Edvardiaaninen aika

Englannin historian aikakaudet
Esihistoria n. 43 asti Rooman Britannia n. 43–410 Anglosaksit n. 500–1066 Normannit 1066–1154 Plantagenet 1154–1485 Tudor 1485–1603      Elisabetin 1558–1603 Stuart 1603–1714      Jaakon 1603–1625      Kaarlen 1625–1649      (Interregnum) 1649–1660      Restauraatio 1660–1714 Yrjöjen 1714–1837      Sijaishallitsijoiden 1811–1837 Viktoriaaninen 1837–1901 Edvardiaaninen 1901–1914 I maailmansota 1914–1918 Sotien välinen 1918–1939 II maailmansota 1939–1945

Luke Fildesin maalaama muotokuva kuningas Edvard VII:stä vuodelta 1905.

Edvardiaaninen aika on kulttuurihistoriallinen käsite, joka viittaa Britannian historiassa Edvard VII:n valtakauteen vuosina 1901–1910 ja joka seurasi viktoriaanista aikaa. Aikakauteen lasketaan kuuluvaksi joskus myös Edvard VII:n seuraajan Yrjö V:n neljä ensimmäistä hallitusvuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa, sekä kuningatar Viktorian valtakauden loppupuoli.

Edvardiaanista aikaa leimasivat viktoriaaniselta ajalta periytyneet imperialismi ja luokkayhteiskunnan joustamattomuus, jotka saivat kuitenkin haastajikseen voimistuvan työväenliikkeen, nationalismin ja suffragetismin kaltaisia yhteiskunnallisia liikkeitä. Teknologinen kehitys jatkui edvardiaanisella ajalla voimakkaana: autot yleistyivät, lentokone ja radio keksittiin ja niin edelleen. Vaatemuoti kehittyi edvardiaanisella ajalla entistä kevyempään, urheilullisempaan ja käytännöllisempään suuntaan: esimerkiksi korsetti alkoi menettää asemaansa naisten pukeutumisessa.^lähde?

Edvardiaaniseen aikaan kuuluivat myös Yhdistyneen kuningaskunnan muiden valtioiden kanssa solmimat sotilasliitot. Maa liittoutui Japanin kanssa vuonna 1902 ja Venäjän kanssa vuonna 1907.

Ranskan kielen belle époque on loppuosaltaan ajallisesti päällekkäinen käsite edvardiaanisen ajan kanssa.

Populaarikulttuurissa tunnettu edvardiaanisen ajan kuvaus on muun muassa musikaali My Fair Lady.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edvardiaaninen aika Wikimedia Commonsissa