Charles Babbage

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Charles Babbage.

Charles Babbage (26. joulukuuta 179118. lokakuuta 1871) oli englantilainen matemaatikko ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta tietokoneesta.

Elämä ja teot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babbage ei saanut kuitenkaan koskaan yhtään mekaanista tietojenkäsittelykonettaan täysin valmiiksi. Babbagen yhteistyökumppani oli Ada Lovelace. Yhdessä he pystyivät keskustelemaan sellaisista tietotekniikan käsitteistä kuin laskentaoperaatio ja muuttuja, jotka olivat todellisuutta vasta toista sataa vuotta myöhemmin.[1]

Ohjelmoitavan laskukoneen idea tuli esille mekaanisessa differenssikoneessa. Babbage oli aikaisemmin matkustanut Ranskassa ja tavannut Gaspard de Pronyn, joka oli Ranskan suuren vallankumouksen seurauksena organisoinut trigonometristen taulukoiden uusiksi laskemista, kun tarkoituksena oli ottaa käyttöön suorakulmaksi 100-jakoinen asteitus. De Prony oli jakanut laskennan yksinkertaisiin osatehtäviin ja vei urakan läpi kuudessa vuodessa 80 laskijan voimin. Babbage sai tärkeitä vaikutteita de Pronylta. Babbage laati suunnitelman mekaanisesta laskukoneesta logaritmitaulukoiden laskemiseksi ja onnistui saamaan sille rahoituksen Ison-Britannian valtiolta 1823. Babbage ei koskaan saanut valmiiksi differenssikonetta, kun hän keskittyi analyyttiseksi koneeksi kutsutun ohjelmoitavan koneen kehittämiseen. Vuonna 1832 hallitus lakkasi rahoittamasta koneen rakentamista, jolloin valmiina oli osakokonaisuuksia koneen toiminnan esittelemiseksi.[2]

Babbage keksi reikäkorttien avulla kaksi ohjelmoitavan tietokoneen periaatetta, reikäkorttien sisällön määrämän suoritusjärjestyksen eli pakotetun hypyn sekä ehdollisen hypyn. Babbagen keksintö avasi automaatiolle rajattomien toimintamahdollisuuksien maailman. Babbagen poika Henry Babbage rakensi tietokoneen keskusyksikön osajärjestelmän, joka toimi kuten oli suunniteltu. Tämä laite lahjoitettiin Harwardin yliopistolle 1886. Yli puolivuosisataa myöhemmin sen löysi Howard Aiken. Aiken paneutui Babbagen julkaisuihin ja oivalsi, että uusilla sähköisillä ratkaisuilla Babbagen ideat voidaan toteuttaa. Aiken meni keskustelemaan ideoistaan IBM:n pääjohtajan Thomas J. Watsonin kanssa. IBM:stä tuli 1950-luvulla johtava tietokoneiden valmistaja.[3]

1850-luvulla Ruotsissa rakennettiin useita versioita Babbagen periaatteella toimivista koneista, joista yksi toimitettin 1859 Englannin väestörekisterikeskukselle. Monimutkaiset mekaaniset laitteet olivat kuitenkin lian herkkiä rikkoontumaan ja eivät siten olleet käyttökelpoisia.[4] Differenssikone 2 rakennettiin alkuperäisten piirustusten perusteella vuonna 1991 ja todettiin täydellisesti toimivaksi.

Vuonna 1854 Babbage kehitti tilastollisen menetelmän, jolla sai murrettua Vigenére-salauksen. Tätä ei kuitenkaan julkaistu, joten Britannia saattoi avata salattuja viestejä Krimin sodassa. Tämän vuoksi kunnia keksinnöstä meni Kasiskille vuonna 1863. Babbage oli Royal Societyn jäsen.

Tätä nykyä Charles Babbage tunnetaan ”tietokonelaskennan isänä”.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A Comparative View of the Various Institutions for the Assurance of Lives (Julkaisija:J. Mawman, 1826, Lontoo)
  • Reflections on the Decline of Science in England, and on Some of Its Causes (Julkaisija:B. Fellowes, 1830, Lontoo)
  • On the Economy of Machinery and Manufactures (Julkaisija:Charles Knight, 1835, Lontoo)
  • The Ninth Bridgewater Treatise, a Fragment (Julkaisija:John Murray, 1837, Lontoo)
  • Table of the Logarithms of the Natural Numbers from 1 to 108000 (Julkaisija:William Clowes and Sons, 1841, Lontoo)
  • The Exposition of 1851 (Julkaisija:John Murray, 1851, Lontoo)
  • Passages from the Life of a Philosopher (Julkaisija:Longman, 1864, Lontoo)
  • Science and Reform: Selected Works of Charles Babbage (Julkaisija:Cambridge University Press, 1989)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History), s. 33. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi
  • Gleick, James: Informaatio. Helsinki: Art-House, 2013. ISBN 978-951-884-498-6.
  • Wiio, Antti: Kun tietotekniikka muutti maailmaa, Vallankumoukselliset IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään. Espoo: Tecnologos Oy / Deltakirjat, 2007. ISBN 978-951-96141-2-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gleick sivut 123-125
  2. Wiio 2007, s.215-224
  3. Wiio 2007, s.215-224
  4. Chaline sivu 33
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.