Ivor Montagu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ivor Montagu
Syntymäaika 23. huhtikuuta 1904
Syntymäpaikka Kensington, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuolinaika 5. marraskuuta 1984 (80 vuotta)
Oikea nimi Ivor Goldsmid Samuel Montagu
Ammatti tuottaja, ohjaaja, käsikirjoittaja, leikkaaja, pöytätennispelaaja
Puoliso Eileen Hellstern (1927-1984)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Palkinnot

Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto 1959

Ivor Montagu (23. huhtikuuta 1904 Kensington, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta5. marraskuuta 1984 Watford, Hertfordshire, Yhdistynyt kuningaskunta) oli brittiläinen elokuvatuottaja, -ohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvakriitikko ja pöytätennispelaaja. Hänet muistetaan ennen muuta monien Alfred Hitchcockin 1930-luvun elokuvien tuottajana.[1] Pöytätenniksessä hänen ansionsa olivat ennen muuta järjestötoiminnassa, sillä hän oli yksi kansainvälisen pöytätennisjärjestön ITTF:än perustajajäsenistä ja pitkäaikainen puheenjohtaja.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montagu opiskeli eläintiedettä, mutta ajautui opintojen jälkeen 1920-luvulla elokuva-alalle. Hänen elokuvauransa ei ollut pelkkää elokuvantekoa eri tehtävissä, vaan hän oli myös kriitikko ja aktiivinen järjestö- ja ammattiyhdistystoiminnassa.[1]

Montagun ohjauksistaan merkittävimmät ovat lyhytelokuvat The Tonic, Day-Dreams ja Blue Bottles (kaikki 1928), jotka perustuivat H. G. Wellsin ideoihin ja joiden pääosassa oli Elsa Lanchester. Hän leikkasi ja kirjoitti välitekstit Hitchcockin Vuokralaiseen (1926). Gaumont Britishillä hän oli apulaistuottajana neljässä Hitchcockin elokuvassa (muun muassa Mies joka tiesi liikaa (1934) ja 39 askelta (1935). Kaupallinen elokuva ei kuitenkaan kiinnostanut vasemmistolaista Montaguta ja hän olikin kiinnostuneempi pienen budjetin poliittisista independent-elokuvista.[1]

1925 Montagu oli perustamassa London Film Society -elokuvakerhoa, joka esitti mannereurooppalaisia taide-elokuvia ja neuvostoliittolaisia poliittisia elokuvia.[1]

Elokuvakriitikkona Montagun suurimmat ansiot olivat Sergei Eisensteinin ja Vsevolod Pudovkinin tekstien kääntäjänä.[1] Montagu seurasi Eisensteinia hänen vierailullaan Yhdysvalloissa ja kirjoitti siitä myöhemmin kirjan With Eisenstein in Hollywood.[3] Montagu toimi elokuvakriitikkona aina kuolemaansa asti 1984. Viimeiset arvostelut hän kirjoitti Sight & Sound -lehteen.[1]

Elokuvanteon ja kritiikin lisäksi Montagu oli myös aktiivinen elokuvatyöntekijöiden ammattiyhdistyksessä ACT:ssä.[1]

Pöytätennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pöytätenniksessä Montagu kunnostautui etenkin järjestöpuolella. 18-vuotiaana hän oli perustamassa Englannin pöytätennisliittoa (ETTA), jonka puheenjohtajana hän toimi kolme kertaa ja presidenttinä kaksi kertaa. 1926 Montagu oli yksi kansainvälisen pöytätennisjärjestön ITTF:n perustajajäsenistä ja sen puheenjohtajana 41 vuotta (1926-1967). ITTF:än säännöt ja pöytätenniksen pelisäännöt laadittiin Montagun vanhempien lordi ja lady Swaythlingin kotona. Miesten maailmanmestaruussarjan palkinto on Swaythling Cup, joka on nimetty lady Swaythlingin mukaan. [4]

Montagu oli ensimmäinen ei-ammattipelaaja, joka hyväksyttiin ITTF Hall of Fameen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Ryall, Tom: Montagu, Ivor (1904-1984) www.screenonline.org.uk. British Film Institute. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
  2. The History of Table Tennis www.allabouttabletennis.com. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
  3. Brennan, Sandra: Ivor Montagu Allmovie. Viitattu 27.8.2010. (englanniksi)
  4. a b IVOR GOLDSMID MONTAGU www.jewishsports.net. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)