Gustav Elfving

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gustav Elfving
Henkilötiedot
Syntynyt 25. kesäkuuta 1908 Helsinki
Kuollut 25. maaliskuuta 1984 Helsinki (75 vuotta)
Kansallisuus Suomi
Tieteilijä
Tutkimusalue todennäköisyysteoria, tilastotiede
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Rolf Nevanlinna
Instituutti Helsingin yliopisto
Oppilaat Elja Arjas
Anders Ekholm
Johan Fellman
Pentti Suomela

Erik Gustav Elfving (25. kesäkuuta 1908 - 25. maaliskuuta 1984) oli suomalainen matemaatikko ja tilastotieteilijä. Hän oli uraauurtava kokeiden suunnittelija ja teki merkittäviä tutkimuksia Suomen yliopistoissa.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elfving oli nuorin neljästä lapsesta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsinkielisestä lukiosta vuonna 1926. Samana vuonna hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon pääaineenaan aluksi tähtitiede. Elfving vaihtoi pääaineekseen matematiikan ja valmistui vuonna 1930 sivuaineinaan tähtitiede ja fysiikka. Vuosina 1927-1929 hän työskenteli laskennallisena assistenttina tähtitieteellisessä observatoriossa ja Helsingin yliopistossa.

Elfving väitteli vuonna 1934 Rolf Nevanlinnan oppilaana. Väitöstyössään hän tutki Riemannin pintoja ja niiden yhdenmukaistamista. Nevalinnan teorian meromorfisten funktioiden arvojen tuloksista Elfving sai kiitosta Drasinilta.

Morsiamen kuolema ja tutkimusretki Grönlantiin vuonna 1935[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elfvingin nuori kihlattu menehtyi vuonna 1935, luultavasti tuberkuloosiin. Morsiamen surevat vanhemmat auttoivat Elfvingiä ottamalla yhteyttä Tanskan Geodeettiseen laitokseen, joka palkkasi hänet matemaatikoksi karttaretkikuntaan Länsi-Grönlantiin kesällä 1935.

Tilastollinen tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elfving teki tutkimuksia kokeiden suunnittelun, todennäköisyyslaskennan ja tilastollisen päättelyn parissa.

Optimaalinen Koesuunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedepiireissä Elfving tunnetaan yhtenä kokeiden optimaalisen suunnittelun modernin teorian perustajista. Hänen ollessa mukana maanmittauksen tutkimusmatkalla Länsi-Grönlannissa, tulvat ja voimakkaat sateet pakottivat Elvingin olemaan kolme päivää leirissä, jona aikana hän teki mietti parhaita havaintopaikkoja lineaaristen mallien parametrien arvioimiseksi. Hänen ajatuksensa ilmenevät hänen tutkielmassaan kokeiden optimaalinen suunnittelu lineaaristen mallien arvioimiseksi. Lisäksi työssä käytettiin kuperan geometrian käsitteitä, mukaan lukien "Elfvingin sarjat" ja Elfvingin lause. Koska symmetrinen, Elfving sarjat muodostetaan liitto joukon ja sen pohdinnan kautta alkuperä,-S ∪ s.mukaan Chernoff (1999, s. 204), Elfving oli antelias hyvittämällä toisten tuloksia: Hänen paperin Cramer-juhlakirjassa myönsi julkaisemattomat muistiinpanot LJ Savage, Elfving oli erotuomari vartenperustavanlaatuinen paperi optimaalinen malleja Kiefer ja Wolfowitz.

Muita tilastollisia tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professorina Helsingin yliopistossa, Elfving vastasi kirjallisesti Suomen kielen tekstejä, joita on käytetty vuosikymmeniä. Hänen tekstien ja arvosteluja, Elfving korosti päätöksenteon teoreettinen perusta tilastojen jälkeen Neyman, Pearson, ja Wald, ja tunnusti arvon Bayes-menetelmien tilastoissa ja myös toiminnan tutkimukseen. Elfving esitteli tilastollisen symboli probabilistinen itsenäisyyttä, joka on vahvempi kunnossa kuin ortogonaalisuus, jonka 1950. Elfving tehnyt huomattavia töitä monilla aloilla. Matematiikassa hän teki tutkimuksen monimutkainen analyysi ja todennäköisyyslaskenta (erityisesti Markov ja pisteen prosessit). Tilastollisessa Teoriassa hänen kaikkein vaikutusvaltaisin työ oli optimaalinen suunnittelu, mutta hän myös työskenteli Otantateoria, psykometrian, soveltava tilastoja ja päätös tieteet (mukaan lukien päätöksen teoria, peliteoria ja Bayes-tilastot). Hän osallistui myös matematiikan opetusta kirjoittamalla oppikirjoja, kirja-arvosteluja ja Popular Science. Hän kirjoitti paperit ja kirjan historian matematiikka.

Oppilaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustav Elfving toimi useiden suomalaisten tilastotieteilijöiden väitöskirjan ohjaajana. Elja Arjas tunnetaan työstään stokastisten prosessien inferenssin ja luotettavuusteorian parissa. Arjaksen väitöskirjaoppilaita ovat Esa Nummelin ja Hannu Oja.

Johann Fellman on tutkinut epäsingularisten tai differentioutumattomien informaatiofunktioiden optimaalista suunnittelua. Hän toimii myös taloudellisen teorian ja genetiikan (erityisesti kaksosten syntymä frekvenssin parissa). Fellmanin väitöskirjaoppilaita ovat olleet Kenneth Nordström ja Katarina Juselius.

Akateemiset ja tieteelliset toimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elfving valmistui Helsingin yliopistosta, ja seurasi Teknillisen korkeakoulun matematiikan professorina Lars Ahlforsia, joka oli siirtynyt Harvardin yliopistoon. Lukuvuonna 1946-1947 Elfving työskenteli Tukholman yliopistossa apulaisprofessorina.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elfving, G. (1952). "Optimum allocation in linear regression theory". Annals of Mathematical Statistics 23: 255–262. 
  • Elfving, G. (1959). "Design of linear experiments", Probability and statistics: The Harald Cramér volume. Almqvist & Wiksell, Stockholm; John Wiley & Sons, New York, 58–74. 
  • Elfving, Gustav (1981). The history of mathematics in Finland 1828–1918. Helsinki: Societas Scientarium Fennica. 


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkeläinen, T. (1984). Gustav Elfving. Arkhimedes 36 201–208.
  • Mäkeläinen, T. (1997). Elfving, Gustav. In Leading Personalities in Statistical Sciences: From the Seventeenth Century to the Present (N. L. Johnson and S. Kotz, eds.) 96–98. Wiley-Interscience, New York.
  • Nordström, Kenneth (May 1999). "The life and work of Gustav Elfving". Statistical Science 14 (2): 174–196. doi:10.1214/ss/1009212244. Malline:Euclid. 


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gustav Elfving