Kuivuuskausi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kuivuus
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuivuuden kuivattamia viljelmiä Benambrassa, Australiassa.

Kuivuuskausi on pitkäkestoinen ajanjakso, jona alueeseen vaikuttaa veden puute. Kuivuutta esiintyy yleisimmin silloin, kun alueen sadanta jää jatkuvasti alle keskiverron. Kuivuuskaudella voi olla merkittäviä vaikutuksia alueen ekosysteemiin, maatalouteen ja talouteen. Pitkään kestänyt kuivuus voi johtaa aavikoitumiseen.

Useimmilla alueilla, joilla kuivuuskausia esiintyy, kuivuus on toistuva ja tavallinen ilmastoilmiö. Ihmisen osallisuus voi kuitenkin voimistaa kuivuuden vaikutuksia. Kuivuuskaudet ovat voimistuneet, pidentyneet ja laajentuneet sitten vuoden 1970 johtuen ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä, ja voimistumisen odotetaan jatkuvan.[1] Kuivuuden haittavaikutuksia on mahdollista myös torjua.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivuuskausi voidaan määritellä monesta erilaisesta lähtökohdasta. Lisäksi pitkittinyt kuivuus voi tarkoittaa eri puolella maailmaa hyvin eri asioita: maailman sateisimmilla alueilla viikon sadettomuus voi olla yleisessä kielen käytössä kuivuuskausi, kun taas aavikkoympäristöissä viikon sadottomuutta ei pidetä vielä kuivuuskautena. Yleismääritelmän mukaan kuivuuskausi onkin sadannan vajautta pitkittyneen ajanjakson kuluessa.[2] Yhdysvaltalaisen National Weather Servicen mukaan kuivuuskausi epänormaalin kuivan sään jakso, joka aiheuttaa huomattavia muutoksia vesitasapainossa ja näin muun muassa vahingoittaa satoa ja vaikeuttaa vedenjakelua.[3]

Pohjois-Afrikan kuivuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Afrikan viimeisin kuivuuskausi vuosina 1999-2002 oli pahin yli 500 vuoteen, osoittaa Tunisiasta ja Algeriasta kerätyistä puiden vuosirengasnäytteistä tehty arvio vuodesta 1456 nykyaikaan. Ilmaston lämpenemisen myötä Pohjois-Afrikan muuttuminen kuivemmaksi on todennäköisesti jo alkanut. Välimeren ympäristön ilmaston oletetaan tulevan kuumemmaksi ja kuivemmaksi. Nyt tehtiin ensimmäinen arvio alueen sateista 1400-luvun lopulta nykyaikaan. Alueelta ei ole systemaattisia säätietoja kuin vasta 1900-luvulta ja erityisesti vuosisadan loppupuolelta. Vuosirengasnäytteitä kerättiin sekä elävistä että kuolleista puista ja niitä otettiin kahdesta puulajista, setristä (Cedrus atlantica) ja männystä (Pinus halepensis). Kuivina vuosina vuosirenkaat jäävät kapeammiksi kuin kosteampina vuosina. Pohjois-Afrikassa muutaman vuoden kuivat jaksot ovat tavallissia. Mitä pitempi ja kuivempi jakso on, sitä varmemmin odotettavissa on ruokakriisi ja nälänhätä [4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Newton, David E. (toim.): Encyclopedia of Water. Westport, Connecticut: Greenwood, 2003. ISBN 1-57356-304-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IPCC
  2. What is Drought? The National Drought Mitigation Center. Viitattu 17.2.2015. (englanniksi)
  3. Newton, s. 91.
  4. http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id16830.shtml Pohjois-Afrikan kuivuus on pahenemassa

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.