Dust Bowl

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pölymyrsky Spearmanissa, Texasissa vuonna 1935.

Dust Bowl (suom. "pölykulho") oli kausi, jolloin kuivuus tuhosi peltoja Yhdysvaltain Keskilännen preerian itäosissa. Kuivuutta kesti vuodet 1930–1936, joillakin seuduilla vuosiin 1940–1941 asti. Aikakautta leimasivat pölymyrskyt, jotka veivät kuivuneen pintamaan mennessään. Noin 100. pituuspiirin länsipuolella oleva kuivuusalue oli alkujaan High Plains -ylätasangolla kasvavaa lyhytheinäpreeriaa ennen peltojen raivaamista.

Yli neljän miljoonan neliökilometrin alue New Mexicon koillisosassa, Itä-Coloradossa, Länsi-Kansasissa ja luoteisessa Oklahomassa ja Pohjois-Texasissa oli jo 1800-luvulla tutkineiden kartoittajien mielestä kolkkoa. Kuivuus tuhosi lopulta noin 400 000 km² eli 40 miljoonaa hehtaaria peltoa.[1][2] Jo vuoden 1895 tienoilla koettiin kuivuus, joka ajoi maanviljelijöitä seudulta pois. Tämä kuiva Yhdysvaltain sisäosien alue houkutteli silti maanviljelijöitä, koska sieltä sai ilmaista maata ja juuri käyttöön otetulla teräsauralla saattoi kyntää myös kovaa preeriaa. 1900-luvun alussa alue oli normaalia kosteampi, ja maanviljelijät saivat suuret vehnäsadot. Luoteis-Texasin ja -Oklahoman seutu alkoi kuivua 1920-luvulla, jolloin sademäärä väheni 200 millimetriin vuodessa eli aavikon rajoille.[3]

Monet pois muuttaneet päätyivät Kaliforniaan, jossa oli tilaa. Paikalliset asukkaat kuitenkin suhtautuivat yleensä saapuneisiin siirtotyöläisiin vihamielisesti. Dust Bowlista paenneet joutuivat tekemään nälkäpalkalla töitä muun muassa hedelmäviljelmillä ja muissa tilapäisissä töissä ja asumaan hyvin huonoissa oloissa.[4] Pölymyrskyt rasittivat aluetta erityisesti vuosina 1933–1936. 14. huhtikuuta 1934 koettiin musta sunnuntai, kun Wyomingista liikkeelle lähtenyt pölymyrsky muutti päivän yöksi.[5] Myrsky tappoi harvoja, mutta pelloille aiheutuneet vahingot olivat sitäkin suurempia. Hallitus alkoi 1930-luvun puolivälin tienoilla avustaa kuivuusalueen viljelijöitä taloudellisesti ja neuvoa heille tapoja, joilla voitiin estää pintamaan lentäminen tuulen mukaan. Kuivuus jatkui pahana vuosien 1938–1941 tienoille asti, jolloin sateet lopulta saapuivat eri seuduilla.

Pölymyrskyjen ja maaperän tuhon syy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivana kautena syvälle kynnetty maa muuttui pölyksi, joka saattoi helposti kulkea tuulen mukana myrskyinä. Luonnostaan kuivalla lyhytheinäpreerialla ei juuri ole esiintynyt pölymyrskyjä, koska ruohokasvillisuus sitoi maata kuivanakin kautena. Kun ihmiset aurasivat preeriaa pelloksi, he hävittivät luonnollisen kasvillisuuden suurimmasta osasta preeriaa ja kylvivät vehnää ja muuta viljaa tilalle. Kynnetty vehnäinen maaperä oli kuivatessaan pelkkää multatomua. Kuivuuden tappama vehnä ei pystynyt sitomaan sitä paikoilleen myrskyaikana.

Toisilta alueilta hävisi maa-aines, ja toisille tuli pölyä jo kuivuuden tappamien kasvien päälle. Joillain seuduilla pölydyynit valtasivat pellot. Näin pelloista tuli viljelykelvottomia. Tuulen aiheuttama kuivan maaperän kuluminen, tuulieroosio riistäytyi hallinnasta. Tuulet kuljettivat paljon viljelykelpoista pintamaa-ainesta pölynä kauas Atlantin valtamerelle. 1930-luvun alussa preerialla ei osattu vuoroviljelyä, jossa käytetään osin maa-ainesta sitovia kasveja.

Kuivuuden syy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokonemallien perusteella asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kuivuus johtui Atlantilta sateita kuljettavan suihkuvirtauksen kääntymisestä pohjoisen sijasta länteen. Tämä taas johtui Atlantin ja Tyynenmeren olojen muutoksista. Atlantti lämpeni, ja Tyynimeri jäähtyi. Tyynellämerellä vallitsi La Niña -vaihe, kun subtrooppisella Atlantilla oli puolestaan tavallista lämpimämpää.[6][7] Ilmassa leijunut pöly muutti ilmakehän säteilytasapainoa ja säätä ja pahensi kuivuutta.[8]

Kuivuus ja pölymyrskyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikoksi muuttunut tila Dallasin lähellä vuonna 1936.

Sato tuhoutui monin paikoin jo 1931.[9] Ensimmäiset pölymyrskyt alkoivat Luoteis-Texasissa talvella 1931–1932 melko pienellä alueella ja aiheuttivat vain pientä vahinkoa. Niitä seurasivat keväällä ja kesällä sadon tuhonneet kaatosateet ja raekuurot.[9] Pölymyrskyistä käytettiin tuolloin nimiä Black Blizzard, ”Musta lumimyrsky” ja Black Roller, ”Musta jyrä”, koska ne alensivat näkyvyyden muutamaan metriin. Pölymyrskyjen määrä alkoi kasvaa vuonna 1932. Paha pölymyrskykausi tuli vasta vuosiksi 1933–1936.[10]

Vuoden 1933 joulukuussa alkoi luoteistuulten kausi, joka kesti maaliskuuhun 1934 asti.[11] Siihen liittyvät myrskyt veivät maaperän ja siihen kylvetyt siemenet mennessään. Varastosäiliöt tyhjenivät vedestä ja täyttyivät pölyllä. Tuuli riipi puiden lehdet. Kuivuus levisi Pohjois-Texasin tienoilta Arkansasiin asti.[12] Samoihin aikoihin vasta valtaan nousseen Rooseveltin hallitus yritti tukea lainsäädännöllä vaikeuksiin joutuneita maanviljelijöitä, jottei pankit veisi heidän tilojaan.

Preerian punaista pölyä satoi maaliskuussa 1934 kaukana idässä ja koillisessa lumena Chicagossa ja Uudessa-Englannissa. Preerian pöly huomattiin New Yorkissa ja Washingtonissa asti.[11] Toukokuun 9. päivänä 1934 alkoi valtava neljä päivää kestänyt jättimyrsky, joka pysäytti lentoliikenteen ja rautatieliikenteen Chicagossa asti. Pölyä satoi Valkoisen talon päälle, ja sitä väitetään tulleen presidentin työpöydälle asti.[4] Heinä-elokuussa 1934 pitkään jatkunut luoteistuuli kääntyi lounaaseen ja nostatti kuumuuden 43 asteeseen.[11] 40 miljoonaa hehtaaria viljelymaata tuhoutui.[10]

Musta sunnuntai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

14. huhtikuuta 1935 koettiin ”Musta sunnuntai”, jolloin pahat pölymyrskyt pyyhkivät taas preeriaa, muuttivat päivän yöksi ja aiheuttivat pahoja vaurioita maaperälle. Myrsky näytti saapuessaan yli 300 metriä tai jopa kolme kilometriä korkealta ruskealta tai mustalta kumpuilevalta, pyörteilevältä pilveltä. Jopa 95 km/h nopeudella puhaltanut tuuli uhkasi repiä taloja hajalle. Pöly tunkeutui sisään rakennuksiin kaikkialle. Erään Nebraskan perheen syötävät tärveltyivät uunissa olleita sämpylöitä lukuun ottamatta, kun pöly tuli sisälle. Dodge Cityssä oli ilmassa olevan pölyn takia pimeää puoli tuntia ja likaisenruskea hämärä loppupäivän.[10] Pöly aiheutti ihmisille keuhkosairauksia, joihin kuoli satoja tai tuhansia ihmisiä. Sairaudet ja väärä ravitsemus tappoivat nimenomaan Kansasissa ja Oklahomassa. Hallitus jakoi naamareita suojaksi pölyä vastaan.

Autioituminen ja pakolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankki otti monissa tapauksissa maatilan haltuunsa, kun viljelijä ei pystynyt enää olemattomien satojen tuotoilla maksamaan lainojaan pois. Ja vaikkei näin käynytkään, kuivuuden pitkittyessä elinmahdollisuuden seudulle pienenivät olemattomiin. Eräs myrskyistä repi 356 taloa maan tasalle.[13].

Tuhoalueilta muutti tuhansia ihmisiä, ja Oklahomasta muutti noin 200 000 ihmistä Kaliforniaan [14]. Muuttajat, joista kaikista käytettiin nimeä "Okie", lähtivät Oklahomasta, Kansasista, New Mexicosta ja Texasista. Kaikki poismuuttajat eivät olleet kuitenkaan maanviljelijöitä.lähde? Maaseudulta muutti 2,5–3 miljoonaa ihmistä kaupunkeihin, ja näistä satoja tuhansia muualle, esimerkiksi Kaliforniaan. Kaikkiaan noin 15 % Oklahoman väestöstä lähti pois.lähde? Kanadan preeria-alueen Palliserin kolmion asukkaat joutuivat hallituksen ja yhteiskunnan avustettaviksi siellä päin tapahtuneiden raekuurojen, kuivuuden ja muun poikkeuksellisen sään, muttei niinkään pölymyrskyjen takia.

Kaliforniassa muuttajat joutuivat monesti asumaan teltoissa tai hökkeleissä ilman viemäröintiä ja korjaamaan yhteistiloilta viinirypälesatoja ja tekemään muita töitä pienillä palkoilla, ja kaiken lisäksi paikalliset asukkaat suhtautuivat tulijoihin vihamielisesti. Ihmiset näkivät suoranaista nälkää. Aihetta käsittelee muun muassa John Steinbeckin romaani Vihan hedelmät. Vaikeudet johtuivat pääosin siitä, että pakolaisia oli niin paljon, että heille oli vaikeaa järjestää inhimilliset olot varojen, työpaikkojen, asuntojen ja muiden resurssien puutteessa. Muutenkin elettiin suurta lamaa, jolloin työttömyys oli korkealla. Tämä selittänee kalifornialaisten vihan, mutta osasyynä saattoi olla suoranainen inhimillinen penseyskin. Pakolaisia saapui Kaliforniaan, vaikka oli levinnyt tietoa surkeista, epäinhimillisistä oloista siellä.[15]

Vastatoimet ja sateiden paluu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut jäivät paikoilleen ja selvisivät loppujen lopuksi paremmin kuin pois lähteneet, sillä hallitus alkoi avustaa heitä. Hallitus neuvoi maaperää säästäviä viljelymenetelmiä, mikä auttoi viljelijöitä. Jo vuonna 1933 hallitus perusti maaperän eroosiota vastustavan viraston. Hintojen vakauttamiseksi kuusi miljoonaa sikaa teurastettiin, suurin osa jätteeksi. Ruokatarvikkeita alettiin jakaa avustusjärjestöjen kautta.[9]

Vuonna 1935 Yhdysvaltain kongressi määräsi maaperän suojelulain, joka pani maanviljelijät töihin pintamaan säilyttämiseksi. Projektissa istutettiin puita, kynnettiin syviä vakoja poikittain tuulen suuntaan ja pystytettiin samana vuonna kahta eri viljelykasvia ja viljeltiin vuorovuosina eri kasveja. Ylimääräinen karja piti hävittää ja siitä sai korvauksen, mikä auttoi viljelijöitä tulemaan toimeen, kun liha ei mennyt kaupaksi markkinoilla riittävän korkealla hinnalla. Hallituksen määräyksiä alettiin panna toimeen, vaikka nuristenkin vuosina 1937–1938. Tuulen mukana kulkeva pöly oli vuonna 1938 vähentynyt vastatoimien ansioista 65 %, mutta kuivuus jatkui. Vuoden 1939 syksyllä sateet palasivat, ja muutamassa vuodessa tasangoilla alkoi jälleen lainehtia vehnä.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Albers, Robert C.: Armoton luonto. Suom. Ovaska, Mervi & Salonen, Sirkka & Valta, Tuulikki. Helsinki: Valitut palat, 1993. ISBN 951-584-001-5.
  • Burnie, David: Kun luonto näyttää voimansa. Suom. Petäinen, Anne & Valste, Juha. Valitut palat, 2008. ISBN 978-951-584-788-1.
  • Davis, Lee: Natural Disasters. New York: Facts on File, 1992. ISBN 0-8160-2034-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.pbs.org/wgbh/amex/dustbowl/maps/images/dustbowlmap.gif
  2. http://media.maps101.com/SUB/STATE_THEMATIC/sdhist3.gif
  3. Burnie, s. 48.
  4. a b Burnie, s. 43.
  5. Albers, s. 186.
  6. NASA Explains "Dust Bowl" Drought. NASA.
  7. Seager, Richard: Was the Dust Bowl predictable? Lamont-Doherty Earth Observatory.
  8. Did dust storms make the Dust Bowl drought worse? Lamont-Doherty Earth Observatory
  9. a b c d Timeline of the Dust Bowl. PBS.org. (englanniksi)
  10. a b c Burnie, s. 42.
  11. a b c Davis, s. 89.
  12. Albers, s. 188.
  13. First Missed Century:Interview:James Gregory PBS. Viitattu 11.3.2007.
  14. Worster, Donald (1979). Dust Bowl: The Southern Plains in the 1930's. Oxford University Press. 
  15. General Article: Mass Exodus From the Plains PBS. Viitattu 3.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dust Bowl.