Sternin raportti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sternin raportti (engl. Stern Review on the Economics of Climate Change) on ekonomisti Nicholas Sternin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle laatima 700-sivuinen raportti, joka käsittelee ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisia talousvaikutuksia. Raportti on tullut tunnetuksi laajimpana ja eniten keskustelua herättäneenä laatuaan.[1] Raportti julkaistiin 30. lokakuuta 2006.

Raportin mukaan pahimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää, jos hiilidioksidipitoisuuden maksimi pysyy alle 450–550 ppm hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Nykytaso on 430 ppm CO2e ja se nousee yli 2 ppm vuosittain. Täten maapallon kestämä kasvihuonekaasumaksimi saatetaan saavuttaa jo vuonna 2016.[2]

Raportin mukaan ilmastonmuutoksesta uhkaa tulla ihmiskunnan historian suurin ja laaja-alaisin markkinahäiriö. Sternin raportin mukaan seuraavien 10-20 vuoden investoinneilla on keskeinen vaikutus vuosisatamme ilmastoon. Toimenpiteemme voivat aiheuttaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen hajaannuksen, kuten suuren sodan tai laman. Jos emme toimi tänään, aiheutuvia muutoksia on enää vaikeaa tai mahdotonta kääntää. Siksi raportin yhteenveto on, että nopeat toimenpiteet ovat välttämättömiä. Ilmastonmuutoksen pahimmilta vaikutuksilta välttyminen vaatii vuosittain investointeja noin yhden prosentin verran maailman bruttokansantuotteesta. Mikäli vastatoimia ei tehdä, ilmastonmuutos aiheuttaisi noin 5 -20 % pysyvän laskun bruttokansantuotteeseen. Vaikutukset olisivat pahimmat köyhillä alueilla. Välttymiskeinoiksi raportti ehdottaa muun muassa ympäristöveroja ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten minimoimiseksi.

Raporttia on syytetty ilmaston lämpenemisen riskin ja ilmastonmuutoksen kulujen yliarvioimisesta sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutusten ja hinnan aliarvioimisesta.[3] Toisaalta monet luonnontieteilijät arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutukset pahemmiksi kuin Sternin raportti olettaa.

Ilmaston lämpenemisen seuraukset Sternin raportin mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jäätiköiden sulaminen lisää tulvia, vähentää vesivaroja ja uhkaa kuudesosaa maailman väestöstä.
  • Satovähennykset jättävät satoja miljoonia ihmisiä ravinnotta. 4°C nousu järkyttää koko maailman ravintotuotannon.
  • Kuumuus ja ravinnon puute lisää kuolleisuutta
  • Veden nousu uhkaa rantakaupunkeja, kuten Tokio, New York, Kairo ja Lontoo.
  • Myrskyt lisääntyvät
  • Amazonin sademetsät voivat olla uhattuna
  • Jään sulaminen uhkaa 1/20-osaa maailman ihmisten koteja.

Metsät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sternin mukaan metsien häviämisen ehkäisy on hyvin kustannustehokasta ilmastonmuutoksen torjuntaa. Raportin mukaan metsien väheneminen, joka vastaa 18 % päästöistä, on merkittävämpi ilmastonmuutoksen syy kuin koko maailman liikenne. Raportin mukaan luonnonmetsien säilytys edellyttää nopeita maailmanlaajuisia toimenpiteitä ja kansallista ja kansainvälistä tukea.

Syöttötariffi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sternin mukaan syöttötariffi lisää uusiutuvaa energiaa enemmän ja halvemmalla kuin uusiutuvan energian kiintiöt. Tariffissa on keskeistä pitkäaikainen hintatakuu, joka on Saksassa 20 vuotta (s.366). Raportin mukaan syöttötariffi on tuonut Saksassa kilpailua enemmän kuin velvoittava sertifikaatti Englannissa.

Raportin johtopätökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raportti toteaa, että ilmastonmuutos uhkaa vedensaantia, ravinnontuotantoa, terveyttä, maankäyttöä ja ympäristöä – lämpötilan kohotessa vaikutukset kumuloituvat. Raprotin mukaan ilmastonmuutoksen johdosta sadat miljoonat ihmiset tulevat kärsimään nälkää, vesipulaa ja tulvia. Lähivuosien toimenpiteet ovat keskeisiä: Sternin mukaan pahimmat ilmastohaitat voidaan ehkäistä, jos toimiin ryhdytään välittömästi. Mitä vähemmän tehdään tänään, sitä vaikeampaa on sopeutua tulevaisuudessa. Seuraavien 10-20 vuoden investoinneilla on ratkaiseva merkitys ilmastoomme. Toimenpiteemme tänään ja tulevina vuosikymmeninä voivat luoda merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista sekasortoa. Näitä muutoksia on vaikeaa tai mahdotonta peruuttaa.[4]

Sternin laskelmien mukaan ilmastomuutoksen riittävä torjunta varhaisessa vaiheessa on taloudellisesti kannattavaa. Raportti laskee, että taloudelliset vahingot voivat olla 5-20 % BKT:stä, kun tärkeimpien vahinkoja vähentävien ehkäisytoimien kustannukset ovat ainoastaan 1 % BKT:stä. Vaikka vahinkojen ehkäisyn kustannukset kaiken kaikkiaan ovat korkeat, ne ovat hallittavissa, vitkastelu on sen sijaan vaarallista ja kallista. Siirtyminen uusiutuvaan energiatalouteen toisi raportin mukaan uusia yrittäjyys- ja kasvumahdollisuuksia.[5]

Raportin johtopäätösten mukaan päästörajoitusten tulisi perustua hiilimaksuihin, uusiutuvan energian teknologiapolitiikkaan ja kannustaa ja tukea kansalaisia kestäviin elintapoihin, ja kaikkien maiden tulisi osallistua torjumiseen. Kysymykseen voidaanko näin laajan konsensukseen todella päästä, Sternin toteaa, että monissa maissa kansalaisvaatimukset toimenpiteisiin kasvavat, kun ihmiset ymmärtävät riskien vakavuuden. Raportin mukaan hallinnon, talouselämän ja yhteiskunnan avoin ja laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Sternin raportin tarkoitus on vaikuttaa keskusteluun.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]