Gerda Ryti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gerda Ryti ja tytär Eva Saxén poistuvat sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä Säätytalosta 16. marraskuuta 1945.

Gerda Paula Ryti (o.s. Serlachius, 11. lokakuuta 1886 Viipuri8. syyskuuta 1984 Helsinki) oli Suomen tasavallan presidenttinä 1940–1944 toimineen Risto Rytin puoliso.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerda Serlachiuksen vanhemmat olivat olivat oikeusosaston senaattori ja korkeimman oikeuden jäsen Julian Serlachius sekä Paula Emilia Söderhjelm. Hän kuului isänsä puolelta Serlachiusten sukuun ja äitinsä puolelta Söderhjelmin alkujaan ruotsalaiseen aatelissukuun; äidinäidin suku von Bienenstamm oli baltiansaksalaista aatelia.[1]

Gerda kävi ruotsinkielisen tyttökoulun ja lähti 1907 Dresdeniin Saksaan täydentämään piano-opintojaan, minkä ohella hän opiskeli saksan kieltä, taidehistoriaa ja kirjallisuutta Dresdenin yliopistossa. Vuosina 1911 ja 1913 hän opiskeli englannin kieltä Lontoossa. Hänellä olikin myöhemmin monipuolinen kielitaito. Kun hänen veljensä Eric J. Serlachius vuonna 1914 perusti lakitoimiston yhdessä Risto Rytin kanssa, Gerda palkattiin sinne konttoristiksi. Hän rakastui pian veljensä yhtiökumppaniin ja heidät vihittiin tammikuussa 1916. Samana vuonna hän lopetti konttoristin työt. Ryteille syntyi kolme lasta: Karl Johan Henrik (1916–2002), Niilo Erik (1919–1997) ja Eva Paula Margareta (1922–2009). Molemmista pojista tuli professoreita.[1]

Gerda Ryti oli tunnettu tyylikkäänä ja vastuuntuntevana naisena, joka raskaina sotavuosina tuki esimerkillisesti aviomiestään ja koko Suomea. Hän oli myös tunnettu uskonnollisesta ja hiljaisesta luonteestaan. Sota-aikana hän piti useita kansalaisille osoitettuja radiopuheita, joista tunnetuin lienee Kannaksen ratkaisutaisteluiden aikana 16. heinäkuuta 1944 puolen päivän aikaan esitetty vetoomus koko kansalle yhtyä rukoukseen isänmaan puolesta.[1] Radiopuhetta edeltäneestä kellonsoitosta juontaa edelleen jatkuva tapa, jossa yleisradio soittaa päivittäin radiossa kello 12 Turun tuomiokirkon kellonsoittoa.[2]

Sylvi Kekkosen kuoltua vuonna 1974 Gerda Rytistä tuli ainoa elossa ollut tasavallan presidentin puoliso vuoteen 1982 asti. Gerda Ryti kuoli vuonna 1984 lähes 98-vuotiaana oltuaan leskenä 28 vuotta.

Gerda Ryti oli sattumalta paikalla todistamassa kahta merkittävää suomalaista murhatapausta: Suomen rikkaimpana miehenä tunnetun liikemies Alfred Kordelinin murhaa Mommilassa marraskuussa 1917 ja sisäministeri Heikki Ritavuoren murhaa Helsingin Töölössä vuonna 1922. Hän oli miehensä mukana paikalla myös presidentti Kyösti Kallion kuollessa Helsingin rautatieasemalla joulukuussa 1940.[1]

Gerda Ryti oli 1930-luvulta alkaen vakaumuksellinen spiritualisti. Hänellä oli oman uskomuksensa mukaan myös selväkuuloisuuden lahja ja hän oli jossain vaiheessa päivittäin puheyhteydessä henkioppaansa kanssa.[1]


Edeltäjä:
Kaisa Kallio
Suomen tasavallan presidentin puoliso
19401944
Seuraaja:
Alli Paasikivi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo: Ryti, Gerda (1886 -1984) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Kello 12:n lyönnit Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 8.9.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hanna-Liisa Erkinheimo-Ryti: Gerda Rytin elämäkerta 1. WSOY 1998.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]