Helsingin rautatieasema

Wikipedia

Helsinki
Helsingfors

Perustiedot
Rataosa	Helsinki–Riihimäki, Helsinki–Turku, Leppävaaran kaupunkirata, Keravan kaupunkirata
Sijainti	60°10′19″N, 24°56′29″E
Osoite	Asema-aukio, 00100 Helsinki
Etäisyydet	Pasila 3,0 km
Avattu	1860
Liikenne
Käyttäjiä	n. 200 000, josta lähiliikennettä n. 91 000 (ark., 2006)
Kaukoliikenne	Turkuun, Joensuuhun, Rovaniemelle, Kolariin, Ouluun
Lähijunat	Y S U L E A M I K N G T H R Z
Asemarakennus
Tyyppi	terminaaliasema
Suunnittelija	Eliel Saarinen
Lipunmyynti	kyllä
Liukuportaita	2
Hissejä	7
Ratapiha
Raiteisto	19 laituriraidetta
Raiteet 4-11
Helsinki–Riihimäki Km       Lyh.   Liikennepaikat  Tampereelle  Lahteen 71,4 Ri Riihimäki asema 68,8 Rit Riihimäki tavara 66,6 Arp Arolampi 64,~ Monni Hyvinkään konepaja  Karjaalle 58,8 Hy Hyvinkää 54,6 Palopuro 49,~ Takoja 47,9 Jk Jokela 45.~ Hui Huikko 44,2 Nup Nuppulinna 40,7 Pur Purola 40,6 Purola Metson raide 38,8 Sau Saunakallio 36,8 Jp Järvenpää asema 35,2 Lul Lustikulla 35,1 Krö Kyrölä 33,~ Ristinummi 31,5 Kytömaa  Lahteen  Porvooseen 28,9 Ke Kerava asema 21,4 Hna Hanala 15,7 Tkl Tikkurila  Keravalle 4,9 Ilr Ilmala ratapiha 4,7 Pslt Pasila tavara  Turkuun 3,2 Psl Pasila asema 0,1 Hki Helsinki asema Merkkien selitykset Helsinki–Turku Km       Lyh.   Liikennepaikat  Uuteenkaupunkiin 193,8 Tkut Turku tavara 195,9 Tus Turku satama 193,0 Tku Turku asema  Toijalaan Aurajoki (silta) Valtatie 10:n alitus 189,7 Kut Kupittaa Valtatie 1:n ylitys 187 Lauste 185 Maja 183 Littoinen 181 Nunna Valtatie 1:n alitus 178 Runko 176,2 Pik Piikkiö 174 Makarla Valtatie 1:n alitus 171 Villisi 169 Kauhainen 167 Toikkala Paimionjoki 165,3 Po Paimio 164 Preitilä 162 Heikoinen 156 Kevola Valtatie 1:n alitus 156 Pitkäporras 153 Hla Hajala 149 Talola 146 Häntälä 144 Hlk Halikko Halikonjoki (silta) 142 Puistokuja 138,9 Slo Salo 129,4 Koto Kotalato 125,5 Pö Perniön viljavarasto 121 Ervelä 115,1 Erv Ervelä Kiskonjoki 104 Kvl Kuovila 95 Fiskari 93,6 Pku Pohjankuru  Hankoon 85,7 Kr Karjaa  Hyvinkäälle 78 Vesta 73 Kaunislahti 69,5 Iko Inkoo 64 Tähtelä 60 Rödbrott 59 Tyris 58 Päivölä 55 Käkelä 50,7 Sti Siuntio Siuntionjoki 49 Viima 44 Kela  Båtvikiin (purettu) 40 Vuohimäki 36,9 Kkn Kirkkonummi 35,1 Tol Tolsa 34,3 Hek Heikkilä 31,8 Jrs Jorvas 30,6 Vkh Vasikkahaka 29 Mas Masala 27,2 Lma Luoma Kehä III:n alitus 24,6 Mnk Mankki 23,8 Klh Kauklahti asema 22 Pelto Kaupunginkallio 20,2 Epo Espoo 18,7 Trl Tuomarila 17,6 Kvh Koivuhovi 17 Koivuhovi 15,8 Kni Kauniainen 14,3 Kea Kera 12,8 Kil Kilo 11,2 Rus Ruusutorppa 11,2 11,0 Lpv Leppävaara  Helsinkiin 6,4 Hpl Huopalahti 4,6 Khk Helsinki Kivihaka Ilmalan varikolle  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila asema 0,1 Hki Helsinki asema Merkkien selitykset Kaupunkirata Helsinki–Kerava Km       Lyh.   Liikennepaikat  Riihimäelle  Lahteen  Porvooseen 28,9 Ke Kerava 26,3 Sav Savio  Vuosaareen Vallinoja (suunnitteilla) 22,7 Krs Korso 21,4 Hna Hanala 20,3 Rkl Rekola 19,4 Kvy Koivukylä  Kehäradalle (suunnitteilla) 17,1 Hkh Hiekkaharju Hakkilan raide 15,7 Tkl Tikkurila  pääraiteille 14,3 Pla Puistola 12,5 Tna Tapanila 10,7 Ml Malmi 9,3 Pmk Pukinmäki  pääraiteille 7,5  metroon 7,4 Olk Oulunkylä 5,7 Käp Käpylä 3,2 Psl Pasila  Turkuun  Riihimäelle  Turkuun 0,1 Hki Helsinki Merkkien selitykset Kaupunkirata Helsinki–Leppävaara Km       Lyh.   Liikennepaikat  Turkuun 11,0 Lpv Leppävaara 9,3 Mäk Mäkkylä 8,3 Pjm Pitäjänmäki 7,4 Vmo Valimo  Vantaankoskelle 6,3 Hpl Huopalahti 4,6 Khk Kivihaka  pääraiteille 4,4 Ila Ilmala 3,2 Psl Pasila 1 Linnunlaulu  Riihimäelle 0,1 Hki Helsinki Merkkien selitykset Kaupunkirata Helsinki–Vantaankoski Km       Lyh.   Liikennepaikat  Tikkurilaan (suunnitteilla) 14,9 Vks Vantaankoski 14,0 Mrl Martinlaakso 13,2 Loh Louhela 12,1 Myr Myyrmäki 10,8 Mlo Malminkartano Mätäjoki 9,3 Kan Kannelmäki Kehä I:n ylitys 8,0 Poh Pohjois-Haaga  Leppävaaraan 6,4 Hpl Huopalahti 4,6 Khk Kivihaka  Turkuun 4,4 Ila Ilmala  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila 0,1 Hki Helsinki Merkkien selitykset

Helsingin rautatieasema (lyh. Hki, ruots. Helsingfors järnvägsstation, engl. Helsinki Central Railway Station, stadin slangiksi Steissi, Rautatientorin metroasemalla on lisäksi saksankielinen opaste Hauptbahnhof) on Helsingin tunnettu maamerkki ja pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen keskipiste. Kaikki VR:n lähijunat ja Helsingin kaukojunat lähtevät rautatieasemalta, ja Rautatientori on Helsingin metron vilkkain asema. Helsingin rautatieasema on myös Suomen merkittävin kaukojunien lähtöpaikka. Helsingin rautatieasemalta lähtee päivittäin monia yhteyksiä ympäri Suomea sekä myös kaikki Venäjälle liikennöivät junat, jotka suuntaavat Pietariin ja Moskovaan.

Asemaa käyttää noin 200 000 matkustajaa päivässä. Asemalla on 19 laituriraidetta.

Helsingin rautatieasema sijaitsee rautatien päätepisteessä, ja asemarakennuksen pääosa asemahalleineen on kohtisuorassa rautatietä vastaan, länsi-itä-suuntaisena. Päärakennuksen kummastakin päästä pohjoiseen johtavat pitkät siipirakennukset, ja kahdeksan etupäässä kaukoliikenteen käytössä olevaa raidetta ulottuu näiden sivurakennusten väliin. Suuri osa lähiliikenteen junista kuitenkin lähtee lyhemmiltä raiteilta, jotka alkavat vasta näiden sivurakennusten päädyistä.

Päärautatieaseman ohella kaukojunat pysähtyvät Helsingissä myös Pasilan rautatieasemalla. Kauko- tai lähijunien käyttämiä asemia on Helsingissä yhteensä viisitoista.

Asemarakennuksen pääjulkisivu on Kaivokadun puolella. Aseman itäpuolella on Rautatientori, länsipuolella Asema-aukio ja Elielinaukio. Asemalta johtaa Asematunneli Kaivokadun ali City Centerin (Makkaratalon) maanalaiseen kerrokseen, ja sieltä on kulkuyhteys myös Rautatientorin metroasemalle,

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Uudistaminen 2 Kellotorni 3 Lähteet 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Helsingin ensimmäinen rautatieasema rakennettiin vuonna 1860. Arkkitehtina toimi Carl Albert Edelfelt.

Asema kuitenkin osoittautui liian pieneksi, joten uutta Helsingin rautatieasemaa varten järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 1904. 21 ehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin Eliel Saarinen, jolta vaadittiin "rauta- ja aivotyyliä asema- ja näyttelyrakennuksiin".

Uusi asema rakennettiin hieman entistä pohjoisemmaksi, ja vanha rautatieasema purettiin vasta, kun uusi sen vieressä oli valmis. Tämän vuoksi myös raiteita jouduttiin kaupungin puoleista päästä lyhentämään.

Viidentoista vuoden rakennustyön jälkeen asema vihittiin käyttöön 5. maaliskuuta 1919. Rakennusmateriaalina käytettiin julkisivuissa suomalaista graniittia. Rakennuksen tunnuksina toimivat kellotorni ja pääsisäänkäynnin lamppuja kannattelevat patsaat^[1] eli Emil Wikströmin suunnittelemat Lyhdynkantajat.^[2]

Presidentti Kyösti Kallio kuoli asemalla 19. joulukuuta 1940 sydänkohtaukseen lähtiessään kotiin Nivalaan. Tarinan mukaan hän kuoli marsalkka Mannerheimin käsivarsille.

Asemahallin kellotornin puoleinen pää vaurioitui pahoin tulipalossa 14. kesäkuuta 1950.^[3]

[muokkaa] Uudistaminen

Rautatieasemaa on uudistettu ja laajennettu useaan otteeseen. Maanalainen Asematunneli valmistui 1967. Ensimmäiset valvontakamerat asennettiin asemahalliin keväällä 1968.^[4] Ensimmäisen kerran asemalle saapui sähköjuna 13. tammikuuta 1969. Kokeilujen jälkeen alkoi säännöllinen sähköjunaliikenne Helsingin ja Kirkkonummen välillä 26. tammikuuta.^[5]

Vuonna 1982 rautatieaseman alle avattiin Helsingin metron asema Rautatientori. Vuonna 2000 rautatieaseman laiturit saivat vihdoinkin lasikatokset (Esa Piironen), jotka olivat olleet jo Saarisen alkuperäisissä piirustuksissa. Vuonna 2001 aloitetun länsisiiven uudelleenrakentamisen seurauksena 2003 avattiin uusi Holiday Inn -hotelli kaupunkiradan raiteiden päälle ja viereen Kauppakujaksi nimetyt liiketilat. Hotellin rakentamisen aikoihin julkisuudessa käytiin varsin vilkasta keskustelua rakennuksen sijoittamisesta ahtaaseen paikkaan ja sen poikkeuksellisista julkisivuratkaisuista. Esimerkiksi huoneiden pitsiverhot jouduttiin vaihtamaan heti valmistumisen jälkeen - ulkonäkökysymyksenä.

[muokkaa] Kellotorni

Asemarakennukseen kuuluu kellotorni, jonka kellon halkaisija on 3,3 metriä. Torni on 48,5 metriä kadun pinnasta mitattuna. Minuuttiosoittimen pituus on 1,5 m ja paino 60 kg. Tuntiosoittimen pituus on 1 m ja paino 40 kg. Tornissa on yksi parveke joka suuntaan. Yleisöllä ei ole torniin pääsyä.

Vuoden 2009 tammikuussa aloitettu remontti kestää arviolta vuoden 2010 loppupuolelle. Remontin hinta on 1,5 milj. euroa. Hangon punaisen graniittikivien korjauksen lisäksi kaikki kivisaumat uusitaan. Myös kellotornin kuparikatto sekä tornin parvekkeet ja katto korjataan, rakennuttamispäällikkö Markku Auran mukaan. ^[6]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin rautatieasema Wikimedia Commonsissa.
• Helsingin Kaupunkiopas – Helsingin rautatieasema