Tukholman keskusrautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aseman pääsisäänkäyti Vasagatanilla.
Aseman suuri odotussali.

Tukholman keskusrautatieasema (Stockholms centralstation, Stockholm C, lyh. Cst) on Ruotsin suurin rautatieasema. Se sijaitsee Tukholman keskustassa Norrmalmilla, Centralplanin vierellä Vasagatanin varrella. Asema ulottuu Vattugatanilta etelässä Kungsbronille pohjoisessa.

Asema on vihitty käyttöön heinäkuussa 1871. Stockholm Södra, Tukholman eteläinen asema Södermalmilla, on kuitenkin avattu jo 10. helmikuuta 1870. Nykyisin Tukholman keskusrautatieasema on koko Pohjolan suurin matkakeskus noin 250 000 vierailijalla päivässä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema on Ruotsin pohjoisen ja läntisen pääradan pääteasema. Lisäksi Mälarbanan alkaa Stockholm C:ltä. Asema toimii myös paikallisliikenteen keskuksena – pendeltåg on kulkenut asemalta 12. toukokuuta 1968 lähtien. Paikallisjunia liikennöidään Södertäljeen, Nynäshamniin, Bålstaan ja Märstaan.

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Adolf W. Edelsvärdin suunnittelema asema rakennettiin vuosina 1867–1871.[1] Vuoteen 1925 asti junat tulivat aseman sisälle asemahalliin, jossa oli viisi raidetta. 1925–1927 laiturit kuitenkin siirrettiin lännemmäs ja halli rakennettiin odotussaliksi, joka on 119 metriä pitkä, 28 metriä leveä ja 13 metriä korkea.

Odotussalin itäsivulla on kahdeksan John Ericssonin ja Nils Johanssonin maalausta, joissa on maisemia eri puolilta Ruotsia:

Vuonna 1927 asemalle rakennettiin myös sivurakennus sen eteläpuolelle, niin kutsuttu eteläinen paviljonki. 1990-luvun puolivälissä rakennukseen oli tarkoitus sijoittaa aseman poliisivoimat, mutta tilat nähtyään SJ:n sen aikainen johtaja Stig Larsson päätti rakentaa niihin konferenssikeskuksen. Keskuksen ja ravintola Orientexpressenin välissä sijaitsee kuninkaallinen odotushuone, jota kuningasperhe käyttää matkustaessaan Ruotsissa junalla.

Vuonna 1951 Vasagatanin puoleista julkisivua yksinkertaistettiin. 1. joulukuuta 1958 avattiin kävelytunneli T-Centraleniin. Siitä kehittyi aseman alle toinen "odotushalli", jossa on kauppoja ja muita palveluita. Pääodotussalin lattiassa avautuu tunneliin halkaisijaltaan 7 metrin suuruinen ympyränmuotoinen aukko, jota kutsutaan usein Spottkoppeniksi (sylkykuppi).

Tukholman keskusrautatieasema lämpiää matkustajien ruumiinlämmöllä. Rautatieasemalta kertyy ylijäämälämpöä, josta riittää 15 % 4000 neliön toimistorakennuksen lämmitykseen. Rakenteilla oleva siirto maksaa 21 000 euroa.[2]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 120. Norstedts, Tukholma 2012.
  2. Toimistotalo lämpiämään ihmislämmöllä Tukholmassa, Helsingin sanomat 11.1.2008 B1