Postitalo (Helsinki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 60°10′16.3″N, 024°56′17″E

Postitalo
Juhannus-helsinki-2007-034.jpg
Osoite Mannerheiminaukio 1
Sijainti Helsinki
Rakennustyyppi pääkonttori
Valmistumisvuosi 1938
Suunnittelija Jorma Järvi ja Erik Lindroos (arkkitehtikilpailun voitto),
Kaarlo Borg
Omistaja Ilmarinen
Käyttäjä Itella
Runkorakenne rautabetoni
Julkisivumateriaali klinkkeri
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Postitalo on entinen Posti- ja telelaitoksen (nyk. Itella Oyj, TeliaSonera AB) pääkonttori Helsingin keskustassa. Keltasävyinen, funktionalismia edustava rakennus on Kaarlo Borgin, Jorma Järven ja Erik Lindroosin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1938.[1] Pääpostitalon ohella 1930-luvulla valmistuivat lisäksi Eduskuntatalo ja Helsingin olympiastadion.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1927 Posti- ja lennätinlaitos yhdistyivät ja kasvaneiden posti- ja puhelinliikenteen määrien vuoksi niiden toimintaa piti laajentaa. Postin ja lennättimen toiminnot kokoavan uuden Pääpostin tiloihin oli tulossa viimeisintä huipputekniikkaa olevat postinkäsittelylaitteet ja muuta uutta tekniikkaa, mikä oli rakennuksen suunnittelun ja tarvittavan tilamäärän lähtökohtana. Talossa korostui tekniikka, nopeus ja toimivuus, mikä samalla sopi funktionalismin aatteisiin. Kaikki tilat oli jaettu toimintojen kesken, mikä vaikutti sekä talon pohjakaavaan että huoneiden keskinäiseen järjestykseen.

Vuonna 1934 pidetyssä arkkitehtuurikilpailussa parhaiten pärjäsivät Jorma Järvi ja Erik Lindroos, molemmat vastavalmistuneita arkkitehtejä. Postitalon suunnittelijoihin otettiin vielä mukaan Kaarlo Borg, edustamaan kokemusta parikymmentä vuotta nuorempien Järven ja Lindroosin rinnalle. Postitalon rakennustyöt alkoivat talvella 1935. Talon runko on rautabetonia ja tiiltä, mutta rakentamisessa käytettiin myös uudenlaisia materiaaleja, kuten julkisivussa käytettyä Kupittaan saven postileimakuvioitua keltaista klikkeriä. Harjakorkeudessa talo oli 1936 ja valmistui virallisesti 1938.

Postitaloon suunniteltiin mittatilaushuonekaluja, valaisimia ja sisustusta, joita tekemässä olivat aikakauden tunnetut suunnittelijat ja muotoilijat, kuten Arttu Brummer, Runar Engblom, Birgel Hahl, Eino Kauria ja Paavo Tynell. Uudenlainen tasa-arvon korostaminen näkyi tilasuunnittelussa, sillä palvelutiskit jätettiin avoimiksi, eikä asiakkaita ja virkailijoita eristetty toisistaan suljettavilla lasiluukuilla. Myös valaistusta painotettiin uudenlaisella tavalla.[2]

1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postitalo sai lisäkerroksia 1950-luvulla ja katolleen helikopterikentän, joka oli ensimmäinen Helsingissä. Helikopterikenttää käytettiin Helsingin Olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.[3]

1960–70-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Postitalo suunniteltiin silloisen edistyneen tekniikan ehdoilla, Postin tekninen ja toiminnallinen kehitys samalla muodostuivat rakennuksen kohtaloksi postitoimintojen osalta. Postilähetysten nopeutunut, entistä varmempi ja automatisoidumpi käsittely ja postimäärien kasvu vaativat lisää ja erikoistunutta tilaa, ja niin postikäsittelytoiminnot siirtyivät Postitalosta postikeskukseen Pasilaan vuonna 1978. Samana vuonna alkoi Postitalon laajempi saneeraus.[2]

1990-luvulta 2000-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopullisesti Postitalon postitoiminta muuttui vuodesta 1998 lähtien, kun Posti ja Tele eriytettiin omiksi yhtiöikseen.[2] Viimeisin suurempi kunnostustyö Postitalossa tehtiin vuoden 2001 loppupuolelta alkaen.[3]

Toimintaa Postitalossa 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postitalon omistaa nykyään Ilmarinen. Rakennustaitellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokaassa Postitalossa ei saa teettää sen arvoa tai tyyliä tärveleviä korjaustöitä. Pääpostin postisali on suojelukohde. Vuonna 2013 pääpostisaliin muutti Rajala Pro Shop ja salin itäpäässä toimii Foto-kahvila.

Postitalossa jatkaa Itellan osalta toimintaansa enää Helsinki 10:n postikonttori: Itellan toiminnot poistuivat pääpostisalista kevättalvella 2012. Postimuseo toimi rakennuksessa juhannukseen 2012 saakka; se avataan uudelleen Museokeskus Vapriikissa Tampereella syyskuussa 2014.

Postitalossa vuonna 2014 toimivia yrityksiä ovat muun muassa Ravintola Pääposti, Lääkärikeskus Aava, Newsec, Barona ja Hansel Oy. Helsingin kaupunginkirjasto avasi vuonna 2005 Postitalossa Kirjasto 10 -musiikki- ja tietotekniikkakirjaston, josta löytyy myös studiotilat. Vuoden 2012 kesäkuussa Eduskunnan kirjasto avasi väliaikaistilansa Postitalossa eduskunnan kiinteistöjen peruskorjausurakan vuoksi. Postitalossa Eduskunnan kirjasto toimii maaliskuun 2014 loppuun saakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Postitalo: Historia Helsingin Pääpostitalo. Viitattu 5. helmikuuta 2007.
  2. a b c Kangas, Rami: Muutosten Postitalo Trafiikki-museot ry. Viitattu 1. kesäkuuta 2012.
  3. a b Pääpostitalo – Historia: Näyttävää funktionalismia Paapostitalo.fi / Ilmarinen. Viitattu 1. kesäkuuta 2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Postitalo (Helsinki).