Töölön sokeritehtaan rautatie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Töölön sokeritehtaan rautatie
Perustiedot
Reitti Töölönlahden ratapihaTöölön sokeritehdas
Avattu 1901
Lakkautettu 1963
Purettu 1965
Ylläpitäjä VR
Tekniset tiedot
Pituus 1 km
Vuoden 1962 ilmakuvassa rautatie näkyy kulkevan tehtaan tontille oikeassa alakulmassa.

Töölön sokeritehtaan rautatie oli Helsingissä vuosina 1901–1963 toiminut kilometrin pituinen teollisuusrata, jonka tarkoituksena oli huolehtia Töölön sokeri­tehtaan liikenteestä.[1]

Rata alkoi Töölönlahden etelärannalla olleelta VR:n ratapihalta ja kulki lahden länsirantaa pitkin Hesperian puistossa olevan jalankulku- ja pyörätien vieressä sokeritehtaan tontille, joka sijaitsi nykyisen oopperatalon paikalla. Rata oli alkujaan kapearaiteinen, koska maaston takia ei leveäraiteista voitu silloisella tekniikalla rakentaa. Radan raideleveys oli 1 000 mm.[1]

Radalla oli kaksi Krauss-veturia, n:o 1 (4689/1901, 0-6-0WT), ”Kalle” ja n:o 2 (5974/1908, 0-6-0WT), ”Pelle”. Radan vaunuina yksinomaan lavettivaunuja, joilla normaalit VR:n tavaravaunut kuljetettiin silloiselle Töölön tavara-asemalle ja takaisin. Radalla ei ollut veturien kääntömahdollisuutta, vaan veturien savupiippu oli aina tehdasta kohti; asemalle päin ne siis ajoivat takaperin. Veturit olivat loppuun asti halkopolttoisia.lähde? Kalusto ei (ilmeisesti ikänsä vuoksi) kelvannut sotakorvauksina.

Rata muutettiin leveäraiteiseksi vuonna 1954,[1] ja sen liikenne siirtyi kokonaan VR:n hoidettavaksi, veturina tavallisimmin Pasilan tai satamaradan päivystäjäveturi. Kapearaidekalusto romutettiin kokonaisuudessaan. Ratasopimus päättyi jo vuonna 1963,[1] jolloin viimeisetkin kuljetukset siirrettiin kumipyörille, mutta viimeisen kerran rataa käytettiin vuonna 1965, kun tehdas purettiin, ja sen jälkeen ratakin purettiin. Porkkalaan rakennetulle uudelle sokeritehtaalle tuli normaali leveäraideyhteys sittemmin puretun Båtvikin radan myötä.

Vanha sokeritehtaan tontti oli tämän jälkeen vuosikymmeniä suurelta osin tyhjillään lukuun ottamatta tehtaan vanhaa pääkonttorirakennusta ja sen viereen rakennettua modernia toimistorakennusta, kunnes paikalle 1990-luvun alussa rakennettiin oopperatalo. Vanha punatiilinen konttorirakennus on määritelty suojelukohteeksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Nummelin, Markku: Helsingin satamaradat. Resiina, 1994, nro 1, s. 21.