Ray Noble

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ray Noble
Syntynyt 17. joulukuuta 1903
Kuollut 2. huhtikuuta 1978 (74 vuotta)
Kotipaikka Brighton, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta

Stanley Raymond ”Ray” Noble (17. joulukuuta 19032. huhtikuuta 1978) oli englantilainen säveltäjä ja orkesterinjohtaja.

Noble sai koulutuksen klassiseen pianonsoittoon, mutta oli enemmän kiinnostunut tanssimusiikista.[1] Hänen ensimmäinen menestynyt sävellyksensä oli vuoden 1928 ”Nobody’s Fool But Your Own”. Noblen uran muusikkona ja sovittajana lähti toden teolla käyntiin hänen voitettuaan 19-vuotiaana Melody Maker -musiikkilehden järjestämän sovituskilpailun.[2] Hän toimi HMV-viihdeyhtiössä musiikillisena johtajana vuosina 1929–1934 ja johti yhtiön orkesteria.[1][3]

Noble ja hänen New Mayfair Dance Orchestra -yhtyeensä soittivat jazzvivahteista tanssimusiikkia. Hän nauhoitti useita omia sävellyksiään laulaja Al Bowllyn kanssa.[1] Yhtye Bowllyn laulamiin Noblen sävellyksiin kuuluvat muun muassa ”Good Night Sweetheart” (1931), ”Love Is the Sweetest Thing” (1932), ”The Very Thought of You” (1934) ja ”The Touch of Your Lips” (1936).[3] Lisäksi Noblen säveltämistä kappaleista menestyivät Charlie Barnetin nauhoittama ”Cherokee” ja Tommy Dorseyn nauhoittama ”I Hadn’t Anyone ’til You”.[2]

Noble matkusti vuonna 1934 Yhdysvaltoihin rumpali Bill Hartyn ja laulaja Al Bowllyn kanssa. Hänen äänitteensä olivat myyneet maassa hyvin ja orkesterinjohtaja Glenn Miller järjesti hänelle yhtyeen, jossa soittivat muun muassa Charlie Spivak, Bud Freeman ja Claude Thornhill.[4] Noblen Yhdysvalloissa tekemät nauhoitukset eivät kuitenkaan saavuttaneet mainittavaa menestystä. Yksi poikkeus oli vuoden 1941 ”By the Light of the Silvery Moon”, jota myytiin yli miljoona kappaletta.[3]

Noble esiintyi urallaan useissa elokuvissa, muun muassa Princess Charming (1934), The Big Broadcast of 1936 (1936) ja Neitonen ahdingossa (1937). Hän teki myös radio-ohjelmaa vatsastapuhuja Edgar Bergenin kanssa.[3]

Noble vetäytyi viihdemaailmasta 1950-luvun alussa ja asettui asumaan Santa Barbaraan, Kaliforniaan.[3] Hän kuoli Lontoossa 2. huhtikuuta 1978.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Scott Yanow: Ray Noble Allmusic. Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)
  2. a b Ray Noble Songwriters Hall of Fame. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  3. a b c d e Phil Hardy: ”Ray Noble”, The Faber Companion to 20th Century Popular Music. Faber and Faber Ltd, 2001. ISBN 0-571-19608-X. (englanniksi)
  4. Sandra Burlingame: Ray Noble JazzBiographies.com. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)