Mari Leppänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mari Leppänen
Turun arkkihiippakunnan piispa
7.2.2021–
Edeltäjä Kaarlo Kalliala
Henkilötiedot
Syntynyt26. syyskuuta 1978 (ikä 45)
Kansalaisuus  Suomi
Puoliso Risto Leppänen
Muut tiedot
Koulutus filosofian ja teologian maisteri[1]
Uskonto evankelis-luterilainen

Mari Inka-Elina Leppänen (o.s. Pentikäinen; s. 26. syyskuuta 1978 Helsinki[2]) on suomalainen filosofian ja teologian maisteri, luterilaisen kirkon pappi, Turun arkkihiippakunnan piispa sekä kolumnisti ja tietokirjailija.[3]

Kirkollinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppänen opiskeli Helsingin yliopistossa folkloristiikkaa sekä teologiaa. Hän valmistui filosofian maisteriksi 2005 ja teologian maisteriksi 2012 pääaineenaan Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria.[4] Leppäsen pro gradu -tutkielma käsitteli naispappeuspuhetta vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä vuosina 1975–2010.[5] Leppänen toimi Liedon seurakunnan tiedottajana vuodesta 2005 alkaen sekä Liedon seurakuntapastorina vuodesta 2012.[6]

Arkkipiispa Kari Mäkinen avustajineen vihki Leppäsen papin virkaan Turun tuomiokirkossa 4. maaliskuuta 2012.[7] Vihkiminen sai osakseen kritiikkiä ja suurta mediahuomiota Leppäsen vanhoillislestadiolaisen taustan vuoksi.[8][9] Kritiikin lisäksi Leppänen sai laajaa tukea myös liikkeen piiristä.[10] Leppästä on kutsuttu ”ensimmäiseksi vanhoillislestadiolaiseksi naispapiksi",[11][12] mutta itse hän on korostanut olevansa ”ihan tavallinen seurakuntapappi.”[13] Vihkimisen jälkeen Leppänen sekä hänen puolisonsa Risto Leppänen vapautettiin Rauhanyhdistyksen tehtävissä toimimisesta.[14][15] Leppäsen jälkeen vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piiristä papiksi on vihitty myös muun muassa Meri-Anna Paloniemi (ent. Hintsala) ja Ulla Palola.

Leppänen työskenteli Kirkkohallituksessa seurakuntavaalien projektipäällikkönä vuodesta 2013.[6][16] Hänen vastuullaan oli vuoden 2014 seurakuntavaalien viestintä. Vuodesta 2015 Leppänen toimi piispa Kaarlo Kallialan erityisavustajana Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa. Vuosina 2017 ja 2018 Leppänen oli siirtolaispappina Espanjassa.[6]

Leppänen valittiin Turun arkkihiippakunnan hiippakuntadekaanin virkaan vuonna 2019. Hän oli toiminut hiippakuntadekaanin viransijaisena jo vuodesta 2018.[16] Leppänen toimi hiippakuntadekaanina vuoteen 2021, jolloin hänet valittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi.[17]

Piispana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppänen valittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi toisella äänestyskierroksella joulukuussa 2020. Hän sai 565 ääntä ja Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen 467 ääntä.[18] Hän seuraa virassa Kaarlo Kallialaa. Hänet vihittiin virkaan 7. helmikuuta 2021.[17]

Piispa Leppäsen vastuualueeseen kuuluvat Satakunnan ja Varsinais-Suomen seurakunnat Turun ja Kaarinan seurakuntia lukuun ottamatta.[19] Leppänen on vieraillut kaikissa vastuualueeseensa kuuluvissa seurakunnissa.[20][21][22] Hän on tavannut seurakuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia, sekä keskustellut seurakuntien nykytilanteesta, tulevaisuudesta ja haasteista. Leppänen pitää seurakuntien henkilökohtaista tuntemista tärkeänä.[23]

Teemoja ja aiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppänen haluaa nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ääniä, jotka muuten jäisivät piiloon. Hän haluaa toimia oikeudenmukaisuuden ja paremman maailman puolesta.[24] Hän on puhunut yhdenvertaisuuden puolesta,[25] sekä peräänkuuluttanut eri marginaaliryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien huomioon ottamista yhteiskunnassa.[26] Leppänen on käsitellyt esimerkiksi ihmisoikeuksia,[27] lähisuhdeväkivaltaa,[28] transoikeuksia[29] sekä nuorten pahoinvointia.[30] Leppänen on ilmaissut kokevansa yhteyttä ihmisten kanssa, jotka kokevat ulkopuolisuutta.[24] Lisäksi hän on käsitellyt ympäristöön ja luomakuntaan,[31] hiljaisuuteen[32] sekä pyhiinvaellukseen[33] liittyviä teemoja.

Luottamustehtävät ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppänen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Alumniksi 2023. Valintaa perusteltiin Leppäsen tavalla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, uusia näkökulmia avaavalla, vaikeita aiheita pelkäämättömällä tavalla. Vuoden Alumnina Leppänen haluaa korostaa tiedemaailman ja uskonnon yhteyttä.[34]

Piispa Mari Leppänen toimi vuoden 2022 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valitsijana.[35] Palkinnon sai Iida Rauman Hävitys.[36]

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry valitsi Mari Leppäsen Vuoden johtajaksi 2022. Tuomariston mukaan Leppänen on karismaattinen ja tinkimätön suvaitsevamman hengellisen kulttuurin edistäjä Suomessa.[37][38]

Vuodesta 2022 Leppänen on kuulunut Naantalin Musiikkijuhlasäätiön hallintoneuvostoon, ollut Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhdenvertaisuusjaoston jäsen sekä Liedon Vanhalinna-säätiön neuvottelukunnan puheenjohtaja.[39]

Vuodesta 2021 Leppänen on toiminut Sekasin-chatin valtuuskunnan jäsenenä,[30] sekä kirkkohallituksen täysistunnon, kirkolliskokouksen ja kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä, sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian neuvottelukunnan puheenjohtajana ja Pyhän Henrikin säätiön hallituksen puheenjohtajana.[39]

Leppänen toimii Hiljaisuuden Ystävien hallituksen puheenjohtajana.[32] Hiljaisuuden Ystävät ry on vaalinut kristillistä spiritualiteettiä jo yli 30 vuoden ajan.[40] Leppänen kertoo Hiljaisuuden Ystävien antaneen voimia omaan ajatteluun ja toimintaan.[24]

Leppänen on ollut Liedon kunnanvaltuuston jäsen 2005–2012, kunnanhallitukseen varajäsen 2005–2008 sekä perusturvalautakunnan puheenjohtaja 2009–2012. Hän edusti Suomen Keskustaa.[41] Leppänen kuvaa kokemuksen olleen opettavainen kokemus, muttei kokenut politiikkaa kutsumuksekseen.[24]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppäsen vanhemmat ovat professori Juha Pentikäinen[42] ja lehtori Elina Pentikäinen (o.s. Lyyra). Hänen veljiään ovat Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen ja Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen.[42] Leppäsen puoliso on Liedon kirkkoherra Risto Leppänen, joka on aikaisemmin työskennellyt arkkipiispa Kari Mäkisen teologisena erityisavustajana.[43] Heillä on kolme lasta.[2]

Leppänen vietti lapsuutensa Helsingin Käpylässä.[24] Hän opiskeli Helsingin yliopistossa sekä folkloristiikkaa että teologiaa.[44]

Julkaisut ja kirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2023 Kuulun tähän maisemaan – Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta
  • 2022– Ylen kolumnisti
  • 2021– Turun Sanomien kolumnisti
  • 2021– Helsingin Sanomien kolumnisti
  • 2021 Länsi-Suomen kolumnisti
  • 2016–2021 Lilja-lehden kolumnisti
  • 2016–2020 Turun Sanomien Ristiveto-blogisti
  • 2015–2016 Kerrottu elämä -ohjelman toimittaja Radio Deissä
  • 2012–2014 Oisko tulta? -blogisti
  • 2012 Maijan tarina – lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana, toim. Johanna Hurtig ja Mari Leppänen

Mari Leppänen on toimittanut yhdessä yhteiskuntatieteilijä Johanna Hurtigin kanssa kirjan Maijan tarina, joka käsittelee lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vanhoillislestadiolaisuudessa. Teos ilmestyi huhtikuussa 2012. Maijan tarina valittiin vuoden kristilliseksi kirjaksi. Valinnan teki ortodoksikirkon arkkipiispa Leo, ja valinta julkistettiin Helsingin kirjamessuilla. Teos voitti myös yleisöäänestyksen.[45] Teosta käsitellään Jani Kaaron artikkelissa Lestadiolaiset modernilla noitaroviolla.[46]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ansioluettelo (Arkistoitu – Internet Archive) Mari Leppänen piispaksi
  2. ↑ a b Henkilötiedot Piispa Mari Leppänen. Viitattu 25.8.2023.
  3. ↑ Julkaisut ja kirjoitukset Piispa Mari Leppänen. Viitattu 25.8.2023.
  4. ↑ Opinnot Piispa Mari Leppänen. Viitattu 25.8.2023.
  5. ↑ Leppänen, Mari: Naispappeuspuhe Vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä vuosina 1975–2010 Julkaisuarkisto Helda. 4/2011. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.8.2023.
  6. ↑ a b c Työ Piispa Mari Leppänen. Viitattu 25.8.2023.
  7. ↑ Ordinaatiomessu 4.3.2012 4.3.2012. Virtuaalikirkko, Turun tuomiokirkkoseurakunta. Arkistoitu 22.5.2012. Viitattu 7.3.2012.
  8. ↑ 03 03 2012 16:20-Johannes Ijäs | Uutiset: Ensimmäiselle naispapille isot seuraukset vihkimyksestä Kotimaa. Viitattu 25.8.2023.
  9. ↑ 06 03 2012 17:15-Jan Ahonen | Uutiset: Naisteologien puheenjohtaja pöyristynyt Mari Leppäsen kohtelusta Kotimaa. Viitattu 25.8.2023.
  10. ↑ Vanhoillislestadiolainen naispappi uskoo saavansa seuraajia ts.fi. 4.3.2012. Viitattu 25.8.2023.
  11. ↑ 05 01 2012 17:51-Olli Seppälä | Uutiset: Vihittiinkö ensimmäinen vanhoillislestadiolainen naispappi sittenkin jo 1988? Kotimaa. Viitattu 25.8.2023.
  12. ↑ Maan ensimmäinen lestadiolainen naispappi vihittiin Turussa Yle Turku. 5.3.2012. Yleisradio. Viitattu 7.3.2012. [vanhentunut linkki]
  13. ↑ Kotimaa24.fi: Kirkko saa vanhoillislestadiolaisen naispapin ts.fi. 5.1.2012. Viitattu 25.8.2023.
  14. ↑ Ijäs, Johannes: Arkkipiispan sihteeri erotettiin vanhoillislestadiolaisten puhujan tehtävästä Kotimaa24.fi. 17.3.2012. Kotimaa-yhtiöt. Viitattu 17.3.2012.
  15. ↑ Arkkipiispa huolestui naispappeuden kannattajien kohtelusta HS.fi. 18.3.2012. Sanoma News. Arkistoitu 20.3.2012. Viitattu 18.3.2012.
  16. ↑ a b Mari Leppänen valittiin hiippakuntadekaaniksi ts.fi. 9.10.2019. Viitattu 25.8.2023.
  17. ↑ a b Katso video: Mari Leppänen vihittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena – "Ajattelen, että kirkko voi olla rohkeampi toimija" Yle Uutiset. 7.2.2021. Viitattu 25.8.2023.
  18. ↑ Vähämäki, Hannu: Mari Leppänen valittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi Yle Uutiset. 3.12.2020. Viitattu 3.12.2020.
  19. ↑ Kaksi piispaa Piispa Mari Leppänen. Viitattu 25.8.2023.
  20. ↑ Piispa Mari Leppänen tekee 14 seurakuntavierailua keväällä 2023 Turun arkkihiippakunta. 13.1.2023. Viitattu 25.8.2023.
  21. ↑ Piispan seurakuntavierailut syksyllä 2022 Turun arkkihiippakunta. 31.5.2022. Viitattu 25.8.2023.
  22. ↑ Piispa Mari Leppänen vierailee Vehmaalla Vehmaan seurakunta. Viitattu 25.8.2023.
  23. ↑ Piispa Mari Leppänen on Porin vierailulla – Tällaiset terveiset hän lähettää porilaisille www.sv24.fi. Viitattu 25.8.2023.
  24. ↑ a b c d e Lestadiolaisperheen tyttärestä tulikin pappi – Mari Leppäsen mielestä erilaisuus avartaa: "Tunnen yhteyttä ihmisten kanssa, jotka kokevat ulkopuolisuutta" Yle Uutiset. 21.11.2020. Viitattu 25.8.2023.
  25. ↑ Vähemmistöjen ja naisten oikeudet eivät ole kauppatavaraa Piispa Mari Leppänen. 23.10.2021. Viitattu 25.8.2023.
  26. ↑ Kun voimattomat tulevat yhteen, syttyvät toivon kynttilät Piispa Mari Leppänen. 22.8.2021. Viitattu 25.8.2023.
  27. ↑ Suomi ei tule kuntoon ihmisoikeuksia polkemalla Piispa Mari Leppänen. 8.7.2023. Viitattu 25.8.2023.
  28. ↑ Koti ei ole kaikille turvapaikka Piispa Mari Leppänen. 21.2.2021. Viitattu 25.8.2023.
  29. ↑ Seili ei ole vain historiaa Piispa Mari Leppänen. 29.6.2021. Viitattu 25.8.2023.
  30. ↑ a b Kun ei jaksa mitään, pitäisi jaksaa eniten Piispa Mari Leppänen. 22.11.2022. Viitattu 25.8.2023.
  31. ↑ Sielujen lisäksi täytyy pelastaa luonto Piispa Mari Leppänen. 26.5.2022. Viitattu 25.8.2023.
  32. ↑ a b Berg, Antti: Piispan erityisavustaja, pappi Mari Leppänen valittiin Hiljaisuuden Ystävien puheenjohtajaksi Kotimaa24. Viitattu 23.4.2020.
  33. ↑ Tulevaisuus on turvapaikka Centrum Balticum. Viitattu 25.8.2023.
  34. ↑ 21 10 2022 20:00-Kotimaa | Uutiset: Piispa Mari Leppänen on Helsingin yliopiston Vuoden Alumni 2023 – "Tutkitun tiedon merkitys korostuu tuntemattoman edessä" Kotimaa. Viitattu 25.8.2023.
  35. ↑ Finlandia-voittajan valitseva piispa Mari Leppänen: "On hienoa olla pitämässä esillä lukemisen iloa" | Yle Lounais-Suomen videot | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 25.8.2023.
  36. ↑ Iida Rauman Hävitys voitti kaunokirjallisuuden Finlandian Yle Uutiset. 30.11.2022. Viitattu 25.8.2023.
  37. ↑ ProCom valitsi piispa Mari Leppäsen Vuoden johtajaksi 2022 evl.fi. Arkistoitu 25.8.2023. Viitattu 25.8.2023.
  38. ↑ Aiemmin palkitut ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry. Viitattu 25.8.2023.
  39. ↑ a b Luottamustehtäviä Piispa Mari Leppänen. Viitattu 25.8.2023.
  40. ↑ Etusivu Hiljaisuuden Ystävät ry. Viitattu 23.4.2020.
  41. ↑ Kunnanvaltuusto 2009-2012 Liedon kunta. Arkistoitu 13.2.2007. Viitattu 7.3.2012.
  42. ↑ a b Kavén, Harri & Miettunen, Hannu: Turussa vihittiin ensimmäinen vanhoillislestadiolainen naispappi. Turun Sanomat, 5.3.2012. TS-yhtymä.
  43. ↑ Ijäs, Johannes: Ensimmäinen vanhoillislestadiolainen naispappi vihitään Kotimaa24.fi. 2.3.2012. Kotimaa-yhtiöt. Viitattu 7.3.2012. [vanhentunut linkki]
  44. ↑ Kylätasku, Taneli: Jumalan kanssa pääsemättömissä. Kirkko ja kaupunki, 14.1.2021, s. 18–19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.1.2021.
  45. ↑ Maijan tarina on Vuoden kristillinen kirja Helsingin Sanomat. 29.10.2012. Viitattu 23.4.2020.
  46. ↑ Lestadiolaiset modernilla noitaroviolla Rapport.fi. Arkistoitu 19.11.2015. Viitattu 18.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun piispan vaakuna Edeltäjä:
Kaarlo Kalliala 		Turun arkkihiippakunnan piispa
2021–


Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mari_Leppänen&oldid=22099259”