Hollming
Hollming Oy on suomalainen konepajayritys ja laivanvarustamo, joka perustettiin Rauman Korkeakariin laivanrakennustelakaksi vuonna 1945. Laivojen teko päättyi 1991, ja nykyisin Hollmingin konepajatuotteet liittyvät energia- ja ympäristötekniikkaan ja nesteiden käsittelyjärjestelmiin. Konsernin liiketoimintoja ovat nykyisellään BMH Technology Oy[1], Auramarine Oy, Simsotec Oy ja Raiha Hydraulics Oy.[2] Vuonna 2007 myi kemikaalitankkerivarustamo Crystal Poolin laivanvuokrausyhtiö Euroceanicalle.[3] Yhtiön perustaja ja ensimmäinen toimitusjohtaja vuoteen 1951 oli merikapteeni Filip Hollming.[4]
F.W. Hollming Oy perustettiin vuonna 1945 rakentamaan Neuvostoliiton vaatimia sotakorvauskuunareita, puisia noin 44 metriä pitkiä purjealuksia, joita valmistettiin vuosina 1945–1952 yhteensä 34. Lisäksi sotakorvausurakkaan kuului 15 kalastustroolaria. Puulaivoista telakka kehittyi nopeasti merkittäväksi teräslaivanrakentajaksi. Pääosa aluksista tehtiin yhä neuvostoliittolaisille tilaajille niin, että ensimmäiset länsimaihin menevät alukset rakennettiin vasta 1970-luvun alussa. Hollming rakensi vuosina 1945–1991 yhteensä 295 laivaa ja joukon pienempiä aluksia.[5] Hollming toimitti Neuvostoliittoon mm. 1970-luvulla useita ro-ro-aluksia ja 1980-luvulla erilaisia tutkimusaluksia sekä Merivoimille 1990-luvun alussa Rauma-luokan ohjusveneet.[6]
Vuonna 1991 ainoat länsimaiden 1970–1980-lukujen telakkakriisistä ehjin nahoin selvinneet suomalaistelakat, Hollmingin ja Rauma Oy:n (entisen Rauma-Repolan) Raumalla sijainneet telakat, yhdistettiin Finnyards Oy:ksi. Vuonna 1997 raumalainen laivanrakennus siirtyi norjalaisomistukseen nimellä Aker Finnyards Oy. Hollmingin 1960-luvulta alkaen kehittämästä laivojen Aquamaster-ruoripotkurista tuli menestys. Tätä liiketoimintaa jatkaa Raumalla Rolls-Royce. Entisen Hollmingin telakan alueella toimii nykyään muun muassa toinen ruoripotkurivalmistaja Steerprop.
Hollming rakensi 1980-luvulla 50 kappaletta Hollming-merkkisiä itsekantavia säiliöautoja. Auton edeltäjä oli vuonna 1978 valmistunut, sähköteknikko ja automyyjä Reijo Hirvosen johdolla toteutettu Kestotankki-prototyyppi. Hollming-säiliöautoja rakennettiin vuosina 1980–1982 yhteensä 47 kappaletta ja vuosina 1986–1987 vielä kolme autoa. Autoista 37 varustettiin ruotsalaisen Volvon ja muut saksalaisen MANin moottoreilla. Itsekantavan säilöauton etuina olivat suuri hyötykuorma, hyvät kuorman käsittelylaitteet ja erinomaiset ajo-ominaisuudet. Auton moottori oli sijoitettu säiliön alle, joten melutaso ohjaamossa oli alhainen. Ammattiautoilijat suhtautuivat uuteen autotyyppiin kuitenkin varsin ennakkoluuloisesti. Hollming oli suunniteltu ja tehty yksinomaan säiliöautoksi, joten se oli vaihtoautona käytännössä arvoton.[7] Hollming-säiliöautoja oli vuoden 1999 lopussa rekisterissä vielä kahdeksan kappaletta.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BMH Technology Oy:n verkkosivu bmh.fi.
- ↑ Liiketoimintaryhmät Hollming Oy. Viitattu 9.9.2013.
- ↑ Hollming myy varustamonsa italialaisomisteiselle Euroceanicalle Kauppalehti. Arkistoitu 4.1.2014. Viitattu 3.1.2014.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 3, palsta 821. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Sirpa Wahlqvist: Rauman seudun teollistuminen 16.08.2007. Rauman kaupunki. Viitattu 9.9.2013.
- ↑ Uola 2001
- ↑ Kimmo Levä (toim.): Made in Finland: Mobilia-vuosikirja 2002, s. 11–12. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.
- ↑ Kari Pynnä: Näillä ajamme: autokantatilasto 31.12.1999. Tekniikan Maailma 11/2000, s. 153. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Uola, Mikko: Hollming 1945–2000. Sotakorvausveistämöstä monialakonserniksi. 2001. ISBN 9789529130313
- Wahlqvist, Sirpa: Sydämellä rakennetut seililaivat, Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952. Turku: Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 2012. Väitöskirja verkossa (pdf) (viitattu 9.9.2013).