Timo Ruottinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Säveltäjä Timo Ruottinen tammikuussa 2019.

Timo Juhani Ruottinen (s. 30. joulukuuta 1947 Tampere) on suomalainen musiikkituottaja, muusikko ja säveltäjä, joka toimi Alba Recordsin toimitusjohtajana ja vastaavana tuottajana vuosina 1993-2015, minkä jälkeen hän siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Säveltäjänä ja muusikkona Ruottinen on toiminut 1960-luvulta lähtien. Hänen kenties merkittävin sävellyksensä, pop-messu Missa Popularis valmistui vuonna 1969.[1] Suuri yleisö tuntee hänen tuotannostaan parhaiten TV2:n Pikku Kakkonen -lastenohjelman tunnussävelmän ja Pikku Kakkosen posti -laulun.[2]

Koulutus ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Ruottinen on ekonomi ja toiminut taloushallinnon johtotehtävissä 1970-luvulla Purso Oy:ssä ja Finn-Iran Contractors’ Groupissa Teheranissa 1970-luvun lopulla sekä Ahti-rakennusosakeyhtiössä 1980-luvulla ja Tampere-talon talousjohtajana 1989-1993.[3]

Musiikin teoriaa, muotoanalyysiä ja kontrapunktia Ruottinen opiskeli Tampereen konservatoriossa 1980-luvulla. Hänen pääaineensa oli tuolloin laulu. Ruottisen mukaan hänen varsinaisen "musiikkikorkeakoulunsa" muodostivat kuitenkin 1960-luvun bändikellarit, kuorotoiminta ja kirjasto.[4][3]

Alba Records[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Alba Records

Timo Ruottinen oli mukana perustamassa Alba-levy-yhtiötä 1990-luvun alussa työskennellessään vielä Tampere-talon talousjohtajana. Aluksi toisena tuottajana oli muusikko ja säveltäjä Jukka Siikavire, ja tarkoitus oli julkaista sekä populaari- että klassista musiikkia, mutta käytännössä toiminta on painottunut klassiseen musiikkiin. Alba on julkaissut yli 400 albumia, joista monet on palkittu mm. klassisen musiikin Emma-palkinnoilla.[5] Vuonna 2008 Ruottinen palkittiin Pro Musica Säätiön tunnustuksella "tyylitajuisen ja ennakkoluulottoman levy-yhtiön Alba Records Oy:n toiminnasta".[6]

Ruottinen jäi eläkkeelle Alban toimitusjohtajan paikalta vuonna 2015, mutta on senkin jälkeen toiminut joidenkin levyjen vastaavana tuottajana.[3]

Ura säveltäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoston tietokannan mukaan Ruottisella on yli 250 rekisteröityä teosta. Useita hänen sävellyksiään on levytetty 1960-luvulta alkaen.[7][8][9] Ruottinen aloitti sävellysharrastuksensa popmusiikilla ja muistelee ensimmäisen teoksensa olleen vuonna 1963 rautalankayhtyeelle tehty twist In The Harem. Kappale kuultiin paljon myöhemmin 1980-luvulla televisio-ohjelmassa.[5]

Missa Popularis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Missa Popularis

Ruottinen kuuli lukiolaisena Turun konserttisalissa J.S. Bachin h-mollimessun, minkä jälkeen ajatus omasta messusta alkoi elää.[10] Säveltäjä ryhtyi toimeen ja pääsiäisenä 1969 sai Turun konserttisalissa kantaesityksensä yli tunnin kestävä pop-messu Missa Popularis.[10]

Missa Popularis on pop-messu sekakuorolle, solisteille ja pop-yhtyeelle. Teos herätti tuoreeltaan runsaasti huomiota ja sitä pidetään yhä Ruottisen tärkeimpänä sävellyksenä.

Vuonna 2019 Missa Popularis on tehnyt paluun. Teos esitettiin huhtikuussa 2019 Tampereella ja Jyväskylässä, ja kokonaislevytys julkaistiin lokakuussa 2019.[11]

Missa Seri ja kabaree[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo ennen messuaan Timo Ruottinen oli vuonna 1968 ehtinyt herättää vilkasta keskustelua sovittamallaan ja osin säveltämälläänkin Missa Seri -nuorisojumalanpalveluksella, jossa muiden laulujen ohella kuultiin perinteisiä virsiä kitarayhtyeen säestyksellä. Kokonaisuus sisälsi Ruottisen ensimmäisen gospel-laulun Minä nostan silmäni vuoria kohti (Psalmi 121) ja Kyrien, josta sitten kasvoi Missa Popularis.[12]

Aikakauden poliittinen kuohunta näkyi myös Jyväskylän kristillisillä teinipäivillä elokuussa 1970. Päivien päätösesityksenä nähtiin Timo Ruottisen ja Seppo Knuutilan laatimien tekstien ja Ruottisen säveltämien laulujen varaan rakentunut kabaree Lähetettynä maailmaan, joka kritisoi muun muassa lähetystyöhön liittyviä näkemyksiä. Ruottinen itse kuvasi esitystä "poliittiseksi kabareeksi kristillisin perustein".[13]

Vuosina 1970-71 Ruottinen toimi tamperelaisen Iltamateatterin muusikkona ja säveltäjänä, mihin tehtävään häntä pyysi Raija Laroma (nyk. Raija Oranen).

Televisio ja radio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvulla Ruottinen teki paljon töitä TV2:lle ja sävelsi lauluja muun muassa ohjelmiin Joululauluja (1973), Talvilauluja (1974) ja Naavahapsen salaisuus (1974). Lastenohjelmien parissa työskentely synnytti myös Pikku Kakkosen tunnussävelmän ja Pikku Kakkosen posti -laulun. Ruottinen teki tunnussävelmän ja muuta musiikkia myös Maija Salon lastenohjelmasarjaan Impromptu (1976-77). Radion puolella Ruottinen on säveltänyt musiikin Ylen Radioteatterin kuunnelmasarjaan Apostolien teot (2003).

Ruottinen myös lauloi Ylen juhlaohjelmasarjaa varten kootussa lauluyhtye Hiltusissa, joka esiintyi 1970- ja 1980-luvulla usein TV2:n lähetyksissä. 1980-luvulla hän toimitti Yleisradiolle sarjaa Bysantin heijastuksia musiikissa.[14] Kreetalaista musiikkia Ruottinen esitteli vuonna 1989 radion kuuntelijoille ohjelmissa Sirtoksen salaisuudet[15] ja Kreetan ääni.

Timo Ruottinen työskenteli 1970-luvulla Iranissa ja näiden kokemusten pohjalta syntyi vuonna 1979 yhdessä Outi Vallen kanssa toimitettu kaksiosainen radio-ohjelma Huuto minareetista. Ohjelma kertoo Iranin vallankumouksesta ja siinä käytettiin runsaasti äänitehosteita.[16]

Tiekantaatti ja Annastuuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruottisen erikoisimpiin tilaustöihin kuuluu Tielaitokselle vuonna 1987 sävelletty tiekantaatti Polusta tieksi, jonka hän teki salanimellä Jouko Louhikko. Teos on myöhemmin myös levytetty.[17] 1980-luvulla syntyivät myös Annastuuna-, Ahmatova- ja Kaatra-sarjojen laulut Annastuuna-yhtyeelle.[18]

Pääartikkeli: Annastuuna

Uspenie-vigilia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruottisen pop-messu Missa Popularis syntyi väljästi evankelis-luterilaisen kirkon piirissä, mutta myöhemmin hän erosi kirkosta.[1] Uusi vaihe alkoi, kun Ruottista pyydettiin tilapäisvahvistukseksi laulamaan tenoria ortodoksiseen kuoroon Tampereella 1980-luvun alussa.[4] Nykyisin Ruottinen on ortodoksi.[1]

Ortodoksisuus on sittemmin vaikuttanut voimakkaasti Ruottisen sävellystyöhön. Ruottisen laajin liturgisen musiikin teos on noin kaksituntinen Uspenie-vigilia. Teos sai alkunsa jo vuonna 1984 ja valmistui 2018. Vigilian varhaisempia lauluja on julkaistu useammallakin levyllä.[19]

Teos liittyy yhteen ortodoksien kirkkovuoden suurista juhlista eli Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaan, jota vietetään 15. elokuuta. Juhlan vigilia on edellisen päivän iltana. Vigiliassa on uutta sävellettyä tekstiä niin paljon, että siitä riittää laulettavaa jopa vanhan tradition mukaiseen kokoöiseen vigiliaan, joiden toimittaminen on nykyisin kuitenkin harvinaista.

Ruottinen sävelsi vigilian varhaiset elementit jo 1980-luvun alkupuolella (Alkupsalmi, Ehtooveisu, Juhlan tropari Oi Jumalansynnyttäjä, Kanonin 9. laulu Jokainen maan päällä syntynyt ja Aamuruskolaulu Te apostolit). Polyeleopsalmiin hän oli tehnyt luonnoksen, jonka hylkäsi silloin, mutta muokkasi sen perusideasta uuden kuorolaulun 2017 lisäten siihen vanhan tradition mukaisista psalmeista kaksi uutta psalmijaetta, joiden muotoilun arkkipiispa Leo hyväksyi.

Muita uusia, juhlavigilioissa yleisemminkin laulettaviksi sopivia kuorolauluja teoskokonaisuuteen syntyi 2010-luvulla ektenioiden ja vastaavien osien lisäksi hiukan vaativampi Juhlapäivän antifoni Monet himot. Uspenie-juhlan stikiiratekstejä on suomennettu runsaasti. Ruottinen puki ne kaikki sävelasuun käyttäen pohjana kullekin tekstille määrätyn oktoekhos-sävelmäjakson stikiirasävelmää.

Teos päättyy vuonna 2018 valmistuneeseen Suureen ylistysveisujaksoon, jonka tekstit ovat kristikunnan alkuajoilta.[4] Jaksossa on neljä osaa. Ensin ovat Enkelten hymni evankelista Luukkaalta ja Varhaiskristilliset hymnitekstit, jotka piispa Hilarion käänsi - nämä tekstit tunnetaan lännessä Hilariuksen kiitosvirtenä. Edelliset muodostavat lännen kirkon messun Gloria-osan. Sitten tulevat Valikoidut jakeet Psalmien kirjasta ja Trishagion (Pyhä Jumala), joka on vanhimpia hymneistämme.[20]

Uspenskin Katedraalikuoro lauloi osia teoksesta Uspenskin katedraalin 150-vuotisjuhlaviikolla 14.8.2018.[21] Vuonna 2021 Timo Ruottinen on Ortodoksisten Kirkkolaulupäivien teemasäveltäjä.[22]

Ruottinen on osallistunut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ortodoksisen kirkon kehittämisestä.[23]

Fado[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruottinen tutki 1980-luvulla Annastuuna-yhtyeen Mika Leppäsen kanssa portugalilaista fado-musiikkia, josta he tekivät useita artikkeleita muun muassa Aamulehteen[24] ja Rytmiin.[25] Ylelle syntyi kaksi radio-ohjelmaa[26]. Lisäksi Ruottinen teki yksin radio-ohjelman Fado – Lissabonin laulu. Vuonna 1990 Leppänen ja Ruottinen julkaisivat singlen, jolla Leppänen lauloi kaksi Jaana Lapon fado-suomennosta, muut muusikot olivat Pekka Nylund, portugalinkitara ja Ari Salin, kitara.[27] Annastuuna julkaisi samalla kokoonpanolla kolme Lapon suomentamaa fadoa digiLP:llä SAUDADE, Elävänä Euroopan reunoilla tammikuussa 2022.[28]Vuonna 2013 ilmestyi Timo Ruottisen tuottama, Portugalissa sikäläisten muusikoiden kanssa äänitetty fado-albumi Amália Tribute, jolla Kirsi Poutanen laulaa 14 Tarja Härkösen suomentamaa fadoa.[29]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säveltäjänä, sovittajana, sanoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1969: Sataset: Uusia hengellisiä lauluja (EP-45/Sana ja sävel KRS 29)
  • 1969: Logos-kvartetti: Minä nostan silmäni (EP-45/Sana ja sävel KRS 32)
  • 1970: Timo Ruottinen: Psalmi 100 (Single-45/touch SST 1)
  • 1971: Timpa & With Christ: Heinillä Härkien/Kontra: Neitsyt Marialla poika on (Single-45/touch SST 5)
  • 1972: Kontra: Hän (Single-45/touch SST 4) (so)
  • 1972: Kontra: Anokaa, niin teille annetaan (LP Hän on enemmän/Eri esittäjiä/Sana ja sävel KRLP 002)
  • 1973: Manchester United: Kaksi maailmaa (LP Suomen kristillinen ylioppilasliitto SKYLP 5)
  • 1973: Quirites: Herraa hyvä kiittäkää (single Nuorten keskus NKS 2) (so)
  • 1974: Kuusankosken kirkon nuorisokuoro, joht. Tapani Rautasuo: Muodonmuutos – Tuomiolla (LP Lähden kaikille kertomaan, KRTV 1001)
  • 1976: Ecclesia: Muodonmuutos (c-kasetti Kuiskaan, nauran, huudan, laulan, Herättäjä-Yhdistys HYC 143)
  • 1984: Kulkuripojat: Aalijummat (LP Rondo ROLP 59) (so)
  • 1985: Annastuuna: Aittaanpyrkimislaulu (LP Sastamalan säveliä, Tyrvään Sanomat VALP 1)
  • 1986: Annastuuna (Annastuuna-yhtye 1979-80) (c-kasetti Otto OMK-001)
  • 1986/2008 (c-kasetti/CD): Heikki Hela: Go down Moses (CD Musiikissa on sanomaa, Finngospel FGCD 5144) (so)
  • 1986/2009 (c-kasetti/CD): Mika Leppänen: Sinapinsiemen (CD Gospelhittejä 3, Finngospel FGCD 5146) (so)
  • 1989: Sauriat: Nyt olkaamme lujasti yhtä (LP SAU-LP 1)
  • 1992: Joensuun Yliopiston Ort. kuoro, joht. Risto Matsi: Joulukontakki, Tropari (CD Sinulle, oi… MPOY 01)
  • 1993: Maija Kopra: Tiitiäisen tuutulaulu (CD Karvakuonot – Luusoppaa, Alba ABACD 02) (so)
  • 1995: Tampereen ortodoksisen kirkon kuoro, joht. Timo Ruottinen: Oi Jumalansynnyttäjä (Alba NCD 5)
  • 1998: Maija Salon musiikkileikkikoulun lapset: Joulupukki Mukkasi (CD Karvakuonot joulutuulella Alba ABACD 05)
  • 1998: Nina Juhala: Satu-unta (CD Karvakuonot joulutuulella Alba ABACD 05)
  • 1999: Tielaitoksen sekakuoro: Kantaatti Polusta tieksi – pojasta mieheksi (CD KANCD -99)
  • 2003: Studiokuoro ja orkesteri: Apostolien teot kuunnelmasarja (4 CDtä YLE EXPC44)
  • 2005: Gospel Covertajat: Oopiumilaulu (CD Voi sen sanoa toisinkin, GC 003)
  • 2007: Kristoforos-kuoro, joht. Irina Tchervinskij-Matsi: Pyhä Jumala (CD Sinua Jumala, …, KRICD 07)
  • 2007: Gospel Covertajat: Epätietoinen (CD Omituisten ihmisten seurassa, GC 007) (sä, sa)
  • 2009: Annastuuna: Annastuuna (CD Alba ABACD 09)
  • 2009: Joensuun Yliopiston Ort. kuoro, joht. Petri Nykänen: Eukaristia (CD Oi Kuningas…, MPOY 04)
  • 2009: KPKO, kapellimestari Lauri Pulakka: Sikermä: Pienet sievät (CD LeikkikaluSatakieli, Alba ABCD 280)
  • 2012: Jan Lehtola: La Caridad (CD Tahdon – Finnish Wedding Music, Alba ABCD 309:1-2)
  • 2012: NCV Revisited: Muodonmuutos (CD Muodonmuutos, Rainmaker SLSCD 50264)
  • 2014: Cappella Romana, joht. Ivan Moody: Alkupsalmi – Trishagion (CD Arctic Light, CR 412)
  • 2015: Kiteen Nektarios-kuoro: Pyhän Nikolaoksen eksapostilario (CD Tähti syttyy ylle seimen, NEK 001)
  • 2019: Ruamjai & The New Segment Orchestra: Missa Popularis (CD Alba ABCD 442)
  • 2020: The New Segment Orchestra: Missa Popularis, Orchestral Backgrounds (CD Alba ABACD 22)

Tuottajana ym.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1992-2014: Kaikki suomalaisella Alba-levymerkillä julkaistut levyt
  • 2015-2020: Kaikki suomalaisella Alba-levymerkillä julkaistut musiikkiäänitteet (vastaavana tuottajana tai osatuottajana)
  • 2013: Kirsi Poutanen & Trio (Carlos Manuel Proenca, José Manuel Neto, Daniel Pinto) (CD ROK-137/ABCD 365)
  • 2020: Väinö Linna 100, kirjailijan haastattelu 28.2.1964, haastattelijana Timo Ruottinen (CD Alba APCD 1)

Studiomuusikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1969: Sataset: Uusia hengellisiä lauluja (EP-45/Sana ja sävel KRS 29)
  • 1971: Pappistrio Liperit: Paremmalla rannalla (EP-45/Sana ja sävel KRS 36)
  • 1972: Lasse Heimonen: Pyydä niin paljon saat (LP RV 1007)
  • 1990: Saudade: Suudella sua tahdon – Maria Lisboa (Single-45/Olarin Musiikki OMS1015)
  • 2022: Annastuuna SAUDADE Elävänä Euroopan reunoilla (Digijulkaisu Alba ABDLP 2)

Kuorolaulajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1967: Tampereen Tuomiokirkon Nuorten Kamarikuoro, joht. Matti Vihtonen: Hän nousi (EP-45 / H-Y 13)
  • 1968: Treen Tuomiokirkon Nuorten Kamarikuoro, joht. Matti Vihtonen: Jeesus puolees käännyn (EP-45 / H-Y 14)
  • 1969: Tampereen Tuomiokirkon Nuorten Kamarikuoro, joht. Matti Vihtonen: Joulusta iloiten (EP-45 / H-Y 13)
  • 1983/1998 (c-kasetti/CD): Tampereen ortodoksisen kirkon kuoro, joht. Risto Matsi: Vigilian ja liturgian lauluja (Alba NCD 11)
  • 1986: Turun ja Tampereen ortodoksisten kirkkojen kuorot, joht. Pekka Torhamo: Kilvoitus ja hyvyys (LP PSHV 1)
  • 1988: Tampereen Konservatorion Laulajat, joht. Leonid Bashmakov: Yhteys – Russian sacred concertos (NCD 1)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Mattias Mattila: Pop-messu aiheutti 50 vuotta sitten skandaalin Yle.fi 21.8.2018. Viitattu 24.10.2018.
  2. ↑ Sivukari, Pekka: Piiikku Kakkosen poosti jää yhä soimaan päähän Yle.fi 20.1.2013. Viitattu 24.10.2018.
  3. ↑ a b c Hautala, Harri: Levytuottajan dramaattinen vuosi Aamulehti 29.12.2017. Arkistoitu 26.11.2018. Viitattu 24.10.2018.
  4. ↑ a b c Yhä samalla piispantarkastuskeikalla Ortodoksiviesti 8/2018 s. 35. Viitattu 7.1.2019.
  5. ↑ a b Pajukallio, Arto: Levytuottaja Timo Ruottinen harrastaa myös säveltämistä Helsingin Sanomat 28.12.2017. Viitattu 30.10.2018.
  6. ↑ Jaetut apurahat 2008 Pro Musica Säätiö 9.1.2008. Viitattu 26.9.2019.
  7. ↑ Timo Ruottinen Fono.fi-äänitetietokannassa Fono.fi. Viitattu 1.8.2018.
  8. ↑ Arkistopalvelu Finna.fi Finna.fi. Viitattu 1.8.2018.
  9. ↑ Timo Ruottinen Discogs.comin tietokannassa Discogs.com. Viitattu 1.8.2018.
  10. ↑ a b Ruottinen, Timo: Bach lennätti selkänojaan. Rondo, 11/2010.
  11. ↑ Hautala, Harri: Timo Ruottinen teki jotain poikkeuksellista, kun hän toi rokin kirkkoon ja yhdisti messuun Aamulehti 3.4.2019. Arkistoitu 29.11.2019. Viitattu 5.8.2019.
  12. ↑ Sivullinen: Missa seri nuorisojumalanpalvelus. Tampereen Kirkkosanomat, 1968, päiväämätön lehtileike.
  13. ↑ Saari, Helena: Poliittinen kabaree kristillisin perustein. Aamulehti, 1.9.1970.
  14. ↑ Heinänen, Liisa: Outo itä on lähellä. Aamulehti Allakka, 19.3.1988.
  15. ↑ Radio-toimitus: Sirtosin salaisuudet. Timo Ruottinen tarinoi ja soittaa kreetalaista kansanmusiikkia. = Helsingin Sanomat, 17.7.1989.
  16. ↑ Jokinen, Osmo: Riikinkukkokulissien romahdettua. Helsingin Sanomat, 14.9.1979.
  17. ↑ Polusta tieksi – pojasta mieheksi -kantaatti Finna.fi. Arkistoitu 26.11.2018. Viitattu 31.10.2018.
  18. ↑ Annastuuna Alba Records. Arkistoitu 14.8.2018. Viitattu 19.11.2018.
  19. ↑ Arctic Light – Finnish Orthodox Music Cappella Romana. Arkistoitu 26.11.2018. Viitattu 21.11.2018.
  20. ↑ Uspenie-vigilian nuotti ja sen yhteydessä oleva teosesittely.
  21. ↑ Katajanokan kalliolla juhlittiin 150-vuotiasta katedraalia Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 6.9.2018.
  22. ↑ Kirkkolaulupäivien kattaukseen laaja kirjo etäohjelmaa Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 10.3.2021.
  23. ↑ Isä Hariton: Kuinka kirkkoa päivitetään? – Timo Ruottisen haastattelu Analogi 3/2010 sivut 4-7. Viitattu 31.10.2018.
  24. ↑ Ruottinen, Timo ja Leppänen, Mika: Suuri fadoyö. Aamulehti, 23.7.1989.
  25. ↑ Ruottinen, Timo ja Leppänen, Mika: Fado. Rytmi sivut 42-49, 1/1989.
  26. ↑ Radio-toimitus: Fadon suloinen kaipaus. Mika Leppänen ja Timo Ruottinen tarinoivat portugalilaisesta fado-musiikista. Helsingin Sanomat, 22.5.1989.
  27. ↑ Saudade Discogs.com. Viitattu 30.10.2018.
  28. ↑ SAUDADE ANNASTUUNA Alba.fi. Viitattu 2.2.2022.
  29. ↑ Amália Tribute Discogs.com. Viitattu 31.10.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Timo_Ruottinen&oldid=22031519”