Sininen ja valkoinen
| ”Sininen ja valkoinen” Jukka Kuoppamäki | ||
|---|---|---|
| ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Valtatie | |
| Äänitetty | 1972[3] | |
| Julkaistu | 1972 | |
| Formaatti | 7” vinyyli | |
| Tyylilaji | iskelmä | |
| Kesto | 02.58 | |
| Levy-yhtiö | Parlophone (1972)[1] Satsanga (1973 tai 1974)[1][2] | |
| Listasijoitukset | ||
| Jukka Kuoppamäen muut singlet | ||
| ”Paljon sanomatta jää” 1971 |
”Sininen ja valkoinen” 1972 |
”Valtatie” 1972 |
Sininen ja valkoinen on suomalaisen laulajan Jukka Kuoppamäen vuonna 1972[3] julkaistu isänmaallinen iskelmä[5] albumilta Valtatie. Kappaleen sävellys ja sanoitus on Kuoppamäen omaa käsialaa, sovituksesta vastasivat Kari Hillo ja Raimo Henriksson.[3] Kuoppamäki voitti kappaleella Rostockin laulufestivaalit Itä-Saksassa samana vuonna.[6]
”Sininen ja valkoinen” pääsi Suomen singlelistalla sijalle 17 elokuussa 1973.[4] Alkuperäisen singlen B-puolella oli ”Rakkautta vain” ja lähteestä riippuen joko vuoden 1973 tai 1974 uusintapainoksessa ”Pieni mies”.[1][2] Vuonna 1973 Kuoppamäki levytti kappaleen englanniksi (”Blue and White”) ja saksaksi (”Blau und Weiss”).[7]
Sanoitus ja arvostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kappale on Kuoppamäen tunnetuimpia,[8] ja sitä on sanoituksensa vuoksi ehdotettu jopa Suomen uudeksi kansallislauluksi.[6] Sanoitukset saivat innoituksensa, kun Kuoppamäki oli lähdössä Rostockin laulukilpailuun, ja mietti, mitä kertoisi kotimaastaan. Kappaletta luultiin ilmestyessään poliittiseksi kannanotoksi, mutta Kuoppamäki on kertonut laulun innoittajaksi ainoastaan kotiseuturakkauden. Jälkeenpäin Kuoppamäki kuuli, että oli saanut kappaleen johdosta taistolaisten vihat ylleen, sillä he pitivät kappaletta vaarallisena.[9]
Ilmestyessään kappale kohtasi Suomen kasvavan poliittisen suvaitsemattomuuden, ja ”Sinisen ja valkoisen” negatiivinen vastaanotto määrätyissä piireissä oli osasyynä Kuoppamäen muuttoon Länsi-Saksaan vuonna 1977.[5] Myös Viron neuvostotasavallassa kappale oli pitkään pannassa, kunnes Neuvostoliiton hajottua 1991 sitä alettiin jälleen soittaa.[10]
”Sinisen ja valkoisen” ovat Kuoppamäen lisäksi levyttäneet muun muassa Eino Grön, Aikamiehet ja Klamydia.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jukka Kuoppamäki veikkotiitto.fi. Viitattu 13.3.2011.
- ↑ a b Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 1, s. 285-287. Tampere: Fanzine Oy, 1983. ISBN 951-9287-08-6.
- ↑ a b c d Hakutulos kappaleelle Sininen ja valkoinen aanitearkisto.fi. Arkistoitu 5.12.2011. Viitattu 13.3.2011.
- ↑ a b Pennanen, Timo: Sisältää hitin, levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 186. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
- ↑ a b Jukka Kuoppamäki: Sinivalkoiset suosikit -CD-levyn kansilehti, kirjoittanut Maarit Niiniluoto 26.2.2001
- ↑ a b Jukka Kuoppamäki: Sininen ja valkoinen 28.11.2007. YLE Elävä arkisto. Viitattu 13.3.2011.
- ↑ Hakutulos kappaleelle sininen ja valkoinen (2) aanitearkisto.fi. Viitattu 13.3.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Poptori - Jukka Kuoppamäki poptori.fi. Viitattu 13.3.2011.
- ↑ Wikman, Lasse: Jukka Kuoppamäki elvisry.fi. Viitattu 13.3.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kuoppamäki Jukka - Elämän valtatie 15.4.1998. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.3.2011. [vanhentunut linkki]