Faith No More

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Faith No More
(19821998, 2009–)
Faith No More esiintymässä Brixtonissa kesäkuussa 2009.
Faith No More esiintymässä Brixtonissa kesäkuussa 2009.
Tiedot
Tyylilaji: alternative metal, alternative rock, funk metal, experimental rock, easy listening[1]
Kotipaikka: San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat
Laulukieli: englanti
Sivusto: www.fnm.com
Jäsenet
Roddy Bottum koskettimet
Billy Gould basso
Mike Bordin rummut
Mike Patton laulu (1988– )
Jon Hudson kitara (1996– )
Entiset jäsenet
Wade Worthington koskettimet (1981)
Mike Morris kitara, laulu (19811982)
Jim Martin kitara (19831993)
Chuck Mosley laulu (19841988)
Trey Spruance kitara (19931995)
Dean Menta kitara (19951996)
Levy-yhtiöt
Slash Records  
London Records  
Reprise Records  
Mordam Records  

Faith No More on kalifornialainen rock-yhtye. Yhtyeen musiikilla on vahvat juurensa alternative rockissa,[2][3] vaikka innoitusta haettiin myös kantrimusiikista, rapmusiikista, latinorytmeistä ja funk rockista. 1990-luvun lopun nu metal on tyylillisesti paljon velkaa Faith No Morelle, esimerkkinä laulaja Mike Pattonin monialainen laulanta yhdistettynä kitaristi Jim Martinin heavy-riffeihin. Yhtyeen tunnetuimpia kappeleita ovat "Epic", "Midlife Crisis", "Easy", "From Out Of Nowhere" ja "Ashes to Ashes".

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1982–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rumpali Mike Bordin, kosketinsoittaja Roddy Bottum ja basisti Billy Gould kokosivat Faith No Moren vuonna 1982, aiemman yhteisen yhtyeensä Faith No Manin hajottua. Vanhan yhtyeen kitaristi ei jatkanut, joten ryhmä löysi Jim Martinin soittamaan joukkoonsa. Muutaman epäonnistuneen laulajakokeilun (Courtney Love mukaan lukien) jälkeen yhtye löysi täystoimiseksi laulajakseen Chuck Mosley -nimisen nuorukaisen. Ensimmäinen albumi We Care A Lot julkaistiin 1985, ja seuraava levy Introduce Yourself kaksi vuotta myöhemmin. "We Care A Lot" -kappaleesta tuli pienehkö hitti Yhdysvalloissa. Vuonna 1988 yhtyeen ja laulaja Chuck Mosleyn välit kiristyivät Moselyn käyttäytymisen ja lauluvaikeuksien takia. Hänet erotettiin yhtyeestä ja vuonna 1989 tilalle otettiin Mr. Bungle-yhtyeessä laulanut Mike Patton.

1989–1996[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava levy, The Real Thing julkaistiin samana vuonna. Music Television-tyylisen kaupallisen tuotannon omaava levy ylsi suursuosioon ja levyltä löytyvät hittikappaleet "Epic" ja "Falling To Pieces". Faith No Moresta tuli suosittu yhtye ympäri maapalloa ja se kiersikin ahkerasti levyn tiimoilta. Vuonna 1991 julkaistiin Englannissa nauhoitettu Live At The Brixton Academy-livealbumi. Yhtyeen jäsenet eivät halunneet jatkaa kaupallisella musiikkilinjalla ja seuraava albumi Angel Dust (1992) osoittautuikin huomattavasti vaikeammaksi yleisölleen. Albumi meni kriitikkojen siunauksista huolimatta varsin pahasti suuren yleisön silmien ohi, vaikka single "Midlife Crisis" ja myöhemmin äänitetty The Commodores -laina "Easy" saivatkin melkoisesti soittoaikaa etenkin eurooppalaisilla radioasemilla. Angel Dust on kuitenkin yhtyeen eniten Yhdysvaltojen ulkopuolelle myyty albumi. Kitaristi Jim Martin ei ollut tyytyväinen uuteen linjaan ja hänen välinsä muihin yhtyeen jäseniin kiristyivät. Martin erosi yhtyeestä 1993.

Yhtye alkoi työstää seuraavaa albumia, jonka nimeksi tuli King For A Day... Fool For A Lifetime. Kitaristina levyllä toimi Mr. Bungle -yhtyeen kitaristi Trey Spruance. Hän ei kuitenkaan halunnut liittyä täysiaikaiseksi jäseneksi ja niinpä levyn ilmestymisen jälkeen vuonna 1995 kitaristiksi otettiin Dean Menta. Levyllä yhtye yhdisteli entistä rohkeammin eri tyylilajeja ja levy menestyi hyvin varsinkin Euroopassa, tunnetuimpana kappaleena "Digging the Grave". Menta erosi pian kiertueen jälkeen.

1997–1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 yhtye julkaisi itseironisesti nimetyn Album Of The Year -albumin. Levy sai hyvän vastaanoton ja oli sisällöltään edellisiä levyjä tasaisempi. Tunnetuimmiksi kappaleiksi levyltä nousivat radiossa tiuhaan soinut "Ashes To Ashes" sekä "Last Cup Of Sorrow". Kitaraa levyllä ja sitä seuranneella kiertueella soitti Jon Hudson. Tässä vaiheessa yhtyeen jäsenillä alkoi olla paljon sivuprojekteja, ja Faith No Morelle ei tuntunut löytyvän enää kaikilta täysipainoista panosta. Vuoden 1998 kiertueen jälkeen yhtye päätti yksimielisesti hajota ja jäsenet siirtyivät omiin projekteihinsa.

Yhtyeen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosina Mike Pattonilla on ollut peräti kolmekin yhtyettä koolla yhtä aikaa: Mr. Bungle, Tomahawk ja Fantômas. Rumpali Mike Bordin on soittanut jo kymmenisen vuotta Ozzy Osbournen yhtyeessä, sekä vieraillut myös Korn -yhtyeessä. Basisti Billy Gould on toiminut tuottajana ja hänellä on oma levy-yhtiö. Hän on tuottanut muun muassa suomalaisen CMX:n Vainajala-albumin. Faith No More lähti vuonna 2009 Euroopan laajuiselle Reunion-kiertueelle, joka ulottui myös Suomeen.[4]

Syyskuussa 2014 yhtye ilmoitti valmistelevansa uutta albumia, joka on tarkoitus julkaista huhtikuussa 2015. [5]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Instrumentti Aika yhtyeessä Albumit, joilla mukana
Roddy Bottum koskettimet 1981–1998, 2009– kaikki
Billy Gould basso 1981–1998, 2009– kaikki
Mike Bordin rummut 1981–1998, 2009– kaikki
Mike Patton laulu 1988–1998, 2009– The Real Thing, Angel Dust, King for a Day... Fool for a Lifetime, Album of the Year
Jon Hudson kitara 1996–1998, 2009– Album of the Year

Entiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Instrumentti Aika yhtyeessä Albumit, joilla mukana
Wade Worthington koskettimet 1981 single Quiet in Heaven/Song of Liberty
Mike Morris kitara, laulu 1981–1982 single Quiet in Heaven/Song of Liberty
Jim Martin kitara 1983–1993 We Care a Lot, Introduce Yourself, The Real Thing, Angel Dust
Chuck Mosley laulu 1984–1988 We Care a Lot, Introduce Yourself
Trey Spruance kitara 1995 King for a Day... Fool for a Lifetime
Dean Menta kitara 1995–1997 King for a Day -albumin singlejen b-puolet
Courtney Love laulu 1983  
Joe Pye laulu 1983  
Paula Frazer laulu 1983  
Walter laulu 1983  
Mark Bowen kitara 1983  
Scott Colbertson kitara 1983  
Mark Stewart kitara 1983  
Desmond Trial kitara 1983  
Jake Crucifix kitara 1983  

[6][7]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Livealbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Who Cares a Lot? (1998)
  • This Is It: The Best of Faith No More (2003)
  • Epic and Other Hits (2005)
  • The Platinum Collection (2006)
  • The Works (2008)
  • The Very Best Definitive Ultimate Greatest Hits Collection (2009)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Faith No More.