Naakka

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naakka
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varikset Corvidae
Suku: Corvus
Laji: monedula
Kaksiosainen nimi
Corvus monedula
Linnaeus, 1758
Naakan levinneisyysalue punaisella
Naakan levinneisyysalue punaisella
Katso myös
  Naakka Wikispeciesissä

  Naakka Commonsissa

Naakka (Corvus monedula) on pieni tumma varislintu, joka viihtyy asutuksen lähellä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Naakan lento muistuttaa hieman kyyhkystä, mutta siiveniskut ovat rennompia, hitaampia ja jatkuvaa. Siiveniskut ovat nopeammat ja hieman syvemmät, sekä suipommat kuin variksella. Naakan lento tuulessa on taiturimaista, sekä naakka liitää hyvin.[2]

Naakan pituus on 30-34 senttimetriä, siipiväli 64-73 cm[3] ja paino 200-240 grammaa[2]. Puku on tummanharaa ja kauempaa se voi näyttää kokotummalta. Kaulansivut sekä pää ovat vaaleamman harmaat.[3] Silmät eroavat useimpien muiden lintujen silmistä, sillä tummaa pupillia ympäröi hopeanvalkoinen iiris.[4] Nokka on selvästi pienempi kuin variksella. Kaula näyttää paksulta ja lyhyeltä, sekä nokka pieneltä, mikä saa pään näyttämään typäkältä. Sukupuolet ja ikäluokat ovat samannäköisiä.[3]

[muokkaa] Muuntelu

Etelä- ja Länsi-Euroopassa alalaji (spermologus) naakat ovat tummempia. Koillis-Euroopan alalaji (soemmerringii) kaulansivu on vaaleampi, etenkin syyspuvussa. Alalajien määrittäminen on hankalaa, koska esimerkiksi muuttavat linnut sekoittuvat Fennoskandiassa nimialalajiin.[3]

[muokkaa] Äänet

Naakkan havaitsee helposti sillä se on äänekäs. Normaali keskustelu- ja kutsuääni on melko lyhyt, napakka ja joskus karhea tai karhea. Linnun perus ääniin kuuluu töksähtävä ”kja”, kuten myös sarja kovempia usein toistettuja ”kjak” ääniä, sekä venytetty ”kjaar” ja särisevämpi ”tshräär”. Varoitusääni on kiukkuinen, venytetty, käheä ”tsäähr”. Äänien voimakkuus ja yksityiskohdat vaihtelevat mielialan mukaan. Pariskunnat juttelevat usein hiljakseen keskenään kuherrellessaan savupiipun päällä. Suurista yöpymisparvista kuuluu kova ääni enne kuin ne rauhoittuvat.[3]

[muokkaa] Levinneisyys

Naakka on levittäytynyt laajalle, noin 15 600 000 km² alueelle,[5] josta yli puolet on Euroopassa.[6] Myös sen populaatio on suuri: muun muassa Euroopan kannaksi on arvioitu 5 200 000-15 000 000[6] yksilöä ja koko maailman kannaksi 20 000 000-100 000 000 yksilöä.[5] Vaikka Naakan globaalista kannankehityksestä ei ole tarkkoja tietoja, on todisteita että sen yksilömäärät nousisivat viellä.[1]

Naakkaa tavataan koko Euroopassa Islantia, maltaa ja Fennoskandian pohjoisosia, sekä vuoristoa lukuunottamatta.[1] Pesimäaluidensa pohjoisimmista osista naakka poistuu talveksi ja joillakin alueilla kuten Portugalin rannikolla ja Lähi-idän pohjoisosissa sitä tavataan talvehtevina.[3] Aasiassa naakkaa esintyy Kiinassa, Mongoliassa, Kazakstanissa, Venäjällä, Afganistanissa, Irakissa, Iranissa ja Israelissa, sekä valtioissa jotka ovat näiden ja Euroopan välillä.[1] Afrikassa naakka tavataan Marokon ja Algerian pohjoisimissa osissa.[3]

Ilmastonmuutoksen seurauksena naakan uskotaan leviävän huomattavasti pohjoisemmaksi ja sisämaahan.[7]

[muokkaa] Levinneisyys Suomessa

Naakka kanta on vahvimmiillaan Etelä- ja Länsi-Suomessa, Itä-Suomessa ja Oulun läänissä harvempi ja Lapin läänissä vain sen etelä ja lounais osissa.[8] Suomen pohjoisempia pesimäpaikkoja ovat muun muassa Rovaniemi ja Kemijärvi. Suomen naakka kanta on 80 000-130 000 yksilöä.[6] Se on osittaismuuttaja: enemmistö naakoista muuttaa loka-marraskuussa Etelä-Itämeren alueelle ja palaa maalis-huhtikuussa.[2] Suomessa naakka on ollut ainakin 1700-luvulta lähtien.[9]

[muokkaa] Elinympäristö

Naakka viihtyy lähellä ihmistä ja se on kulttuuriympäristöjen lintu, mutta sitä tavataan myös lehtimetsissä, joissa on pesimiseen sopivia koloja. Naakka on paikkalintu ja muuttaa lyhyitä matkoja. Elää paikallisesti myös vuoristossa.[3] Muita alueita ovat metsät ja ruohomaat: Subtrooppisilla, kuivilla trooppisilla ja lauhkeilla alueilla. Merenrannikoiden kallioseinämissä ja kivikkoisilla saarilla.[1]

Naakan pesäkoloja Saksassa

[muokkaa] Lisääntyminen

Nuori naakka

Naakka on pariuskollinen ja ne ovat tiivisti yhdessä koko elämänsä ajan.[3] Se pesii useimmiten yhdyskunnissa[2] ja tekee pesän rakennuksien onkaloihin, piippuihin, ilmanvaihtoventtiileihin ja uuttuihin,[3] sekä suuri reikäisiin pönttöihin[2]. Luonnonpesät ovat vanhojen puistojen ja lehtimetsien puiden koloissa, mutta myös luolissa ja kallionhalkeamissa.[3] Ennen ihmisen rakennelmia naakka asuikin kalliojyrkänteillä ja maakoloissa.[10]

Munii 4-7[8] vaaleansinivihreää munaa, joissa tummia täpliä, [11] huhtikuun lopussa[8] ja hautoo niitä 17-20 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasia pesässä 28-32 vuorokautta[10] ennen kuin viimeiset poikaset lähtevät pesästä heinäkuun alussa.[8]. Naakka saavuttaa sukukypsyyden 2-vuotiaana.[10]

[muokkaa] Pönttö

Naakat pesivät myös ihmisen rakentamissa linnunpöntöissä. Usein pöntöt ripustetaan puistojen puihin tai rakennuksiin esimerkiksi kirkkoihin. Naakan pöntön lentoaukon halkaisija on 8,5 cm, pöntön sisähalkaisija 18-20 cm, pöntön ulkoseinän korkeus 50 cm ja lentoaukon keskipisteen etäisyys katosta 10 cm. Naakan pönttö tulee ripustaa 4-6 metrin korkeuteen. Samanlaisissa pöntöissä pesii myös helmipöllö ja uuttukyyhky.[12]

[muokkaa] Käyttäytyminen

Naakat ovat sosiaalisia lintuja, ne etsivät ruokaa parvissa ja kerääntyvät etenkin syksyisin suurin yöpymisparviin metsiköihin ja puistoihin.[3] Parvia esintyy ympäri vuoden.[2] Parvissa on tarkka arvojärjestys, jonka mukaan ne ruokailevat sekä valitsevat yöpymis- ja pesimäpaikan.[10] Laji on luottavainen ihmiseen, etenkin alueilla jossa sitä ei ole vainottu. Koska naakka on pariuskollinen ne liikkuvat usein pareittain parvissakin. Kävelee reippaasti ja melko suoraviivaisesti pystyhkössä asennossa.[3]

Naakat oppivat ja muistavat variksen tavoin asioita ja voivat opettaa parven muille jäsenille niitä, jolloin hyödyllistä tietoa voi siirtyä jopa sukupolvelta toiselle. Nobelin lääketieteen palkinnon yksilöiden järjestäytymistä ja esille tulosta sekä eläinten sosiaalisen käyttäytymisen malleja koskevista tutkimuksistaan vuonna 1973 saanut Konrad Lorenz, kuvaa kirjoissaam muun muassa: Kantaessaan kerran kädessään mustanvärisiä uimahousuja hänen kimppuunsa hyökäsi kotitalonsa naakkaparvi. Naakat luulivat Lorenzin kantaneen kuollutta naakkaa. Vuosia tapahtuman jälkeen, kun yksikään tapauksen nähnyt naakka ei ollut enää elossa, ne varoivat kyseistä puutarhan nurkkausta.[10]

Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin kesyjen naakkojen käyttäytyvän eri lailla kun niitä katsotaan verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei katsota. Muilla eläimillä vastaavaa ei ole todettu ennen tätä. Käyttäytymisen muuttuminen johtui nimenomaan silmistä, ei pään asennosta. Naakat ovat sosiaalisia lintuja ja todennäköisesti käyttävät silmiään kommunikoidessaan, samaan tapaan kuin ihmiset.[4]

Euroopan vanhin rengastettu naakka oli 19 vuotta 11 kuukautta vanha, se löydettiin Tanskasta kuolleena.[13]

[muokkaa] Ravinto

Kaikkiruokainen: kesäisin muun muassa hyönteiset ja lierot, syksyisin vilja. Käy myös kaato-[2] ja ruokintapaikoilla.[8]

[muokkaa] Suojelu ja lainsäädäntö

Ympäristöministeriön vahvistamalla luonnonsuojelulain (1096/1996) 59 §:n nojalla rauhoitetun naakan ohjeellinen arvo on 101 euroa.[14] Suomessa alueelliset ympäristökeskukset ovat myöntäneet poikkeuksia rauhoitusmääräyksistä viljelmille ja karjankasvatukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi.[15]

Naakkojen rengastuksen avulla selvitetään muun muassa populaation rakennetta, elinikää, poikastuottoa ja pariuskollisuutta.[16]

[muokkaa] Naakka kulttuurissa

Naakkaa on pidetty kuoleman ennelintuna. Vuonna 1628 ammuttiin naakka Naantalin birgittalaisluostarin katolta, panos sytytti kirkon palamaan ja se paloi kokonaan.[10] Nykyään seurakunnatkin suhtautuvat myönteisesti naakkaan ja rakentavat usein niille pesäpaikkoja kirkkoihin korjausten yhteydessä.[11]

Naakka on Varsinais-Suomen maakuntalintu.[17]

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Corvus monedula IUCN Red List. 2008. IUCN. (englanniksi)
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 Koskimies, Pertti; Petäinen, Anne; Valtse, Juha & Hume, Rob: Suomen ja Euroopan lintuopas, s. 361. Oy Valitut Palat - Reader's Diegest Ab, 2004. ISBN 951-584-605-6.
  3. ↑ 3,00 3,01 3,02 3,03 3,04 3,05 3,06 3,07 3,08 3,09 3,10 3,11 3,12 Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 334 ja 335. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
  4. ↑ 4,0 4,1 YLE, tiede: Naakka pystyy seuraamaan ihmisen katsetta Viitattu 22.6.2009.
  5. ↑ 5,0 5,1 BirdLife International: Data Zone: Eurasian Jackdaw - BirdLife Species Factsheet 2009. Viitattu 11.6.2009. (englanniksi)
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 BirdLife International: Detailed species account from Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status: Corvus monedula 2004. Viitattu 11.6.2009. (englanniksi)
  7. ↑ BirdLife Suomi: Ilmastonmuutos uhkaa Euroopan linnuston tulevaisuutta Viitattu 11.6.2009.
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 Laine, Lasse J.: Suomen Luonto-opas, s. 220. WSOY, 2000. ISBN 951-0-23942-9.
  9. ↑ BirdLife Suomi: Suomen lintujen ensihavainnot: Ennen vuotta 1790 Suomessa havaitut lajit Viitattu 11.6.2009.
  10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 10,4 10,5 Koskimies, Pertti et al.: Kotimaan Luonto-Opas, s. 317. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19804-8.
  11. ↑ 11,0 11,1 Felix, Jiri & Hisek, Kvetoslav: Koko perheen suuri Lintukirja, s. 309. Kirjalito, 1990. ISBN 951-28-1683-0.
  12. ↑ BirdLife Suomi: Linnunpönttöjen rakennusohjeet Viitattu 11.6.2009.
  13. ↑ Staav, R. and Fransson, T.: EURING list of longevity records for European birds 1.10.2008. The European Union for Bird Ringing. Viitattu 10.11.2007.
  14. ↑ Ympäristöministeriö: Rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot 4.4.2008. Viitattu 11.6.2009.
  15. ↑ Ympäristöministeriö: Heikki Korpelainen: Pitäisikö naakkakantaa vähentää lintuinfluenssan takia? 27.4.2006. Viitattu 11.6.2009.
  16. ↑ YLE: Naakat lisääntyneet hurjasti viime vuosina 3.5.2009. Viitattu 27.6.2009.
  17. ↑ Varsinais-Suomen liitto: Maakuntalintu: naakka (Corvus monedula) Viitattu 22.6.2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • YLE Elävä arkisto: Naakan ääntelyä
  • Antikainen, Eero 1975: Naakan Corvus monedula poikkeavista pesäpaikoista. – Lintumies 1.1975 s. 16–19. SLY.
  • Antikainen, Eero 1980: Iisalmen naakkapopulaatio ja sen strategia. – Lintumies 3.1980 s. 98–101. LYL.
  • Antikainen, Eero 1981: Naakan pesimätulos pesäkopeissa. – Ornis Fennica 58:72–76.
  • Naakka Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Naakka
Henkilökohtaiset työkalut