Närhi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lintua. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Närhi
Garrulus glandarius 1 Luc Viatour.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varikset Corvidae
Suku: Närhet Garrulus
Laji: glandarius
Kaksiosainen nimi
Garrulus glandarius
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Garrulus glandarius distribution.jpg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Närhi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Närhi Commonsissa

Närhi (Garrulus glandarius) on värikäs varislintu, joka oppii matkimaan kuulemiaan ääniä.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Närhi on 32–35 cm pitkä lintu, jonka siipien kärkiväli on 54–58 cm. Sen pääväri on punaisenharmaanruskea. Kurkku ja alaperä ovat vaaleat. Siipitaipeessa on vaaleansininen, mustaraidallinen lautuma. Nokan juuressa kurkun sivulla on leveä, musta viiksijuova ja päälaella on mustaa pitkittäisjuovitusta. Pyrstö on musta. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Närhen lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa.[2]

Närhen tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy, jota se käyttää sekä varoitus- että kutsuäänenä. Joskus se päästää tasaisesti laskevaa, hiirihaukkamaista vihellystä "pijäh". Närhen laulu on erikoinen pulputtavien, naputtavien, naukuvien ja karheiden, usein mekaanisen oloisten äänien sekoitus. Laulu on hiljaista ja kuuluu vain lähelle. Laulua kuulee harvoin, lähinnä alkukeväällä.[2]

Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laaja levinneisyysalue kattaa Länsi-Eurooppaa, sekä Luoteis-Afrikasta aina Aasian itärannikolle asti. Euroopassa (ei Venäjää) pesii 5–10 miljoonaa paria närheä. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 120 000 – 160 000 paria. Lappia lukuun ottamatta närhi on yleinen koko Suomessa. Osa närhistä vaeltaa syksyisin, tavallisesti lyhyitä matkoja, mutta joskus satojakin kilometrejä. Baltian rannikolla ja Puolassa havaitaan voimakasta närhimuuttoa syksyisin. Nämä linnut ovat todennäköisesti kotoisin Venäjältä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuu tiheissä kuusivaltaisissa havumetsissä ja sekametsissä. Pesii usein havupuun tai pensaan latvan lähettyville.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Garrulus glandarius

Pesä on tavallisesti kuusessa, harvoin jossain muussa puussa, ja muutaman metrin korkeudella. Usein rakentaa pesänsä rakennusten seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesä on kuivista risuista rakennettu, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla. Tavallisesti närhi munii huhtikuun lopussa – toukokuussa 5–8 munaa, jotka ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä. Naaras hautoo munia 16–18 vuorokautta, jonka jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasia noin kolme viikkoa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkiruokainen lintu. Kaivaa syksyisin maahan mm. tammenterhoja talven varalle. Talvisin vierailee lintulaudoilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Garrulus glandarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
  2. a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 362. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  3. Rengastajatoimikunta: Rengastajan vuosikirja 2005.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]