Närhi
| Närhi | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Garrulus glandarius (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Närhi Wikispeciesissä |
Närhi (Garrulus glandarius) on värikäs varislintu, joka oppii matkimaan kuulemiaan ääniä.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Närhi on 32–35 cm pitkä lintu, jonka siipien kärkiväli on 54–58 cm. Sen pääväri on punaisenharmaanruskea. Kurkku ja alaperä ovat vaaleat. Siipitaipeessa on vaaleansininen, mustaraidallinen lautuma. Nokan juuressa kurkun sivulla on leveä, musta viiksijuova ja päälaella on mustaa pitkittäisjuovitusta. Pyrstö on musta. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Närhen lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa.[2]
Närhen tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy, jota se käyttää sekä varoitus- että kutsuäänenä. Joskus se päästää tasaisesti laskevaa, hiirihaukkamaista vihellystä "pijäh". Närhen laulu on erikoinen pulputtavien, naputtavien, naukuvien ja karheiden, usein mekaanisen oloisten äänien sekoitus. Laulu on hiljaista ja kuuluu vain lähelle. Laulua kuulee harvoin, lähinnä alkukeväällä.[2]
Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha.[3]
Levinneisyys [muokkaa]
Laaja levinneisyysalue kattaa Länsi-Eurooppaa, sekä Luoteis-Afrikasta aina Aasian itärannikolle asti. Euroopassa (ei Venäjää) pesii 5–10 miljoonaa paria närheä. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 120 000 – 160 000 paria. Lappia lukuun ottamatta närhi on yleinen koko Suomessa. Osa närhistä vaeltaa syksyisin, tavallisesti lyhyitä matkoja, mutta joskus satojakin kilometrejä. Baltian rannikolla ja Puolassa havaitaan voimakasta närhimuuttoa syksyisin. Nämä linnut ovat todennäköisesti kotoisin Venäjältä.
Elinympäristö [muokkaa]
Asuu tiheissä kuusivaltaisissa havumetsissä ja sekametsissä. Pesii usein havupuun tai pensaan latvan lähettyville.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä on tavallisesti kuusessa, harvoin jossain muussa puussa, ja muutaman metrin korkeudella. Usein rakentaa pesänsä rakennusten seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesä on kuivista risuista rakennettu, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla. Tavallisesti närhi munii huhtikuun lopussa – toukokuussa 5–8 munaa, jotka ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä. Naaras hautoo munia 16–18 vuorokautta, jonka jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasia noin kolme viikkoa.
Ravinto [muokkaa]
Kaikkiruokainen lintu. Kaivaa syksyisin maahan mm. tammenterhoja talven varalle. Talvisin vierailee lintulaudoilla.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Garrulus glandarius IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 362. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
- ↑ Rengastajatoimikunta: Rengastajan vuosikirja 2005.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Närhi Radio Suomen luontoäänenä
- Lintukuva.fi: Ääni ja kuvia
- Korpimäki, Erkki 1982: Närhen Garrulus glandarius pesinnät tuulihaukkapöntössä ja ladossa. – Lintumies 4.1982 s. 188. LYL.
- Väisänen, Olavi 1987: Tervapääsky närhen saaliina. – Lintumies 1.1987 s. 38. LYL.
- LuontoPortti: Närhi (Garrulus glandarius)
- ITIS: Garrulus glandarius (englanniksi)
