Räkättirastas

Wikipedia

Räkättirastas
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Rastaat Turdidae Suku: Rastaat Turdus Laji: pilaris
Kaksiosainen nimi
Turdus pilaris Linnaeus, 1758
Katso myös
Räkättirastas Wikispeciesissä   Räkättirastas Commonsissa

Räkättirastas (Turdus pilaris) on rastaiden (Turdidae) heimoon kuuluva keskikokoinen lintu. Räkättirastas asuu valoisissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa sekä puutarhoissa. Se syö hyönteisiä, matoja ja nilviäisiä sekä marjakaudella myös marjoja ja hedelmiä. Linnun luonteenomainen puolustustapa on ulostaa hyökkääjän päälle, josta johtuu räkättirastaan kansanomainen nimitys paskarastas.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Lisääntyminen 4 Lähteet

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Räkättirastaan pää ja yläperä ovat harmaat, yläselkä ja hartiat punaruskeat sekä rinta ja vatsapuoli keltaisenkirjavat ja mustatäpläiset. Sen pituus on noin 26 cm, siipien kärkiväli 30-35 cm ja paino noin 100 g. Ääni on käheää rääkymistä ja räkätystä ja laulu kiihkeää kirskahtelevien ja rätisevien aiheiden lavertelua, jonka lintu usein esittää laululennossa. Paikoitellen voi kuulua myös kanamaista kotkotusta. Voi laulaa myös yöllä. Sulkasato on heinä-elokuussa; sen kesto on 54 vuorokautta. Euroopan vanhin tunnettu räkättirastas eli 18 vuotta ja 7 päivää. Se rengastettiin Suomessa.

[muokkaa] Levinneisyys

Räkättirastas pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa Jäämeren rannikoita myöten. Suomen pesimäkanta on noin 1,2 miljoona paria. Euroopan, ilman Venäjää, kannaksi arvioidaan 5–7,5 miljoonaa paria. Lintu muuttaa talveksi etelämmäksi usein sekaparvissa punakylkirastaiden kanssa. Britteinsaarilla sitä pidetään odotettuna jouluvieraana. Hyvinä pihlajanmarjatalvina jää Suomeenkin kymmeniä tuhansia räkättejä. Kevätmuutto tapahtuu huhtikuussa, syysmuutto loka-joulukuussa. Räkättirastaan liike maassa on rastaille tunnusomaista tasajalkahypintää.

[muokkaa] Lisääntyminen

Räkättirastas rakentaa heinistä ja savesta puuhun ja maahan puolipallon muotoisen pesän, ja tekee siihen 5–6 vihertävää, ruskeapilkkuista munaa. Muninta alkaa Etelä-Suomessa Vapun tienoilla. Haudonta kestää noin kaksi viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina, useinkin lentotaidoiltaan heikkoina. Yksilöt pesivät usein muiden räkättien kanssa melko lähekkäin, jotta emot voivat yhdessä puolustaa poikasia lokeilta, varislinnuilta ja muilta pedoilta sekä ihmisiltä. Ei tavallisesti pesi kuin kerran kesässä. Uusintapesiä tavataan yleisesti vielä juhannuksen maissa.

[muokkaa] Lähteet

• Merilä, Eino, Orell, Markku & Rönkä, Antti 1982: Räkättirastaan pesintäajasta Perämeren rannikolla ja saarilla. – Lintumies 3.1982 sivut 105–109. LYL.
• Pohjola, Matti 1986: Kalat räkättirastaan ravintona. – Lintumies 1.1986 sivu 32. LYL.
• Pulliainen, Erkki, Helle, Pekka & Tunkkari, Paavo 1981: Räkättirastaan, tilhen, kottaraisen, punatulkun, taviokuurnan ja isokäpylinnun ruoansulatuskanavassa, sydämessä ja siivissä ilmenevistä sopeutumista. – Ornis Fennica 58:21–26.
• Suomen lintu-opas WSOY 2005, Pertti Koskimies