Kylkiluu
Wikipedia
Kylkiluut (lat. costa, monikossa costae) ovat luita, jotka osallistuvat rintakehän muodostamiseen. Kylkiluiden tehtävä on suojella rintaontelon elimiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylkiluiden kiinnittyminen
Kylkiluut niveltyvät selän puolella aina kahteen rintanikamaan. Poikkeuksena on ensimmäisen kylkiluu, jonka päässä on vain yksi nivelpinta, jolla se on kiinni ensimmäisessä rintanikamassa. Rintakehän puolella kylkiluut liittyvät kylkiluuruston välityksellä rintalastaan. Ihmisellä kaksi alinta paria ja koiralla kaudaalisin kylkiluupari ei ole liittynyt rintalastaan eikä kylkikaareen; näitä kutsutaankin vapaiksi kylkiluiksi.
[muokkaa] Kylkiluiden lukumäärä
Kylkiluuparien lukumäärä vastaa kaikilla lajeilla rintanikamien määrää.
| Laji | Kylkiluut |
| Ihminen | 24 |
| Hevonen | 18 |
| Märehtijä | 13 |
| Sika | 13-16 |
| Lihansyöjä | 12-14 |
[muokkaa] Kylkiluiden lukumäärästä
Joskus kuulee mainittavan, että miehellä olisi yksi kylkiluu vähemmän kuin naisella. Tämä on kuitenkin Raamatun sanoman tulkintaa, jonka mukaan nainen on luotu miehen kylkiluusta (1. Moos. 2:21-22). Sukupuolten välistä eroa ei kylkiluiden lukumäärässä ole havaittu, mutta eräillä ihmisillä on ylimääräinen luupari, niin sanotut kaulakylkiluut.[2] Nämä voivat joskus aiheuttaa kiputiloja.[3] Toinen paikka, jossa voi olla ylimääräiset kylkiluut, on lanneranka (lannekylkiluut).[2] Eräs harvinainen poikkeama on, että kylkiluupareja onkin vain yksitoista.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ König & Liebich: ”1”, Veterinary Anatomy of Domestic Mammals, s. 101. Saksa: Schattauer, 2007. ISBN 978-3-7945-2485-3. englanti
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia, s. 93. Seitsemäs painos. Tampere: Lääketieteellinen Oppimateriaalikustantamo, 2004. ISBN 952-9635-01-X.
- ↑ Hervonen, Antti: Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia, s. 76. Seitsemäs painos. Tampere: Lääketieteellinen Oppimateriaalikustantamo, 2004. ISBN 952-9635-01-X.
