Denisovanihminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Altaivuorten sijainti Keski-Aasiassa.
Denisovanihmisen (ohut viiva) sijoittuminen ihmislajien sukupuuhun DNA-tutkimusten perusteella.
Matkailijoita Denisovan luolan suuaukon lähettyvillä.

Denisovanihminen on paleoliittisen ajan sukupuuttoon kuollut ihmislaji. Maaliskuussa 2010 julkistettiin sen jäänteiden, pala sormiluuta, löytyminen Siperiasta Altaivuorilta Denisovan luolasta, samalta alueelta, jossa suunnilleen samoihin aikoihin eli neandertalinihminen ja mahdollisesti myös nykyihminen.[1] Myöhemmin on löytynyt myös hammas ja varpaanluu.

Svante Pääbo ryhmineen on yhden yksilön näytteen perusteella avannut denisovanihmisen perimän. Tieto julkaistiin elokuussa 2012 ScienceExpressissä. Ulkonäöltään ainakin tutkittu yksilö oli tummaihoinen, ruskeahiuksinen ja -silmäinen ja muistutti neandertalinihmistä. Ne molemmat ovat geneettisesti yhtä kaukana nykyihmisestä.[2]

Teorian mukaan Afrikasta lähteneet heidelberginihmiset kehittyivät Euroopassa ja Lähi-idässä neandertalilaisiksi, Siperiassa denisovanihmiseksi. Afrikkaan jäänyt heidelberginihminen kehittyi nykyihmiseksi.[3]

Espanjan Sierra de Atapuerca -vuoriston Sima de Los Huesos (Luukuoppa) -luolasta on löydetty runsaasti luita, ja niistä on vuonna 2013 analysoitu Max Planck -instituutissa. Luusta onnistuttiin eristämään vanhinta tähän asti tavattua ihmisen dna:ta. Löydön mitokondrio-dna pystyttiin lukemaan lähes täydellisesti. Analyysi osoitti, että luu kuului 400 000 vuotta sitten eläneelle ihmisen sukulaiselle, jolla oli yhteinen esi-isä denisovanihmisen kanssa, eivätkä luut kuulukaan neanderthalinihmiselle, kuten aiemmin oli luultu.[4]

Denisovanihmisen perimää on tutkimusten mukaan eniten Papua-Uuden-Guinean väestössä. Enemmän kuin eurooppalaisessa väestössä sitä on Aasian ja Etelä-Amerikan väestössä, mutta oletettavasti se on siirtynyt neandertalinihmisen kautta.[2] Tutkijat ovat myös löytäneet todisteita siitä, että Tiibetin väestön poikkeuksellinen kyky toimia korkealla, ohuessa ilmassa on periytynt denisovanihmisiltä. Korkeassa ilmanalassa elävien tiibetiläisten tietyt hemoglobiinin tuotantoa säätelevät geenit eroavat muista nykyihmisistä, mutta löytyvät denisovanihmisen perimästä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. David Brown: DNA from bone shows new human forerunner, and raises array of questions Washington Post. 25.3.2010. Viitattu 31.8.2012. (englanniksi)
  2. a b Matti Mielonen, Kolmas ihmislaji oli neandertalinihmisen tumma lähisukulainen, Helsingin Sanomat 31.8.2012 s. B2
  3. Juha Valste, Ihmislajin synty, s. 240–241
  4. Luukuopasta löytyi vanhin ihmis-dna, esi-isät 400 000 vuoden takaa yllättivät tutkijat Ylen uutiset 5.12.2013
  5. Ann Gibbons: Tibetans inherited high-altitude gene from ancient human Science. 2.7.2014. Viitattu 4.7.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viola, B., and Pääbo, S.: What's new in Central Asia? In: Basic Issues in archaeology, anthropology, and ethnography of Eurasia. Festschrift on the occasion of Anatoly Derevianko's 70th birthday. Institute of Archaeology and Ethnography SB RAS Press, Novosibirsk, pp.555-565 (2013). Artikkelin verkkoversio Svante Pääbon kotisivulla
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.