Denisovanihminen
Denisovanihminen on paleoliittisen ajan Homo-suvun jäsen. Maaliskuussa 2010 julkistettiin sen jäänteiden, pala sormiluuta, löytyminen Siperiasta Altaivuorelta Denisovan luolasta, samalta alueelta jossa suunnilleen samoihin aikoihin eli neandertalinihminen ja mahdollisesti myös nykyihminen.[1] Myöhemmin on löytynyt myös hammas ja varpaanluu.
Svante Pääbo ryhmineen on yhden yksilön näytteen perusteella avannut denisovanihmisen perimän. Tieto julkaistiin elokuussa 2012 ScienceExpressissä. Ulkonäöltään ainakin tutkittu yksilö oli tummaihoinen, ruskeahiuksinen ja -silmäinen ja muistutti neandertalinihmistä. Ne molemmat ovat geneettisesti yhtä kaukana nykyihmisestä.[2]
Teorian mukaan Afrikasta lähteneet heidelberginihmiset kehittyivät Euroopassa ja Lähi-idässä neandertalilaisiksi, Siperiassa denisovanihmiseksi. Afrikkaan jäänyt heidelberginihminen kehittyi nykyihmiseksi.[3]
Denisovanihmisen perimää on tutkimusten mukaan eniten Papua-Uuden-Guinean väestössä. Enemmän kuin eurooppalaisessa väestössä sitä on Aasian ja Etelä-Amerikan väestössä, mutta oletettavasti se on siirtynyt neandertalinihmisen kautta.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ David Brown: DNA from bone shows new human forerunner, and raises array of questions Washington Post. 25.3.2010. Viitattu 31.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Matti Mielonen, Kolmas ihmislaji oli neandertalinihmisen tumma lähisukulainen, Helsingin Sanomat 31.8.2012 s. B2
- ↑ Juha Valste, Ihmislajin synty, s. 240–241
