Keskipaleoliittinen kausi
Wikipedia
| Tämä jakso on osa pleistoseenia. |
Pleistoseeni
|
| Holoseeni |
Keskipaleoliittinen kausi oli keskinen kivikausi noin 300 000–30 000 vuotta sitten. Ajan työkalut olivat melko alkeellisia, majoja osattiin tehdä ja tuli tunnettiin. Kaudella tehtiin nyrkki-iskureita kivestä. Ajan pääasiallinen ihmislaji oli nykyihmistä "luolamiesmäisempi" neandertalinihminen, joka oli levittäytynyt Afrikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Neandertalinihmiset elivät pääasiassa metsästämällä. Okravärillä maalattiin ja tehtiin alkeellista kivitaidetta. Neandertalilaisten kulttuuria Ranskassa sanotaan Moustierin kulttuuriksi. Kaudella kehittyi nykyihminen Afrikassa noin 150 000–90 000 vuotta sitten. Noin 100 000 vuotta sitten alettiin valmistaa työkaluja luista ja sarvesta, ja n. 47 000 vuotta sitten huiluja luusta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Keskipaleoliittinen kausi
Keskipaleoliittinne työkaluperinne oli hyvin yhtenäinen, vaikka ihmisiä asui monenlaisissa ympäristöissä. Keskipaleoliittisella kaudella noin 100000 vuotta sitten ihmiset levittäytyivät melko kylminäkin jaksoina pohjoiseen. Elinkeinona oli edeleen metsästys ja marjojen, hedelmien ja niin edelleen keräily. Vainajia haudattiin maahan, luultavasti ilman runsaita hautalahjoja. Eräässä Luonais-Ranskan hauta-alueella La Ferrassiessa oli kivessä kuppimaisia syvennuksiä, hauta-alueella kumpuja ja kiviaita. Tien Shanin ylängön hautojen lähellä oli poltetu tulta, ja kuolleita lienee maalattu okralla. Oli irrallisia ihmiskalloja, joillain alkuasukasheimoilla oli tapana kuljeskella vainajien pääkallo mukanaan, vaika tätä aikaa koskien tämä on vain arvailua. Joihinkin paikkoihin koottiin eläinten, muun muassa luolakarhun luita, ehkä uskonnollisista syistä. Kyse oli joko uhraamisesta tai uskomuksesta, että luiden säilyttäminen takasi lajin jatkuvuuden.
Väestö oli luultavasti lisääntynyt varhaispaleoliittiselta kaudelta alkaen. Luolissa asuminen yleistyi, ja säilöi esineitä, jotjka ovat hävinneet avomaaston leiripaikoilta. Luolissa asumista ei selitä ilmaston kylmeneminen.
Pohjoisessa asuttiin jokilaaksoissa, joissa oli rehevä kasvillisuus ja riistaa ympäröivillä tundra-alueille. Lämpiminä kausina asutus ehkä karttoi tiheämetsäisiä alueita, ja kylminä pysytteli Euroopassa Pyreneiden, Alppien ja Karpaattien eteläpuolella.
Kivityökaluja viimeisteltiin jonkin verran aikaisempaa enemmän. Kivityökalujen kädensijat tehtiin luusta tai nahasta päätellen nykyajan ihmisten kivityökaluista. Kaavinta, eskimoiden "naisten veistä" käytettiin samalla tavoin kuin satulasepän puolikuuveistä.[1]
[muokkaa] Keskipaleoliittisia kulttuureja
- Abbevillen kulttuuri 540-480 tvs, 2-puolinen käsikirves, kauden ihminen Homo erectus' jääkausivälillä Günz/Mindel
- Acheulin kulttuuri 430-115 tvs kivityökaluissa 2-puolinen iskentä, melko hyvin työstettyjä, mutta karkeita kiviesineitä, Holstein-välikausi.
- Moustierin kulttuuri 180-50 tvs, 2-puolinen iskentä, melko karkeita, mutta tarkoituksenmukaisa työkaluja
- Clactonin kulttuuri 540-230 tvs, yksipuolinen iskentä, H. erectus kauden yleisin ihminen, (ja pre-sapiens?), melko karkeita työkaluja
- Levalloisin kulttuuri 230-115 tvs, melko karkeita työkaluja pre-sapiens, neandertalinihminen , yksipuolinen iskentä
- Tayacin kulttuuri 180-115 tvs, Eem-interglasiaalina, 1-puolinen iskentä, karkeita työkaluja, neandertalinihminen.
[muokkaa] Keskipaleoliittisen kauden ihmisiä
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 33-. Marin kaupungin historia. Kirjayhtymä, 1971.
