Homo erectus

Wikipedia
Ohjattu sivulta H. erectus
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Homo erectus
Fossiili: Pleistoseeni
Homo erectuksen rekonstruktio, Westfälisches Museum für Archäologie, Herne
Homo erectuksen rekonstruktio, Westfälisches
Museum für Archäologie, Herne
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Yläheimo: Ihmisapinat Hominoidea
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Suku: Ihmiset Homo
Laji: erectus
Kaksiosainen nimi
Homo erectus
Dubois, 1894
Alalajit
  • H. e. erectus
  • H. e. palaeojavanicus
  • H. e. soloensis
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Homo erectus Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Homo erectus Commonsissa
Homo erectus

Pystyihminen (Homo erectus) on nykyihmistä edeltänyt ihmislaji, joka levittäytyi ensimmäisenä Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan. Laji kehittyi Afrikassa noin 1,6 miljoonaa vuotta sitten. H. erectukset olivat seuraajiansa moderneja ihmisiä rotevampia ja niillä oli pienemmät aivot. H. erectus saapui Eurooppaan noin 700 000 vuotta sitten.

H. erectuksen aivotilavuus oli noin 950–1 100 cm³, keskimäärin 75 prosenttia nykyihmisen aivotilavuudesta. Pystyihminen oli nykyihmistä rotevampi, voimakkaampi ja apinamaisempi. Sen pituus oli 130–160 cm. Luultavasti H. erectus osasi valmistaa vaatteita ja käsitellä tulta[1] sekä varastoida ruokaa. Varhaiset H. erectukset elivät Turkanajärven ja Olduvain rotkon tienoilla.

Kuuluisia Homo erectus -löytöjä on tehty Aasiassa ja Afrikassa. Abbevillestä Ranskasta löydettiin käsikirveitä ja muita työkaluja vuonna 1836. Louis-Laurent-Marie Gabriel de Mortillet (1821–1898) nimesi ne tuottaneen kulttuurin Abbevillen kulttuuriksi. Samanlaisia työkaluja on löytynyt Olduvain rotkosta Tansaniasta yhdessä Homo erectuksen luiden kanssa. Afrikan Homo erectukset ovat noin 1,6–1,0 miljoonaa vuotta vanhoja, mutta Aasian noin 900 000–230 000 vuotta vanhoja. Aasian H. erectuksia ovat esimerkiksi 0,9–0,6 miljoonaa vuotta sitten elänyt jaavanihminen ja Pekingin läheltä Zhoukoudianista löytynyt pekingin ihminen, joka eli noin 460 000–230 000 vuotta sitten.

Homo erectuksen kulttuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajan myötä H. erectuksen kulttuuri jakautui käsikirves- ja nyrkki-iskurikulttuureihin. Käsikirveskulttuurit, muun muassa Acheulin kulttuuri, levisivät Afrikasta Eurooppaan, Lähi-itään ja Etelä-Aasiaan sekä jossain määrin myös Keski- ja Itä-Aasiaan. Erään arvion mukaan Abbevillen osin hakattu kivi vaati yhden työvaiheen ja noin 25 iskua. Acheulin kulttuurille oli ominaista pisaramaisen veitsimäisen työkalun suunnittelu; erään arvion mukaan tämä työkalu vaatii 2 työvaihetta ja 65 iskua.[2] Itä- ja Kaakkois-Aasiassa käytettiin käsikirveen sijasta nyrkki-iskuria, joka sopi murskaamiseen. Nyrkki-iskuri levisi myös Pohjois-Saksaan ja Itä-Eurooppaan.

Seuraajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homo erectus oli yksi menestyneimmistä ja pitkäikäisimmistä Homo-suvun lajeista. H. erectusta arvellaan seuranneen useita lajeja ja niiden alalajeja.

Homo erectus

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. PNAS: Microstatigraphic evidence of in situ fire in the Acheulean strata of Wonderwerk Cave, Northern Cape province, South Africa Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
  2. Juha Valste, Ihmisen kehitys, Kirjayhtymä; OY Länsi-Suomi, Rauma 1991, ISBN 951-26-3654-9; kuva ja kuvateksti sivu 142
Ihmisen evoluutio
Sahelanthropus tchadensis - Orrorin tugenensis
Ardipithecus: A. kadabba - A. ramidus
Australopithecinet
Australopithecus : A. afarensis - A. africanus - A. anamensis - A. bahrelghazali - A. garhi
Paranthropus: P. aethiopicus - P. boisei - P. robustus
Ihmislajit
Kenyanthropus platyops
Homo: H. antecessor - H. habilis - H. rudolfensis - H. rhodesiensis - H. cepranensis - H. georgicus - H. erectus - H. ergaster - H. heidelbergensis - H. neanderthalensis - H. floresiensis - H. sapiens idaltu - H. sapiens sapiens