Okra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee malvakasvien sukuun kuuluvaa kasvia. Okra on myös väri.
Okra
Raakoja okranpalkoja
Raakoja okranpalkoja
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Suku: Okrat Abelmoschus
Laji: esculentus
Kaksiosainen nimi
Abelmoschus esculentus
(L.) Moench
Levinneisyyskartta
Okraoutput.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Okra Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Okra Commonsissa

Okra (Abelmoschus esculentus) on hieman palkohernettä tai palkopapua muistuttava vihreä kotahedelmä. Se on peräisin tropiikin alueelta, luultavasti Afrikasta[1] tai Aasiasta. Okra levisi mustien orjien mukana ensin uudelle mantereelle, jossa sillä on edelleen vankka jalansija sekä kreolilaisessa että cajun-keittiössä.

Okra kasvaa noin 1,8 m korkeaksi. Sen kukat ovat keltaisia, mutta keskusta on punainen. Okra vaatii pitkän ja kuuman kesän menestyäkseen, joten Suomessa sitä ei voi viljellä.

Okran hedelmässä on pieniä siemeniä ja tärkkelyspitoista kasvilimaa. Keitettäessä okralima saostaa pataruoat perunajauhojen tapaan.[2]

Okran sukuun, Abelmoschus, kuuluu kaikkiaan viitisentoista lajia, jotka ovat kotoisin trooppisesta Afrikasta ja Aasiasta. Suku on aiemmin yhdistetty sukuun Hibiscus, hibiskukset. Lajit ovat yksi-, kaksi- tai lyhytikäisiä monivuotiskasveja, joiden kaarna on lujarakenteista. Sen vuoksi joitakin okralajeja on käytetty myös kuitukasveina. Lehdet ovat vaahteran lehtiä muistuttavia, sormiliuskaisia. Tropiikin kuivilla alueilla eräät lajit selviävät kuivan kauden läpi suuren mukulan ansiosta, vaikka maanpinnan yläpuoliset kasvinosat kuolevat. Kukat muistuttavat hibiskusten kukkia ja ovat väriltään keltaisia, vaaleanpunaisia, oranssinvärisiä tai punaisia. Useita lajeja käytetään viehättävinä koristekasveina. Meillä niitä voidaan viljellä yksivuotisina kesäkukkina.

Em. lajin lisäksi tunnetuimpiin okrien suvun edustajiin kuuluu aibika (A. manihot), joka voi kasvaa lähes 2,5 metrin korkuiseksi. Sen varsia peittävät pienet, sukamaiset karvat. Lehdet ovat 3-7-sormisia ja jopa 45 cm pitkiä. Kukat ovat valkoisia - keltaisia, ja niiden keskusta on purppuranpunainen. Kukat sijaitsevat yksittäin tai pienissä tertuissa. Kota kasvaa n. 8 cm pitkäksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Botanica. The illustrated A - Z of over 10000 garden plants. 1999, Könemann, Cologne.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.