Gravetten kulttuuri

Gravetten veitsi

Gravetten kulttuuri oli jääkauden aikainen kivikautinen työkalujenvalmistustyyli 34000–25000 kalenterivuotta eli 29 000–21 000 radiohiilivuotta sitten. Tämä myöhäispaleoliittinen kulttuuri levisi Keski- ja Etelä-Eurooppaan, Ukrainaan ja Venäjälle. Sen toi luultavasti väestöryhmä, joka oli toinen kuin edeltävän Aurignacin kulttuurin edustajat. Gravetten kiviset keihäänkärjet olivat pitkiä säleitä, joita oli esimerkiksi kärjestä muokattu tarkemmin jonkin verran. Parhaiten Gravetten kulttuuri tunnetaan lihavaa alastonta naista, ehkä äitijumalatarta esittävistä "venuspatsaista", jollainen muun muassa Willendorfin venus on.

Asutus oli kiinteää, ihmiset näyttävät asuneen ainakin talvisin samalla paikalla tuhansia vuosia. Gravetten talot olivat roudattomaan maahan puoliksi kaivettuja ympyränmuotoisia noin viisimetrisiä kuoppia, joilla oli puista ja mammutinluista tehty kupumainen katos. Oli myös erillisä varastomajoja. Ensi kertaa tuli paloi maasta tehdyssä puoliympyränmuotoisessa liedessä. Luolat lienevät olleen vain satunnaisia palvontapaikkoja tms. Ihmisiä haudattiin maan alle esineiden kanssa. Uskotaan, että Gravetten kulttuurin heimoille oli tärkeä poppamies eli šamaani. Jääkauden pakkasen kiristyttyä Gravetten kulttuuri jatkoi Slovakian alueella vain hyvin harvana epigravette-asutuksena, ja Moskovan lähistöillä oleva Sungirin asuinpaikka hylättiin. Lännessä Gravetten kulttuuri korvautui Solutré-kulttuurilla, mutta jatkoi muun muassa Ukrainan alueella.

Willendorfin venus

La Gravette on Couzen laaksossa Lounais-Ranskassa, joka oli jääkauden aikainen myöhäispaleoliittinen läntinen keskus. Gravetten kulttuuri kivikautiseksi oli hyvin pitkälle kehittynyt metsästyskulttuuri. Gravetten kulttuuria oli nimenomaan itäisessä Euroopassa, mutta se levisi laajalti läntiseen Eurooppaan. Tämä kivikauden kulttuuri ulotti vaikutuksensa Keski-Eurooppaan, Uralille ja Venäjän eteläosiin muun muassa Sungiriin ja Kostjonkiin. Gravettea oli muun muassa Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Etelä-Englannissa, Saksassa, Tšekissä, Slovakiassa, Unkarissa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa, Serbiassa, Kreikassa ja Ukrainassa. Gravetten piirteitä oli niinkin idässä kuin Mal'tassa Baikaljärvellä. Noihin aikoihin gravettelaiset lienevät asuttaneet Siperiaa nopeasti.^[1]

Gravetten asutus ulottui pohjoisessa Pohjois-Ranskaan ja Reinin suistoon asti. Ilmasto lienee ollut hieman viileämpi kuin Aurignacin aikoina.^[2] Dolní Věstonicen puu- ja nahkatalot noin 28000 vuoden takaa oli kaivettu noin metrin syvyyteen maan sisään suojaksi talvimyrskyiltä. Nämä talot saattoivat olla ikiroutaan tehtyjä lihavarastoja. Kauden leiripaikat olivat hyvin järjestettyjä. Piikivestä isketyistä säleistä tehtiin muun muassa veitsiä, kaivertimia ja kaapimia. Keihäänheitin, jousi ja nuoli tunnettiin.

Tavaroita tehtiin luusta, sarvesta, nahasta ja puusta. Gravetten ihmisillä oli köysiä, koreja ja tekstiilejä. Ravinnosta oli kalaa ja pieniä eläimiä noin 50 %. Yhteiskunta oli eriytynyt, oli muita rikkaampia ja päälliköitä. Yhteiskunnallinen perusyksikkö saattoi olla heimojen yhteenliittymä, klaani. Oli venuspatsaita ja muuta siirrettävää taidetta. Luotiin taidetta: luolamaalauksia, luolakaiverruksia, kädenkuvia luolissa. Gravetten ajalta on muun muassa Willendorfin venuspatsas, joka esittää lihavaa alastonta naista. Venuspatsaita on löydetty sieltä täältä Ukrainasta Tsekin kautta Etelä-Ranskaan ja Pohjois-Italiaan ulottuvalta alueelta^[3].

Maalauksissa ja kaiverruksissa oli pään ja ihmisen kuvia. Gravetten kehittyneempi varhainen luolataide oli noin 26000 vuoden takaa. Gravetten kulttuurin aikoihin lienee koira kehittynyt ja ehkä kesytetty. Gravetten kulttuurin metsästäjät metsästivät Slovakiassa monia eläimiä, muun muassa napakettuja. Arvellaan Gravetten aikoina ihmisten liikkuneen laajalla alueella ja harjoittaneen tavaranvaihtoa. Eri Gravetten paikalliskulttuurit olivat Keski-Euroopassa hieman erilaisia.

Gravette muuttui ajan mittaan. Ilmasto viileni jääkauden maksimia kohti noin 28000–24000 vuotta sitten alkaen ja esimerkiksi Sungirin asuinpaikka Jaroslavin lähellä Moskovan lähiseudulla hylättiin, kun ilmasto kylmeni. Ihmiset joko kuolivat kylmään ja nälkään riistaeläinten hävittyä tai pakenivat. Itä-Euroopan väestö keskittyi etelään Ukrainan Kostjonkin kulttuurin alueelle ja vastaavasti Ranskassa Solutrén kulttuurin alueelle, ja myös Balkanin niemimaalle ns. refugioihin, "pakolaiskeskuksiin". Gravetten kausi päättyi Ranskassa Solutrén kulttuurin tuloon juuri jääkauden huippukohdalla tai juuri sen alla noin 21500 radiohiilivuotta sitten. 21000–18000 vuotta sittenhän oli viime jääkauden huippukohta. Itä-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa Gravetten tyyppinen perinne jatkui muuntuen ajan mukana.

Epigravette [muokkaa]

Etelä- ja Itä-Euroopassa jatkui jälkigravettelainen eli epigravettelainen aika noin välillä 21000–14000 radiohiilivuotta sitten. Italian epigravetten kausi alkoi noin 20000 vuotta sitten. Italian epigravettelaiset ottivat läntisen Madeleine-kulttuurin tapaan mikroliitit käyttöön mutta eivat kehittäneet "luuteollisuutta" Ranskan myöhäisjääkauden Madeleinen kulttuurin tapaan.

Varsin vähän on tietoa jääkauden loppuvaiheen paleoliittisesta kehityksestä Ukrainassa, jossa oli jääkauden maksimin aikainen turvapaikka ihmisille ja mammuteille. Se tiedetään että hyvin etelässä Krimin niemimaalla kasvoi ihmissutusten määrä noin 16000 vuotta sitten, ja että noin 17000-10000 vuotta sitten Ukrainassa oli Epigravetten kulttuuri, jonka ihmiset metsästivät mm. mammutteja ja napakettuja. Epigravetten kulttuuri ulottui etelässä Krimille ja idässä Kaukasukselle asti. Sen jäljiltä on säilynyt mm. hyvin tehtyjä luuesineitä, nahkaiset, puiset jne. pehmeät esineet ovat hävinneet. Keskisen Dnestrin laakson lounaisosan jääkauden maksimin ja jääkauden loppuvaiheen luulöydöistä 80-90 on peuran ja hevosen luita. Mammutinluita on vain 15%. Ukrainan alueen lounaistasangolla kasvoi kasviruoan merkitys päätellen jauhinkivistä toisin kuin keski- ja etelätasangoilla.

Gravetten työkalut [muokkaa]

Gravetten kivityökalut olivat tyypiltään kivestä, esimerkiksi piikivestä iskettyjä ohuita talttamaisia, mutta kuitenkin melko karkeatekoisia säleitä, ilmeisesti kiviveitsiä joita käytettiin saaliseläinten nylkemiseen ja lihojen kaapimiseen luista. Gravetten keihäänkärki oli melko hyvin tehty (ja muistutti jossain määrin Solutrén kärkeä, ja paleointiaanien varhaisia kärkiä). Afrikasta noin 25000 vuoden takaa on löydetty ensimmäinen keihäslinko, atlatl, joka on alkeelliseksi erittäin tehokas metsästysase.

Jotkut lähteet väittävät, että keihäslinko olisi keksitty noin 30000 vs Gravette-kauden alussa tai ennen sitä.^lähde? Jousi ja nuoli olisi tunnettu päätellen pienistä kivikärjistä. Gravetten ajalta lienee noin 25000 vuotta vanha Länsi-Venäjän löytö, jossa on suoristettu keihäänkärki (lenkkiavainta muistuttavalla työkalulla, jollaisia on löydetty muun muassa paleointiaanien varhaisilta asuinpaikoilta).

Gravetten ajoituksesta [muokkaa]

Gravettesta on eri lähteissä erilaisia ajoitusarvioita, eikä aina voida sanoa, ovatko ne ns. kalibroituja vai kalibroimattomia radiohiilivuosia. Erään ranskalaisen arvion mukaan Gravette on ollut Kesselt- ja Tursac-interstadiaalien välissä. Jos Gravette olisi ollut 28000–24000 C¹⁴ BP, niin olisi 32400–28900 vs, 22000 BP olisi 26600 vuotta sitten).

Gravetten ja sen aikalaisten kausia, ajat GISP-aikoja:

Mahdollinen Aurignac–Gravette-siirtymä??, Aurignac 3b-4a

33000–31600 vuotta sitten, 30000–28600 radiohiilivuotta sitten

32000 – n. 28000 vuotta sitten 29000–25000 radiohiilivuotta sitten "varhainen", "varsinainen" Gravette 25800–24200
- Pavlov-Gravette 34600–28000 (30500–25000 radiohiilivuotta) sitten
  - Pavlov Tursac-interstadiaalina
- Kostjonki–Gravette 27000–24000 vuotta sitten, 23500–21000 radiohiilivuotta sitten
Aurignacin jälkeinen Gravette Ranskassa 31600–29000 vuotta eli 28600–25800 radiohiilivuotta sitten Maisieres- ja Tursac-interstadiaalien välisenä kylmänä kautena
- Aurignac 4b (IVb) 31600–31000 vuotta eli 28600–27900 vuotta sitten
- Bay. Font. 31000–30000 vuotta sitten 27900–26900 radiohiilivuotta sitten
- Grav. Ind. 30000–29000 vuotta eli 26900–25800 radiohiilivuotta
Rayssien–Noaillien 29000–27500 vuotta sitten, 25800–24200 vuotta sitten, Noaillien vuotta eli 29000–28500 eli noin 25600 radiohiilivuotta sitten
Laugerien 27500–25800 (24300–22400 radiohiilivuotta) sitten (ei sama kuin Laugerie-interstadiaali)
Proto-Magdalenien 25700–25000 vuotta eli 22400–21700 radiohiilivuotta sitten

Gravette Slovakiassa

32000 vuotta sitten varhaisin (absoluuttinen ajoitus)
27000–23000 vuotta sitten, Gravette pääosin
22000–20000 epigravette

Gravetten kärkityypit [muokkaa]

Châtelperrone
Kostienkow
Des Vachons
Pavlov

Gravetten löytöpaikkoja [muokkaa]

Charente
Charente-Maritime
Dordogne et Vienne
Laussel
La Mouthe
Abri Pataud
Terme Piala

Pavlovin kulttuuri eli Itä-Gravette [muokkaa]

Dolní Věstonice liittyy Itä-Gravetten eli Pavlovin kulttuuriin 29000–24000 BP. Dolní Věstonicen 28000–26000 (31000–26000 vs) vuotta vanha maahan kaivettu nahkamaja-asutus ja sieltä löydetty poltetusta savesta tehty venuspatsas. Se on maailman vanhin keramiikkaesine. Paikalla asuttiin tuhansia vuosia. Sieltä ön löydetty 2000 poltettua savipalloa. Tšekkoslovakian Pavlovin kulttuurin löytöpaikkoja.

Dolní Věstonice Määrissä
Moravany-Lopata
Predmost I
Pavlov I 27000–25000 BP
Kostjonki I 24000–21000 BP Donjoella Venäjällä
Petrkovice
Brno II noin 25000 vs
Venäjän Kohotulevo Tursac I tai II interstadiaalina 25000 BP