Äitijumalatar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Äitijumalatar on ikivanha jumaluus, jonka on ymmärretty synnyttävän elämää ja luovan edellytyksen viljan kasvulle.

Äitijumalatar takaa elämän jatkumisen ja on maan jumaluus. Maasta kasvaa vilja, ja maahan ihminen palaa kuoltuaan. Äitijumalatar valvoo ikuista kiertokulkua. Äitijumalatarta voidaan sanoa myös "suureksi äidiksi". Kivikauden luolataiteessa esiintyvä lihava nainen lienee äitijumalatar. Myöhemmin neoliittisen kauden maanviljelijät tekivät savesta pieniä äitijumalattaren patsaita. Nuoremman kivikauden maanviljeilijäyhteiskunnat olivat matriarkaatteja, joissa suku laskettiin äidin, ei isän mukaan.

Äitijumalatarta palvottiin Roomassa nimillä Magna Mater, Rhea ja Gaia. Kreikassa ja Vähässä-Aasiassa tämä jumaluus oli nimellä Kybele.