Interstadiaali

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Interstadiaali oli jääkauden keskellä oleva lämmin kausi, jonka alussa lämpötila kohosi jopa 20 astetta melko nopeasti, jonka jälkeen alkoi hidas viileneminen. Interstadiaalin aikana jäätiköt kutistuivat jopa niinkin paljon että lämpimissä interstadiaaleissa suuri mannerjäätikkö saattoi lähes kadota. Kylmä interstadiaali vastasi pientä jäätiköitymistä.

Interstadiaalin aikana metsä lisääntyi, ilmasto kostui ja lämpeni jäättömillä alueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kuiva-aro saattoi korvautua kosteammalla preerialla. Eläimistö ja kasvillisuus siirtyivät pohjoiseen, esimerkiksi mammutti vaelsi niille alueille, joilta oli hävinnyt kylmän stadiaalin aikana.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Interstadiaali

Viime jääkauden ns Keski-Veiksel-vaiheen interstadialaien aikana Pohjois-Euroopassa kasvoi tundraa, vaivaiskoivua, pajua ja katajaa jäättömillä alueilla. [1]

Interstadiaalinkin aikana ilmasto saattoi olla pohjoisilla leveysasteilla melko kylmä ja viime jääkaudella esiintyi Skandeilla suuri jäätikkö monen interstadiaalinkin aikana. Ilmasto saattoi joskus viiletä huomattavasti keskellä lämmintä interstadiaalia muutamaksi sadaksi vuodeksi. Jääkauden aikainen ilmasto näyttää olleen häiriöherkempi kuin nykyinen. Kylmiä, lyhyitä interstadiaaleja sanotaan joskus myös intervalleksi, väleiksi. Pieniä interstadiaaleja sanotaan usein myös oskillaatioiksi, värähdyksiksi.


Grönlannista poratuista jäänäytteistä on tunnistettu noin 24 interstadiaalia.

[muokkaa] Syy

Jotkut suuret interstadiaalit, kuten Brörup ja Odderade, johtuivat Auringon suorasta säteilyvaikutuksesta. Monien interstadiaalien syynä pidetään jäätiköiden ja merivirtojen vuorovaikutusta. Jääkauden kylmässä stadiaalivaiheessa Pohjois-Eurooppaan lämpöä ja kosteutta tuova Golf-virta ei kulje pohjoiseen, ja termohaliinikierto on joko heikko tai pysähdyksissä. Silloin merivirta painuu alas keskileveysasteille, eikä painu alas synnyttämään uutta Pohjois-Atlantin syvävettä[2].

Jääkauden kylmässä vaiheessa ympärivuotisen merijään raja on linjalla Labradorin niemimaa-Islanti-Irlanti. Meren polaaririntama on linjalla Newfoundland-Espanja[3]. Normaalia etelämpänä olevien jäisten, kylmien merialueiden kautta eivät matalapaineet yleensä kulje, vaan etelämpää Välimeren tienoilta.

pysähdys kestää noin 1000 vuotta, sitten termohaliinikierto normalisoituu.

Kun termohaliinikierto palautuu normaaliksi, se alkaa kulettaa lämpöä pitkälle Norjan rannikolle. Ympärivuotinen merijää sulaa noin 75 asteen eteläpuoleta, myös Grönlannin ja Kanadan Arktisten saarten välistä pohjoisosia lukuun ottamatta. meren polaaririntama heilahtaa oven tavoin linjalla Newfoundland-Islanti-Keski-Norjan rannikko. Grönlannin ja kanadan ja Grönlannin ja Norjan välissä olevat kylmän syväveden tuottopisteet alkavat taas toimia. [4].

öä pohjoiseen sulattaen merijään Norjan rannikolta asti.

[muokkaa] Lämpötilan kehitys Bölling-Alleröd-interstadiaalina ja kylmänä dryaskautena

Interstadiaali alkoi nopeana lämpötilan nousuna, joka hitaammin viileni kylmäksi stadiaaliksi. Isossa-Britanniassa on tutkittu lämpötilan kehitystä koppakuoriaislajien avulla. Hyönteislajistot riippuvat herkästi lämpötilasta. Lämpötila nousi Yorkshiressä dramaattisesti noin 13 000 vuotta sitten heinäkuussa 12–14 °C ja 19–21 °C tammikuussa, kesämaksimiin 20 °C ja talviminimiin 5 °C. Jyrkän nousun alussa huomataan ensin nopea 5 °C nousu, nopea 2,5 °C lasku ja sitten ensin nopea, sitten hieman hitaampi 15 °C nousu. Lämpötila laski tämän jälkeen noin 5 °C/1000 vaihdellen jopa 2,5° C. Lämpötila kääntyi uudelleen jyrkkään nousuun noin 10100 vuotta sitten.

[muokkaa] Suuret interstadiaalit viime jääkaudella

Interstadiaalien ajoituksissa on ongelmia, lämpötila vaihteli melko nopeasti jääkaudella ja hiili-14-ajoitus, termoluminesenssimenetelmä ja jääkairausnäytteiden ajoitus ovat epätarkkoja. Näin ollen eri menetelmällä saadut ajoitukset vaihtelevat eri lähteissä. Osa interstadiaaleista on päällekkäisiä, joitain interstadiaaleja vastaa 2-osainen lämpeneminen.

Interstadiaali Muun paikan
interstadiaali		 GI/IS numero
(Grönlannin interstadiaali)		 Kalibroitu aika
GISP2 tms.		 Aika C-14 BP uncal. Lämpötila Muuta
Amersfoort n. 110000–105000
Brörup Suraz MIS 5c 105000–100000/95000
Odderade MIS5a? 85000–74000(/71000)
Oerel IS16 62000–60000
(67700–66400)
Glinde Oppstad 56000–54000
Moershoofd Port Talbot 1, Turov IS14 n. 50000
Hengelo I ja II Shapurovo IS12 GISP2 45400–43200 42800–40500 Pitkä, lämmin
Würm II–III/2 42600–40000 39900–37200 Lyhyiden rykelmä
Les Cottés Port Talbot 2 38400–34200 35600–33300 Pitkä, lämmin
Denekamp Arcy? Borisov, Plum Point IS18 ? ?
Quincay 35200–34500 32300–31500
Arcy =Denekamp??? ? 33800–33000 30800–30000
Maisiéres 32400–31600 29400–28600
Kesselt 29000–27000
Tursac Paudorf IS3,4 (IS2?) 29000–27500 25800–24200
Interstadiaali IX IS2??? GISP2 n. 25600–24400 n. 22300–21000
Laugerie n. 23500–22000 n- 20000–18500
Lascaux n. 20800-n. 17000 n. 17500- n. 14000
Pre-Bölling
Bölling/Alleröd B/A-interstadiaali IS1 14700- n. 13000-



[muokkaa] Muita tunnettuja interstadiaaleja

Interstadiaalien nimistö on kirjavaa ja ajoitukset eptarkkoja.

  • Port Talbot (USA:ssa)
    • Port Talbot 1 47000–44000 radiohiili? vuotta sitten
    • Port Talbot 2 38000 kalenterivuotta sitten
  • Stillfried A 80000–70000 BP
  • Stillfried B (Würm I/II) 35000–28000 BP
  • Willendorf n. 42000 BP
  • Schwallenbach I 38900–37900 BP
  • Schwallenbach II 32100–31200 BP
  • Scwhallenbach III n. 30500 BP
  • Upton Warren n 45000-40000 BP ISO-britannien eteläosissa jopa 18 C heinäkuun keskilämpö, kun stadiaaleina 8-10 C, ja nykyään 16-17 C[5].

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
  2. ↑ http://www.emporia.edu/earthsci/student/lewis3/mlewisES767.html, Hypothesis of the 100 Ka cycle ,M.G. Lewis, Emporia State University, December 1, 2008,ES 767 Quaternary Geology
  3. ↑ http://homepage.mac.com/uriarte/circulaciontermohalina.html
  4. ↑ http://homepage.mac.com/uriarte/circulaciontermohalina.html
  5. ↑ Tage Nilsson, The Pleistocene, Geology and Life in the Quaternary Ice Age; D. Riedel Publishing company, ISBN 90-277-1466-5 Doddrecht/Boston/London, 1983 sivu 269

[muokkaa] Katso myös

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Interstadiaali
Henkilökohtaiset työkalut