Bölling-interstadiaali

Sarja	Vaihe	Alivaihe	Kronozooni	Aika vuotta sitten
Holoseeni			Preboreaali	10 640–11 560
Pleistoseeni	Veiksel-jääkausi	Jääkauden loppuvaihe	Nuorempi Dryas	11 560–12 700
			Allerød	12 700–13 350
			Vanhempi Dryas	13 350–13 480
			Bølling	13 480–13 730
			Vanhin Dryas	13 780–13 860
			Meiendorf	13 860–14 500
		Keski-Veiksel-kausi
			LGM	18 000–28 000
			Denekamp	28 000–32 000

			Hengelo	36 900–38 700

			Moershoofd

			Glinde	48 000–51 000
			Ebersdorf
			Oerel	55 400–57 700
			Schalkholz
		Varhaisjääkausi	Odderade	±74 000
			Rederstall
			Brørup
			Herning	-116 000
	Eem			116 000–128 000
Sinertävä, kylmää, punertava, lämmintä

Bölling-interstadiaali (Bølling-interstadiaali) noin 14 100 vuotta sitten merkitsi jääkauden päättymisen alkua. Vain muutamia kymmeniä vuosia kestänyt lämpeneminen nosti talvilämpötiloja, ja myös kesälämpötiloja. Lämpötila nousi koko maapallolla rajusti ja jäätiköt vetäytyivät salamavauhtia, jolloin metsä eteni kohti pohjoista. Bölling-kautta seurasi hieman kylmä vanha dryas, mutta lämmin kausi jatkui vielä Böllingiä hieman viileämmällä Alleröd-kaudella.

Koko lämpökausi päättyi dryaskauden äkilliseen kylmenemiseen. Bölling-Alleröd-kausiin ja dryaskauteen liittyvät rajut ilmastonmuutokset aiheuttivat osaltaan mammuttien kuoleman. Böllingin lämpenemisen syyksi arvellaan Maan radan muutosta, josta aiheutui Pohjois-Atlantin Golfvirran käynnistyminen täydelle teholle. Golfvirtahan lämmittää Eurooppaa nimenomaan talvella.

Lämpötila [muokkaa]

Bölling-kausi, jonka alkuvaihetta sanotaan monesti Meiendorf-interstadiaaliksi, merkitsi jääkauden jälkeistä kevättä. Jäästä vapautui suuri määrä Pohjoisen ja eteläisen Norjan rannikkoa Keski-Norjan ja eteläisimmän Norjan rannikon jäädessä jään peittoon. Lämmin Bölling merkitsi kylmän, myöhäisen pleniglasiaalin (runsaan jään kauden) loppua. Maan akselin ja radan muutokset olivat ajaneet maapallon tilaan jossa mannerjäätikön alueelle noin 60 leveysasteelle tuli runsaasti Auringon säteilyä^[1].

Nopea lämpötilan muutos liittyi Atlantin jäärintaman muutokseen^[2], jolloin ilmasto muuttui ja Pohjois-Atlantin matalapaineet pääsivät saapumaan Eurooppaan, kun ilmamassojen raja ei enää ollut paikassa, jossa se olisi sulkenut mataloiden vapaan liikkumisen. Tällä ilmamassojen paikan muutoksella selittyy nopea lämpötilan muutos -30°C:stä nollaan.

Talvilämpötila nousi silloin dramaattisesti muutamassa kymmenessä vuodessa 15-25 astetta. 14 670 vuotta sitten talvilämpötila nousi Pohjois-Saksassa -21:stä -6° C:een, Irlannissa -25° C:stä 0° C:hen, mutta kesälämpötila nousi 55 leveysasteella vain 3-6° C. Grönlannin keskilämpötila nousi muutamassa kymmenessä vuodessa 9° C.

Alpeilla oli Böllingin heinäkuun keskilämpötila vain 2° C nykyistä alempi^[3], Alankomaissa 5° C nykyistä alempi ja Venäjän tasangon luoteisosissa % c nykyistä alempi^[4].

Noin 13000 BP Englannin Yorkshireen heinäkuun lämpötila nousi nopeasti 12-14 C, ja tammikuun keskilämpötila 19-21 C kesämaksimiin 20 c ja talven minimiin 5 C^[5].

Noin 14 500 vuotta sitten Antarktis viileni niin sanottuun ACR-tapahtumaan.

Kasvillisuus [muokkaa]

Böllingille oli tyypillistä Euroopan laajan arotundran kasvillisuuden korvautuminen lämpimänaron kasvillisuudella koko alaltaan. Kauden alussa suuri osa Eurooppaa muuttui aroksi, jossa saattoi kasvaa laajoilla alueilla puita yksittäin tai laikkuina savannimaisesti^[6]. Kauden lopussa metsän raja kulki Pohjois-Saksan tietämillä.^[6] Bölling-interstadiaalin kasvillisuus oli Ranskassa tundran sijasta kylmää aroa, jolla kasvoi ruohoa, saraa (Carex), Compositae-kasvillisuutta ja harvassa kylmää sietäviä kuusia ja pajuja. Lauhkean vyöhykkeen metsät siirtyivät 41 astetta pohjoista leveyttä asti, kun jää suli laajoilta alueilta. Bölling aloitti pitkän Bölling-Alleröd-interstadiaalin, jota kutsutaan nimellä B/A-intestadiaali. Böllingiä kutsutaan nimellä "Pollen zone 1b", GI-1e tai Bölling-oskillaatio ja sen alkamiselle on käytetty jopa ajoituksia 14 000 ja 15 000 vuotta sitten. Dramaattisin muutos oli talvilämpötilan, ei kesälämpötilan muutoksessa.

Eläimistö [muokkaa]

Peura tai hevonen oli pääasiallinen laji riippuen alueesta. Kaudella eli vielä mammutteja Englannissa noin 14000 vuotta sitten. Oli myös biisoneita, saiga-antilooppeja ja napakettuja. Madeleinen kulttuuri oli levinnyt tai levisi pohjoiseen. Pohjois-Ranskaan ilmestyi lämpimän ilmanalan puita, tammea, hasselpähkinää. Kylmän ilmanalan eläinten lisäksi Etelä-Belgiassa oli lämpimähkön ilmaston hirviä.

Ihminen [muokkaa]

Ihminen vaelsi viimeistään tällä kaudella pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Kautta luonnehti Pohjois-Saksan peuranmetsästäjien Hampurin kulttuuri, joka vaihtui myöhemmin Federmesser-kulttuuriksi. Idässä Moldavian-Ukrainan suurriistan metsästäjien kulttuuri muuntui mm Moldavian kulttuuriksi^[6] metsän edetessä Ukrainan yli. Etelä-Belgiassa oli Chaleuxin Madeleinen kulttuurin paikka. Lähi-itään syntyi Bölling-kaudella Natufin kulttuuri, joka edelsi maanviljelyn syntyä.

Jään reuna [muokkaa]

Jää suli rajusti, ja merenpinta nousi Böllingin vuosisatoina 100 m.

Böllingin alettua jään raja kulki Oslon ja Göteborgin väliltä n 1/3 Göteborgiin päin. Vätternin etelälaidalta Ruotsissa Öölannin pohjoispuolelle ja keskiseen Gotlantiin. Oslo oli jään alla, mutta Keski- ja Pohjois-Norjan rannikkoa oli jäättömänä pieni kaistale 60 leveysasteen pohjoispuolelta Finnmarkin leveyksille ja Kuolan niemimaalle asti. Jään raja kulki Etelä-Latviasta Äänisen eteläpuolelle. Skotlannissa oli jäätä pieni alue ja tundraa. Islanti oli vielä kokonaan jäässä. Alppeja peitti jää.

Bölling-kaudella jää vetäytyi Pohjois-Skånesta Götanmaan pohjoisosiin Vänernin ja Vätternin etelärannoille ja noin 300 km Etelä-Latviasta Riian läheltä Pohjois-Viroon. Idempänä jää vetäytyi vähemmän, noin 100 km suunnilleen Äänisen etelärannoilta järven pohjoisosiin.^[7] Itämeren paikalla oli Baltian jääjärvi.