Laktoosi
| Laktoosi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 63-42-3 |
| SMILES | C(C1C(C(C(C(O1)OC2C(OC(C(C2O)O)O)CO)O)O)O)O |
| Ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | C12H22O11 |
| Moolimassa | 342,3 g/mol |
| Tiheys | 1,525 g/cm³ |
| Sulamispiste | 202.8 °C |
| Kiehumispiste | 668.9 °C |
| Liukoisuus | Veteen 216 g/l |
Laktoosi eli maitosokeri on nisäkkäiden maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Se muodostaa esimerkiksi noin 4,8 % lehmän maidon massasta.[1] Sana laktoosi tulee latinankielen maitoa tarkoittavasta sanasta, lisänään sokerin pääte -oosi. Laktoosi on disakkaridi, joka koostuu kahdesta happisillan yhdistämästä monosakkaridista, glukoosista ja galaktoosista. Laktoosin empiirinen kaava on C12H22O11 ja sen moolimassa on 342,3 g/mol sekä CAS-numero 63-42-3.
Sisällysluettelo |
Laktoosin muodostuminen elimistössä [muokkaa]
Laktoosi muodostuu glukoosin ja galaktoosin sitoutuessa toisiinsa beeta-1-4-glykosidisidoksella[1]. Laktoosin muodostumista tapahtuu elimistössä ainoastaan maitorauhasen epiteelisoluissa. Maitorauhasen epiteelisoluissa laktoosi muodostetaan glukoosista Golgin laitteissa, joissa laktoosi myös pakataan kuljetusvesikkeleihin, joiden avulla laktoosi siirretään solujen ulkopuolelle.
Laktaasi [muokkaa]
Nuorilla nisäkkäillä laktaasi-entsyymi hajottaa molekyylin kahdeksi perusyksikökseen, jotta se voisi imeytyä elimistöön. Tavallisesti poikasten kasvaessa isoiksi laktaasin eritys lakkaa, eikä niiden elimistö voi enää sulattaa laktoosia. Tämä on mahdollisesti evoluution aikaansaama pakote poikasten vieroittamiseksi. Tämä laktaasin häviäminen poikasten aikuistuessa on tavallista myös ihmisillä. Kuitenkin joillain ihmisryhmillä (enimmäkseen niillä, joiden sukujuuret ovat Pohjois-Euroopassa ja Lähi-idässä) ilmenee mutaatio, jonka vuoksi entsyymin eritys ei lakkaa aikuisiällä ja maitotuotteet voivat muodostaa suuren osan heidän ruokavaliostaan. Näyttäisi siltä, että vuosituhantinen maanviljely ja lampaiden, karjan ja vuohien lypsäminen näillä alueilla on aiheuttanut sopeutumisen maitopitoiseen ruokavalioon.
Käyttö [muokkaa]
Laktoosia voidaan käyttää makeutusaineena. Lisäksi sille on käyttökohteita lääketieteessä ja biokemiallisissa ja biologisissa tutkimuksissa käymis- ja kasvatusalustana.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 958. Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Fineli: Laktoosin lähteet ruoka-aineissa
- Terveysportti, metatesaurus: Laktoosi
- PubChem: Lactose (englanniksi)
- DrugBank: Lactose (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Alpha-Lactose (englanniksi)
- KEGG: Lactose (englanniksi)
- ChemBlink: Lactose (englanniksi)
Katso myös [muokkaa]
| Pääjoukko | |
|---|---|
| Geometria |
Pentoosit • Heksoosit • Heptoosi • Sykloheksaanikonformaatio • Anomeeri • Mutarotaatio |
| Suuri / pieni |
Glyseraldehydi • Dihydroksiasetoni • Erytroosi • Trioosi • Erytruloosi • Sedoheptuloosi |
| Pentoosit |
Riboosi • Arabinoosi • Ksyloosi • Lyksoosi • Ribuloosi • Ksyluloosi |
| Heksoosit |
Glukoosi • Galaktoosi • Mannoosi • Guloosi • Idoosi • Taloosi • Alloosi • Altroosi • Fruktoosi • Sorboosi • Tagatoosi • Psikoosi • Fukoosi • Ramnoosi |
| Disakkaridit |
Sakkaroosi • Laktoosi • Trehaloosi • Maltoosi |
| Polysakkaridit |
Glykogeeni • Tärkkelys • Selluloosa • Kitiini • Amyloosi • Amylopektiini • Stakyoosi • Inuliini • Dekstriini |
| Glykosaminoglykaanit |
Hepariini • Kondroitiinisulfaatti • Hyaluronaani • Heparaanisulfaatti • Dermataanisulfaatti • Kerataanisulfaatti |
| Aminoglykosidit |
Kanamysiini • Streptomysiini • Tobramysiini • Neomysiini • Paromomysiini • Apramysiini • Gentamysiini • Netilmysiini • Amikasiini |
