Streptomysiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
rakenne
Streptomysiini
Streptomysiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
5-(2,4-diguanidino-3,5,6-trihydroksisykloheksoksi)-4-[4,5-dihydroksi-6-(hydroksimetyyli)-3-metyylaiminotetrahydropyran-2-yyli]oksi-3-hydroksi-2-metyylitetrahydrofuraani-3-karbaldehydi
Tunnisteet
CAS-numero 57-92-1
ATC-koodi A07AA04
PubChem 19649
DrugBank DB01082
Kemialliset tiedot
Kaava C21H39N7O12
Moolimassa 581,574
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus  ?
Metabolismi  ?
Puoliintumisaika  ?
Ekskreetio  ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa  ?

Streptomysiini on antibioottilääke ja bakterisidi, jota Streptomyces griseus -maaperäbakteeri tuottaa[1]. Streptomysiini oli ensimmäinen tehokas lääke tuberkuloosin hoidossa, mutta ei ole enää käytössä Suomessa.[2] Viomysiini ja kanamysiini ovat samankaltaisia antibiootteja.

Sisällysluettelo

Löytyminen [muokkaa]

Streptomysiinin löysi vuonna 1943 Selman Waksman, joka sai tästä aiheesta Nobelin palkinnon v. 1952. Hän löysi sen tutkimalla gramnegatiivisia bakteereita, joiden kasvuun penisilliini ei vaikuttanut.

Vaikutus [muokkaa]

Streptomysiini on tappaa bakteereja ja niistä parhaiten gramnegatiivisia sauvoihin, eräisiin stafylokokkeihin ja mykobakteereihin[2].

Sivuvaikutuksia streptomysiini aiheuttaa varsinkin henkilöille, joilla on vajaatoiminen munuainen[2]. Sivuvaikutuksiin kuuluvat muun muassa tasapainon häiriintyminen, munuaisvauriot, streptomysiiniallergia[2].

Lähteet [muokkaa]

  1. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P: Biologian sanakirja, s. 657. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.
  2. a b c d Koulu, Tuomisto (toim.): ”R. K. Tuominen: Tuberkuloosilääkkeet ja sulfonit”, Farmakologia ja toksikologia, 6. painos, s. 872-873. Kustannus Medicina, 2001. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.4.2012).
  • J. Wickström: Tarttuvat taudit, SHKS-WSOY, 1970 (laitoksen 5. uudistettu painos - ei ISBN-numeroa, alkuteos ruotsinkielinen: Infektionssjukdomarna, s. 58) Suom. Leena Tuuteri
  • Ilmari Vartiainen, Lääkeaineoppi (Farmakologia), SHKS-WSOY, 1960, (ei ISBN-tunnusta, s.233-234)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.