Kaseiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaseiinit (lat. caseus — juusto) ovat fosforipitoisia proteiineja, jotka ovat maidon määrällisesti tärkein proteiiniryhmä.

Elintarvike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakamaito, eli käsittelemätön lehmänmaito sisältää n. 33 grammaa proteiineja litraa kohti. Proteiinit ovat maidon komponenteista - vesi pois lukien - kolmanneksi tärkein ryhmä. Suurin osa maidon proteiineista, 26 grammaa litraa kohti, eli noin 79 % on juuri kaseiineja. Maidon kokonaismäärästä kaseiinia on n. 2,6 %.[1] Lisäksi maito sisältää erilaisia heraproteiineja sekä rasvapallosten membraanin proteiineja.

Kaseiinit ovat tyypillisiä juuri maidolle, koska ne syntetisoidaan nisäkkäiden maitorauhassoluissa, alveoleissa. Kaseiinin synteesiä ei ole tavattu muissa solutyypeissä. Kaseiinit muodostavat maidossa ryhmän, joka verkkomaisena sulkee sisäänsä rasvan ja antaa maidolle valkoisen värin. Sienimäisenä aineena kaseiini sitoo hyvin vettä.[1]

Kaseiinit jaotellaan neljään luokkaan, joita erotetaan kreikkalaisilla kirjaimilla. Maidon kaseiiniprotetiinit ja niiden prosentuaalinen osuus maidon proteiineista suuruusjärjestyksessä:

  • β-kaseiini, johon lasketaan myös γ-kaseiini – 30,8 %,
  • αS1-kaseiini – 30,6 %,
  • κ-kaseiini – 10,1 %,
  • αS2-kaseiini – 8,0 %.

Kaseiineja käytetään nykyisin juuston valmistuksessa, mutta aiemmin sitä käytettiin myös muovin kaltaisena valmistusmateriaalina (galaliitti) ja liiman raaka-aineena.

Vaneriliima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaseiinia osattiin käyttää sideaineena ja liimana jo muinaisessa Egyptissä.[2] 1930-1950-luvuilla kaseiiniliima oli yleisesti käytössä puurakenteisten lentokoneiden rakenteiden liimaliitoksissa. Ensimmäisten englantilaisen de Havilland Mosquito-tiedustelulentokoneiden vaneri-balsa -runko liimattiin kaseiinilla; myöhemmät liimattiin keinohartseilla. Suomessa jatkosodan aikana Valtion lentokonetehtaan Myrsky-hävittäjän rakenneongelmat johtuivat osin kaseiiniliimasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Milk Works: Oppimateriaali: Mitä maito on?: Maidon kemiaa: Kaseiinit HAMI Hämeen ammatti-insituutti. Viitattu 3.10.2012.
  2. Laalo, Kalevi: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 20. Hämeenlinna: , 1990. ISBN 951-9271-23-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.