Impala
Wikipedia
| Impala | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Aepyceros melampus (Lichtenstein, 1812) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Impala Wikispeciesissä |
Impala (Aepyceros melampus) on Afrikan yleisimpiä antilooppeja, joka elää yleisenä monin paikoin itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. Impala on tunnettu meillä myös nimellä pala-antilooppi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Impalat kuuluvat keskikokoisiin antilooppeihin. Niitä pidetään lehmä- ja gnuantilooppien alkeellisina sukulaisina, vaikka lajin on välillä luultu olleen gasellien sukua. Impalan ruumiin pituus on 1–1,5 metriä. Säkäkorkeus on noin metrin. Painoa impalalla on noin 65–75 kiloa. Vain koirailla on 45–92 senttimetriä pitkät sarvet, jotka kasvavat koko niiden eliniän. Selkä ja yläkupeet ovat tummanruskeat tai punertavat, mutta vaalenevat vatsaa kohti. Naaraat ja koiraat ovat samankokoiset. Angolan ja Namibian rajalla elävällä alalajilla on turvassa tumma läikkä ja niiden häntä on pidempi ja hyvin tuuhea.
[muokkaa] Levinneisyys
Impala elää Itä-Afrikasta aina Etelä-Afrikan pohjoisosiin asti. Lisäksi Angolan ja Namibian rajamailla sijaitsee erillinen esiintymä.
[muokkaa] Elinympäristö ja elintavat
Impalat viihtyvät parhaiten puu- ja pensassavanneilla ja etenkin rajamailla, koska ne tarvitsevat sekä lehtiä että ruohoa vuodenajan mukaan. Ne tarvitsevat myös vettä varsin lähelle, koska impalat juovat päivittäin, jos se on vain mahdollista. Impalat voivat pysytellä muutaman neliökilometrin alueella koko ikänsä ja ne ovat hyvin paikkauskollisia. Impalat elävät naaraiden ja urosten laumoissa, joissa on yleensä 30–120 yksilöä, kuivana kautena joskus useita satoja. Urokset liikkuvat omissa ryhmissään, jotka lisääntymisajan ulkopuolella elävät osittain yhdessä. Ääntely on käheää mylvintää ja puuskutusta. Impalan kuulo on hyvä ja se pakenee petoja loikkimalla. Sen vihollisia ovat suurpedot ja vasoja vievät myös kotkat, sakaalit ja paviaanit. Impalan elinikä n. 15 vuotta.
[muokkaa] Lisääntyminen
Koiraat perustavat kiima-aikana huhti-toukokuussa oman reviirin, johon ne kokoavat useita kymmeniä naaraita. Naaraat tulevat sukukypsiksi 1,5-vuotiaina ja urokset 4-vuotiaina, mutta vanhemmat koiraat estävät niitä yleensä lisääntymästä. Naaraat kantavat vajaa 200 päivää ja synnyttävät yhden, harvoin kaksi vasaa.
[muokkaa] Ravinto
Impala syö sadekautena yksinomaan heiniä, mutta kuivana kautena heinän osuus on noin kolmannes ja loput ravinnosta koostuu pensaiden ja puiden lehdistä. Impalat pystyvät elämään myös ylilaidunnetussa ja kulotetussa ympäristössä mukautuvan ruokavalion ansiosta.
[muokkaa] Lähteet
- Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3.
- Marttila, Olli: Suuri Savanni. Auris, 2003. ISBN 952-99154-0-3.
- ↑ Aepyceros melampus IUCN Red List. 2008. IUCN. (englanniksi)
