Metsästysmuisto

Trofeita.

Metsästysmuisto eli trofee on metsästäjän muistokseen ottama saaliseläimen osa, tavallisesti sarvet, nahka (talja), pää, kallo tai hampaat. Alkuaan trofee (kreikan sanasta tropaion) tarkoitti voitonmerkkiä, viholliselta sotasaaliiksi saatuja lippuja, aseita ynnä muita esineitä, joita sijoitettiin temppeleihin tai muistomerkkeihin. Nykyään trofee-sanaa käytetään lähinnä metsästysharrastukseen liittyvänä ilmaisuna.

Metsästysjärjestöt antavat trofeille niiden kokoon ja laatuun perustuvia pisteitä ja pitävät annetuista pisteistä tilastoja. Niitä arvostellaan virallisissa trofeenäyttelyissä.

Kansainväliset järjestöt

Kansainvälisen riistaneuvoston CIC:n (Conseil International de la Chasse et de la Conservation du Gibier) rekisteriin pääsevät trofeet, jotka on pisteytetty järjestön hyväksymässä kansainvälisessä trofeenäyttelyssä. Muita kansainvälisiä järjestöjä ovat Safari Club International, Rowland Ward Records of Big Game ja Boone & Crocket Club.

Suomen näyttely- ja trofeekomissio

Suomen näyttely- ja trofeekomission rekisteriin pääsevät kansainvälisesti hyväksyttyjen lisäksi CIC:n hyväksymissä kansallisissa näyttelyissä pisteytetyt trofeet. Metsästysseurat järjestävät myös epävirallisia trofeenäyttelyitä jäseniensä metsästysmuistoista. Suomen ensimmäinen trofeenäyttely järjestettiin Oulussa 1976.

Pisteytys

CIC on määritellyt 328 eri trofeelajia ja niille pistearvot, jotka oikeuttavat johonkin mitaliluokkaan. Mitaliluokkia on kolme: kulta, hopea ja pronssi. Esimerkiksi kallo saa pisteitä siten, että sen pituus ja leveys mitataan millimetrin tarkkuudella ja mitat lasketaan yhteen. Yksi senttimetri vastaa yhtä pistettä. Jos vaikkapa suden kallon kokonaispistemäärä on vähintään 41,0 pääsee se kultaluokkaan.

Monissa trofeelajeissa annetään myös muotopisteitä esimerkiksi karvan pituuden tai kiillon perusteella tai virhepisteitä epäsymmetrisestä muodosta. Nämä pisteet ovat tuomarin näkemyksiä trofeista eivätkä yksiselitteisiä mitattuja tuloksia.

Huijausta

Trofeiden pisteyttämisiin liittyy myös huijauksia. Tunnetuin tällainen metsästäjä oli Romanian edesmennyt presidentti Nicolae Ceaușescu. Häntä varten kasvatettiin tarhassa hormonien avulla todella suuria riistaeläimiä. Toinen huijaustapa on venyttää kuivumassa olevia eläinten nahkoja suuremmiksi.

Mitaliluokkia

Suomessa käytettäviä mitaliluokkia ovat

• Hirven hankosarvet
• Hirven lapiosarvet
• Ilveksen nahka
• Karhun kallo
• Karhun nahka
• Ketun kallo
• Kuusipeuran sarvet
• Majavan kallo
• Metsäkauriin sarvet
• Metsäpeuran sarvet
• Muflonin sarvet
• Mäyrän kallo
• Saksanhirven sarvet
• Suden nahka
• Supikoiran kallo
• Valkohäntäpeuran sarvet
• Valkohäntäpeuran epätyypilliset sarvet
• Villisian hampaat

Lähteet

• Riista.fi: Trofee
• Juha K. Kairikko: Trofeetilastojen kärjessä ahdasta. Jahti 2006:3 s. 43–49