Podsoli
Podsoli on havumetsävyöhykkeessä yleinen maannos, jossa on karike, humus, uuttumiskerros, rikastumiskerros ja pohjamaa. Podsoli on niukkaravinteista melko runsaiden sateiden takia. Sade valuttaa ravinteita alemmas ja jättää kasvua haittaavia aineita pintaan. Uusia ravinteita syntyy lahoamisen tuloksena melko hitaasti. Metsän kasvillisuus ja ilmasto vaikuttavat maannoksen rakenteeseen.
Maannos alkaa muodostua metsän pohjalle puista pudonneista neulasista ja kasvijätteistä. Tämä kerros on varsin ohut ja nimeltään karikekerros (0-horisontti). Varsinaisessa podsolissa on selvästi toisistaan erottuvia vyöhykkeitä. Karikkeen alla on vähäravinteinen, hapan ja hitaasti lahoava humuskerros, kangashumuskerros (A1-horisontti). Lahoamisen hitaus johtuu ilmanalan viileydestä. Humusta (kangasturvetta, kunttaa) hajottavat sienirihmastot. Sen alla on lahoamisjätteitä sisältävä vaaleanharmaa-tuhkanharmaa huuhtoutumiskerros (uute- eli valkomaa, A2-horisontti). Se on kehitynyt kun sadevesi on huuhtonut ravinteita alemmas.
Podsolissa syvemmällä maassa on rikastumiskerros (B-horisontti), joka toisinaan on iskostunut anturamaaksi ja sisältää humusaineiden sekä rauta- ja alumiinihydroksidien saostumia. Rautapodsolimaannoksen B-horisontti on ruosteenvärinen, humuspodsolimaannoksen miltei musta. Vielä syvemmällä on muuttumaton pohjamaa (C-horisontti).
Maannokseen ei aina lueta maaperän alempia osia, jossa ovat muun muassa pohjavesi ja peruskallio, vaikka niiden laatu voikin vaikuttaa maannoksen sisältämiin ravinteisiin.
Eräs tapa kuvata podsolin rakenne:
- 00) karikekerros
- 01) humuskerros (A1)
- a) uuttumiskerros (A2)
- b) rikastumiskerros (B)
- b+c) heikosti muuttunut kerros
- c) muuttumaton pohjamaa (C)
- d) pohjavesi
- e) peruskallio