Kalsiumkarbonaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalsiumkarbonaatti
Tunnisteet
CAS-numero 471-34-1
PubChem CID 10112
Ominaisuudet
Molekyylikaava CaCO3
Moolimassa 100,1 g/mol
Ulkomuoto valkoinen jauhe
Sulamispiste 825 °C (1 098 K)
Kiehumispiste hajoaa
Tiheys 2,8 g/cm3
Liukoisuus veteen ei liukene

Kalsiumkarbonaatti (CaCO3) on hiilihapon kalsiumsuola. Sitä esiintyy luonnossa monessa muodossa, kuten kalkkikivenä, marmorina ja liituna, mutta se tunnetaan myös valkeanharmaana jauheena tai suurina kirkkaina kiteinä, joita molempia käytetään lähtöaineena muita kalsiumin suoloja valmistettaessa. Kalsiumkarbonaatti on pehmeää ja täten helposti käsiteltävissä, mutta liukenee varsin huonosti veteen.[1] Kalsiumkarbonaatin moolimassa on 100,1 g/mol, sulamispiste 825 °C (hajoaa), tiheys 2,8 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 471-34-1.

Kalsiumkarbonaatista valmistetaan kalkkia eli kalsiumoksidia (CaO) kuumentamalla sitä kalkkiuunissa noin 1 000 °C:n lämpötilassa, jolloin siitä lohkeaa hiilidioksidia.

Käyttökohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteää kalsiumkarbonaattia

Kalsiumkarbonaattia käytetään maataloudessa paljon maaperän happamuuden vähentämiseen ja kalsiumin lähteenä kalkituksessa.[1]

Elintarvikkeissa kalsiumkarbonaattia käytetään säilöntäaineena, paakkuuntumisenestoaineena ja väriaineena. Se merkitään pakkauksessa usein E-koodilla E 170.

Lisäksi kalsiumkarbonaattia käytetään närästyslääkkenä ja lisäravinteena, koska se on edullinen kalsiumin lähde.

Kalsiumkarbonaatin eräs muoto, marmori, on kiinteää, lujaa, pienenpienten kiteiden muodostamaa massaa. Käyttötarkoituksesta riippuen marmorin puhtaus vaihtelee. Kuvanveistäjien käyttämä marmori on hyvin hienojakoista ja kirkkaan valkoista. Rakennusten ulkopäällystyksiin taas käytetään enemmän värillisiä sekä kuviollisia marmorilaattoja.

Hienojakoisempaa kalsiumkarbonaattia käytetään taululiiduissa, joissa se on yleensä sekoitettu saveen.

Biljardi- ja snookerpeleissä käytetään liitua, joka estää pallon liiallisen liukkauden, kun palloon osutaan biljardikepillä.

Paperiteollisuudessa kalsiumkarbonaattia käytetään aikakauslehti- ja hienopaperin täyteaineena.[1] Se on halvempaa kuin aikaisemmin käytetty kaoliinisavi, mutta se kuluttaa karheutensa vuoksi enemmän paperikoneiden märkäviiroja. Kalsiumkarbonaatista ja suuritiheyksisestä polyeteenistä (HDPE) valmistetaan kivipaperia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 368–369. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalsiumkarbonaatti.