Kiinan–Japanin sota (1894–1895)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa vuosina 1894–1895 käytyä ensimmäistä Kiinan–Japanin sotaa. Toisesta Kiinan–Japanin sodasta on oma artikkeli Kiinan–Japanin sota (1937–1945).
Kiinan–Japanin sota (1894–1895)
Sodan taistelut
Sodan taistelut
Päivämäärä:

1. elokuuta, 189417. huhtikuuta, 1895

Paikka:

Korea ja Mantšuria

Lopputulos:

Japanin voitto

Osapuolet

China Qing Dynasty Flag 1889.svg Qing-dynastia (Kiina)

Merchant flag of Japan (1870).svg Japani

Komentajat

China Qing Dynasty Flag 1889.svg Li Hongzhang

Merchant flag of Japan (1870).svg Yamagata Aritomo

Vahvuudet

Kiinan armeija 630 000

Naval Ensign of Japan.svg Keisarillisen Japanin armeija 360 000

Tappiot

35 000 kuoli tai haavoittui

13 823 kuoli 1,417 taisteluissa ja 11,894 tauteihin, 3 973 haavoittui

Ensimmäisen Kiinan–Japanin sodan taistelut
Pungdo - Seonghwan - Pyongyang - Jalu - Jiuliancheng - Lüshunkou - Weihaiwei - Yingkou - Pescadoressaaret

Kiinan–Japanin sota (1894–1895) tai Kiinan ja Japanin ensimmäinen sota (perinteiset merkit: 中日甲午戰爭; pinyin: zhōngrì jiǎwǔ zhànzhēng, jap. 日清戦争, nisshin sensō), käytiin Japaniin ja Kiinan väillä vuosina 18941895 pääosin Korean hallinnasta.

Korea (jossa vallitsi Joseon-dynastia) oli perinteisesti ollut Kiinan tribuuttivaltio. Vuonna 1875 Kiinan Qing-dynastia ei puuttunut asiaan kun Japani avasi Korean ulkomaalaisille. 1882 Koreassa tapahtuneen vallankaappauksen ja samassa yhteydessä tapahtuneen Japanin lähetystön polttamisen jälkeen sekä Kiina että Japani lähettivät laivastonsa Koreaan. Kiinalaisia sotilaita jätettiin Koreaan, komentajana Yuan Shikai.

Korean hallituksessa kiinalaismieliset olivat enemmistönä. Kiinan sotiessa Ranskaa vastaan japanilaismieliset yrittivät vallankaappausta, mihin Yuan Shikai puuttui. Kiina ja Japani sopivat että molemmat pitävät joukkonsa poissa Koreasta, josta tulisi molempien maiden protektoraatti. Kuitenkin pian tämän jälkeen myös Venäjä ja Yhdistynyt kuningaskunta osoittivat mielenkiintoa Koreaa kohtaan, minkä seurauksena Japanikin kaipasi Kiinan läsnäoloa siellä ja Yuan Shikai lähetettiin takaisin.

Koreassa oli länsimaalaisvastainen Tonghak-kapina 1894, minkä tukahduttamiseen Korean kuningas pyysi Kiinalta apua. Japani päätti tulla mukaan tapahtumiin kapinoitsijoiden puolelle ja valtasi Soulin kuninkaallisen palatsin 8. kesäkuuta 1894. 1. elokuuta 1894 julistettiin virallisesti sota Kiinan ja Japanin välillä, vaikkakin laivastot olivat ottaneet yhteen jo ennen sitä.

Kiinan osalta taisteluun osallistui vain Beiyang-laivasto muiden Kiinan laivastojen pysytellessä puolueettomina. Keltaisella merellä käydyssä meritaistelussa Japanin kevyet torpedoveneet ja hävittäjät voittivat Kiinan raskaista taistelulaivoista koostuneen taisteluosaston. Japanin taktiikka perustui enemmän liikuvuuteen kuin tulivoimaan. Lisäksi Japanin laivasto oli rakenteeltaan paljon uudenaikaisempi kuin Kiinan laivasto ts. alukset olivat uudempia.

Myös sodan johto kiinalaisten puolelta oli sekaisin, kun taas Japanin armeija oli huomattavasti uudenaikaisempi ja paremmin johdettu. Japanin maavoimat olivat aseistetut nykyaikaisilla kivääreillä, kun taas Kiinan armeijalla oli taisteluissa mukana jopa perinteisillä bambukeihäillä aseistautuneita osastoja. Niinpä Japani voitti helposti vallaten Port Arthurin, Dalianin ja Weihaiwein. Japanin sotamenestyksen taustalla olivat ennen kaikkea seuraavat seikat: parempi aseistus, parempi sodanjohto ja paremmin koulutettu armeija kuin Kiinalla. Japani käytti armeijansa koulutukseen runsaasti ulkomaalaisia kouluttajia 1800-luvun lopulla. Maavoimia kouluttivat pääosin saksalaiset upseerit ja merivoimia brittitupseerit.

Kiina lähetti Li Hongzhangin Japanin Shimonosekiin neuvottelemaan rauhasta, mikä saavutettiinkin, mutta Kiinan kannalta katastrofalisella rauhansopimuksella: Japani sai Taiwanin ja joitakin muita alueita, Korea julistettiin itsenäiseksi, Weihaiwei jäi japanilaisille takuuksi sotakorvausten maksamisesta, Kiinan kaupunkeja avattiin ulkomaalaisille ja ulkomaalaiset saivat oikeuden perustaa tehtaita Kiinan sopimussatamiin. Kiinassa rauhansopimuksen solmiminen herättikin laajaa vastustusta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan–Japanin sota (1894–1895).
videotiedosto
Multimedia-icon.svg
Meritaistelu Kiinan–Japanin sodassa

(tiedoston kuvaus)

ohje