Pjongjangin taistelu

Pjongjangin taistelu
Osa ensimmäistä Kiinan–Japanin sotaa
Mizuno Ton puupiirros taistelusta
Päivämäärä: 15. syyskuuta 1894 Paikka: Pjongjang, Korea Lopputulos: Japanin voitto Kiinan armeija vetäytyy Koreasta
Osapuolet
Japani	Qing-dynastian hallitsema Kiina
Komentajat
Yamagata Aritomo Ōyama Iwao Nozu Michitsura Katsura Tarō	Ye Zhichao
Vahvuudet
10 000	13 000–15 000
Tappiot
102 kaatunutta 433 haavoittunutta 33 kadonnutta	2 000 kaatunutta 4 000 haavoittunutta
Ensimmäisen Kiinan–Japanin sodan taistelut Pungdo – Seonghwan – Pjongjang – Jalu – Jiuliancheng – Lüshunkou – Weihaiwei – Yingkou – Peskadorit

Pjongjangin taistelu (jap. 平壌作戦) oli ensimmäisen Kiinan–Japanin sodan toinen maataistelu. Se käytiin 15. syyskuuta 1894 Koreassa Pjongjangissa keisarillisen Japanin ja Kiinan keisarikunnan joukkojen välillä.

Taustaa

Japanin I armeijakunta nousi maihin 12. kesäkuuta ilman vastarintaa Chemulpossa (nyk. Inchon). Keisarillisen Japanin armeijan marsalkka Yamagata Aritomon komentamaan I armeijakuntaan kuuluivat kenraaliluutnantti Nozu Michitsuran Hiroshimasta koottu 5. maakuntadivisioona ja kenraaliluutnantti Katsura Tarōn Nagoyasta koottu 3. maakuntadivisioona. Joukkojen yhteisvahvuus oli noin 10 000 miestä.

Joukot etenivät ensin etelään, jossa he kävivät Seonghwanin taistelun. Taistelun jälkeen armeija palasi pohjoiseen kohti Pjongjangia. Matkalla armeija sai täydennyksiä joukoista, jotka olivat nousseet maihin Busanissa ja Wŏnsanissa.

Noin 13 000–15 000 Kiinan keisarikunnan Beiyangin armeijan sotilasta saapui 4. elokuuta 1894 Pjongjangiin aloittaen kaupungin muurien kunnostamisen sekä alueen linnoittamisen. Taistelun alkaessa noin 13 000 kiinalaissotilasta oli ryhmittynyt juoksuhaudoilla yhdistettyihin esteiden suojaamiin 27 linnakkeeseen.

Taistelu

Japanilaiset joukot etenivät Pjongjangiin eri suunnista. 15. syyskuuta joukot tekivät suoran hyökkäyksen linnoitusta vastaan pohjoisesta ja kaakosta heikon tykkitulen tukemana. Kiinalaisten vahva puolustus romahti japanilaisten tehdessä odottamattoman sivustahyökkäyksen selustaan. Iltapäivällä linnake nosti valkoisen lipun antautumisen merkiksi, mutta antautuminen viivästyi voimakkaan sadekuuron vuoksi. Käyttäen viivästystä ja laskeutuvaa pimeää hyväkseen eloonjääneet kiinalaiset pakenivat rannikolle ja matalan Jalujoen yli rajakaupunki Wijuun (nyk. Uiju)

Seuraukset

Pjongjangin taistelun jälkeen Japanin 1. armeijan komentajaksi tuli kenraali Nozu marsalkan terveysongelmien vuoksi. 5. divisioonan komentajaksi tuli kenraaliluutnantti Yasukata Oku. Japanilaisjoukot jatkoivat etenemistä pohjoiseen Jalujoelle ilman vastarintaa kiinalaisten päätettyä vetäytyä Pohjois-Koreasta ja asettua puolustukseen Jalujoen pohjoisrannalle.

Lähteet

• Paine, S. C. M.: The Sino-Japanese War of 1894-1895 - Perceptions, Power and Primacy. Cambridge: Cambridge University Press, 2009. ISBN 978-0-521-61745-1. (englanniksi)