Viron kruunu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
500 kruunun seteli. Kuvassa Carl Robert Jakobson.
50 sentin kolikko vuodelta 2004. Etupuolella Viron vaakuna ilman kilpeä.

Viron kruunu (viroksi Eesti kroon, valuuttatunnus EEK, lyhenne Virossa kr) oli Viron virallinen rahayksikkö 31. joulukuuta 2010 asti, jonka jälkeen Virossa tuli käyttöön euro 1. tammikuuta 2011. Kruunu kävi maksuvälineenä euron rinnalla siirtymäajan, joka oli 1.–14. tammikuuta 2011. Kruunu jakaantui sataan senttiin (viroksi sent). Virossa oli kruunuajan päättyessä käytössä 1, 2, 5, 10, 25, 50, 100 ja 500 kruunun arvoisia seteleitä ja 5, 10, 20 ja 50 sentin sekä 1 ja 5 kruunun kolikoita. Eräät nimellisarvot olivat jo harvinaistuneet rahaliikenteessä, kuten 1 ja 50 kruunun setelit sekä 5 sentin kolikko, koska niitä ei enää valmistettu [1].

Kruunun historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I tasavallan kruunu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron rahayksikkönä vuosina 1919–1927 ollut Viron markka oli heikentynyt ja valtion kultavaranto pienentynyt niin nopeasti, että vuonna 1924 rahauudistuksen katsottiin tulleen välttämättömäksi. Uusi rahayksikkö kruunu otettiin käyttöön 1. tammikuuta 1928. Rahayksikön nimi otettiin Ruotsin kruunusta. Yhden kruunun arvoksi määriteltiin sata markkaa. Viro otti samaan aikaan suuren ulkomaisen lainan, minkä turvin kruunun arvo saatiin vakaaksi ja sidottua Englannin puntaan. Sidoskurssi pysyi kiinteänä vuoden 1933 talouskriisiin asti.[2]

Uusia kruunuseteleitä ei saatu vielä vuoden 1928 alusta liikkeelle, vaan ensimmäiset kymmenen kruunun setelit vasta syyskuussa 1928 ja muut nimellisarvot vähitellen seuraavina vuosina. Sitä ennen käytettiin vanhoja sadan markan seteleitä, joihin merkittiin päällepainatuksella "ÜKS KROON" (yksi kruunu). Myös sentti- ja kruunukolikot tulivat käyttöön vähitellen vuodesta 1928 alkaen.[2]

Miehitysaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron, ja rupla otettiin käyttöön 25. marraskuuta 1940. Aluksi kruunu pysyi käytössä ruplan rinnalla, mutta 25. maaliskuuta 1941 rupla korvasi kruunun kokonaan. Virolaisten hallussa olleet kruunut vaihdettiin siten, että yksi kruunu vastasi 1,25 ruplaa, vaikka kruunun markkina-arvo oli tuohon saakka ollut noin kahdeksankertainen.[3]

Saksan miehityksen aikana 1941–1944 myös valtakunnanmarkka oli käytössä Virossa. Toisen maailmansodan jälkeen rupla oli ainoa virallinen maksuväline Virossa vuoteen 1991 asti.[2]

II tasavallan kruunu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo ennen Neuvostoliiton hajoamista, vuodesta 1987 alkaen, Virossa alkoi valmistautuminen oman kansallisen valuutan käyttöön ottamiseksi. Vuonna 1989 julistettiin kilpailu seteleiden ja kolikoiden suunnittelemiseksi. Setelisarjasta tulikin uudenlainen, mutta kolikoissa päädyttiin neuvostoaikaa edeltäneiden kolikoiden lähes identtisiin toisintoihin.[2] Viron irtauduttua Neuvostoliitosta ja itsenäisyyden palauduttua kruunu otettiin jälleen viralliseksi maksuvälineeksi 20. kesäkuuta 1992. Uusi kruunu korvasi silloisen Venäjän ruplan suhteessa 1:10.

Viron uusi kruunu sidottiin 1992 Saksan markkaan (DEM) kiinteällä kurssilla 8 EEK = 1 DEM, ja euroon tämän korvattua Saksan markan suhteessa 1 EUR = 1,95583 DEM[4] tästä lasketulla kurssilla 15,64664 EEK = 1 EUR. Kun Viron kruunu kytkettiin ERM II:een 27. kesäkuuta 2004, kurssi lyhennettiin muiden euroon liitettyjen valuuttojen tapaan kuuteen merkitsevään numeroon 15,6466 EEK = 1 EUR [5]. Valuutanvaihtopaikoissa kaupalliset osto- ja myyntikurssit ovat luonnollisesti poikenneet tästä jonkin verran.

Käteisrahat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Setelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvo kr Arvo € Etupuoli Taustapuoli Painovuodet [1] Suunnittelija [2]
1 kruunu 0,06 € EEK-1kroon-front.jpg Kristjan Raud (18651943), taiteilija EEK-1kroon-rear.jpg Toompean linna ja Pikk Hermann (Pitkä Hermanni -torni) 1992 Urmas Ploomipuu
2 kruunua 0,13 € EEK-2krooni-front.jpg Karl Ernst von Baer (17921876), tiedemies EEK-2krooni-rear.jpg Tarton yliopisto 1992, 2006, 2007 Urmas Ploomipuu
5 kruunua 0,32 € EEK-5krooni-front.jpg Paul Keres (19161975), shakinpelaaja EEK-5krooni-rear.jpg Narvajoen varren saksalainen linnoitus ja Ivangorodin venäläinen linnake 1991, 1992, 1994 Vladimir Taiger
10 kruunua 0,64 € EEK-10krooni-front.jpg Jakob Hurt (18391907), kansatieteilijä, teologi ja kielitieteilijä EEK-10krooni-rear.jpg Urvasten tammi ("Tamme-Lauri") 1991, 1992, 1994, 2006, 2007 Vladimir Taiger
25 kruunua 1,60 € EEK-25krooni-front.jpg A. H. Tammsaare (18781940), kirjailija EEK-25krooni-rear.jpg Vargamäen maatila 1991, 1992, 2002, 2007 Vladimir Taiger
50 kruunua 3,20 € EEK-50krooni-front.jpg Rudolf Tobias (18731918), säveltäjä ja urkuri EEK-50krooni-rear.jpg Estonia-teatteri 1994 Vladimir Taiger
100 kruunua 6,39 € EEK-100krooni-front.jpg Lydia Koidula (18431886), runoilija EEK-100krooni-rear.jpg Vaahtopäät lyövät Suomenlahden rannikon klintteihin 1991, 1992, 1994, 1999, 2007 Vladimir Taiger
500 kruunua 31,96 € EEK-500krooni-front.jpg Carl Robert Jakobson (18411882), poliitikko EEK-500krooni-rear.jpg Haarapääsky lentää maaseutumaiseman yllä 1991, 1994, 1996, 2000, 2007 Vladimir Taiger
10 kruunua, juhlaseteli 0,64 € Kuva Eesti Pankin sivulla Virolainen tyttö kansallispuvussa, lyhdettä pidellen (vuoden 1928 setelin etusivun näköispainos) Kuva Eesti Pankin sivulla Urvasten tammi ("Tamme-Lauri") ja Viron vaakuna 2008 Günther Reindorff, Vladimir Taiger [6][1]

Kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2]

Käyttökolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikissa kolikoissa etupuolella (kruuna) on Viron vaakuna. Senttiarvoisissa kolikoissa se on ilman kilpeä, yhden ja viiden kruunun kolikoissa kilven kanssa mutta ilman tammenlehviä. Vaakunan ympärillä on kolikon lyöntivuosi jaettuna siten, että kaksi numeroa (vuosituhat ja -sata) ovat vasemmalla ja loput kaksi (vuosikymmen ja vuosi) oikealla.

Taustapuolella (klaava) on senttiarvoisissa kolikoissa keskellä senttimäärä numeroina, numeroiden alla sana SENTI, ja numeroiden ympärillä kehänä sanapari EESTI VABARIIK (suom. Viron tasavalta), jonka aloittaa ja päättää pieni neliö. 50 sentin kolikossa on vielä lisäksi kohollaan olevan kolikon reunuksen sisäpuolella kehänä pienten helmien kehä. Yhden kruunun kolikon klaavapuoli on muutoin samankaltainen kuin senttikolikoissa, mutta numeron 1 alla lukee KROON ja kehällä kiertävän EESTI VABARIIK -sanaparin aloittaa ja päättää pieni ympyrä.

Vuodelta 2008 on olemassa myös yhden kruunun kolikko, jonka kruunapuoli on samanlainen kuin peruskolikossa, mutta klaavapuolella on keskellä Viron 90-vuotisen itsenäisyyden lehvätunnus, ja sen alla lukee 1 KROON.

Vuodelta 1993 olevassa viiden kruunun kolikossa klaavapuolella on peura ja sen ympärillä kehällä tekstit EESTI VABARIIK 75 ja 5 KROONI. Vuodelta 1994 olevassa viiden kruunun kolikossa keskellä on abstrakti veistoksellinen kuvio ja siinä numero 5, kuvion yllä teksti EESTI PANK 75 ja alla teksti KROONI.

Arvo kr Arvo € Suunnittelija(t) Kuva Laskettu liikkeeseen Lyöntivuodet Lyöntipaikat
5 senttiä 0,00 € A. Raud, A. Mölder 5senti 1995.png 20. kesäkuuta 1992 1991, 1992, 1995 RE Juveel, Tallinna [1]
10 senttiä 0,01 € A. Raud, A. Mölder 10senti 1997.png 20. kesäkuuta 1992 1991, 1992, 1994, 1996 RE Juveel, Tallinna
1997 Rahapaja Oy, Suomi [2]
1998, 2002 South-African Mint Ltd, Etelä-Afrikka [3]
2006 Staatliche Münzen Baden-Württemberg, Saksa [4]
2008 Staatliche Münze Berliini, Saksa [5]
20 senttiä 0,01 € A. Raud, A. Mölder 20senti 1992.png 20. kesäkuuta 1992 1992, 1996 RE Juveel, Tallinna
20senti 1997.png 20. huhtikuuta 1998 1997, 1999 South-African Mint Ltd, Etelä-Afrikka
2003, 2004 Rahapaja Oy, Suomi
2006 Staatliche Münzen Baden-Württemberg, Saksa
50 senttiä 0,03 € A. Raud, A. Mölder 50senti 1992.png 20. kesäkuuta 1992 1992 RE Juveel, Tallinna
2004 Rahapaja Oy, Suomi
2006 British Royal Mint, Yhdistynyt kuningaskunta [6]
2007 Monnaie de Pariisi, Ranska [7]
1 kruunu 0,06 € A. Raud, A. Mölder 1kroon 1993.png 26. joulukuuta 1992 1992, 1993, 1995 RE Juveel, Tallinna
1kroon 1998.png 2. maaliskuuta 1998 1998, 2000, 2001, 2003 Rahapaja Oy, Suomi
2006 Koninklijke Nederlandse Munt, Alankomaat [8]
J. Meristo (kuva puuttuu) 2008 2008 Staatliche Münze Berlin, Saksa
5 kruunua 0,32 € A. Raud, A. Mölder 5kroon 1993.png 20. helmikuuta 1993 1993 RE Juveel, Tallinna
5kroon 1994.png 3. toukokuuta 1994 1994 RE Juveel, Tallinna

Juhlarahat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttökolikoiden lisäksi Virossa on julkaistu useita juhlarahakolikoita maan itsenäisyyden palautumisen jälkeisenä aikana. Juhlarahat ovat hopeaa tai kultaa, yksi platinaa. Näistä on luettelo Viron keskuspankin sivuilla [9].

Vaihto euroon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viro otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2011, ja Viron kruunun rinnakkaiskäyttöajaksi oli määritelty kaksi viikkoa tuosta päivästä eteenpäin [7]. Virosta tuli entisistä neuvostotasavalloista ensimmäinen euroalueeseen liittynyt maa[8], ja samalla toistaiseksi ainoa Suomen euronaapuri.

Virallinen muuntokurssi on 15,6466 EEK = 1 EUR[9] eli sama kuin kruunun kurssi oli ollut koko ajan euroon nähden[8].

Euroon siirtymisen ajankohtaa jouduttiin lykkäämään aiemmasta tavoitteesta (2007), koska Viro ei aiemmin vielä täyttänyt rahaunionin inflaatioehtoa.[10]

Viron euroon siirtymisen kestoksi oli määritelty yhteensä puolentoista kuukauden aika paikallisten pankkien välityksellä. Vuoden 2010 joulukuun alusta kauppiaat saivat hakea käteiskassaansa varastoon valmiiksi eurovaluuttaa, jota ei saanut laittaa kiertoon ennen vuodenvaihdetta. Maksimirajaksi pankkien kesken pienille ja keskisuurille yrityksille oli annettu 10 000 euroa. Myönnettyä ennakkosummaa vastaava varaus kruunuissa merkittiin yrityksen pankkitililtä käyttövaroista pois. Eurokolikoita yritys sai pyytää maksimissaan 20 kg:n verran. Pankki jätti yritykselle vapauden valita, minkä arvoisina kolikoina se halusi tämän erän lunastaa. Kaikki ennakkoon saadut eurot oli säilytettävä selvästi erillään lukitussa paikassa vuodenvaihteeseen saakka.[11]

Joulukuun 2010 alusta myös yksityiset kansalaiset saivat vaihtaa pankeista valmiiksi käteiseuroja ja ostaa virallisia Viron euron tutustumispakkauksia. Asiakkaiden pankkitileillä tapahtui automaattinen muunnos kruunuista euroiksi vuoden vaihtuessa keskiyöllä virallisen vahvistetun kurssin mukaan ilman palvelumaksua. Pankkien velvollisuudeksi ottaa vastaan kierrosta palaavia kruunuja oli määritelty 14. tammikuuta 2011 saakka.[12]

Joulukuun alusta sai myös tehdä ostoksia Virossa euroissa, jos myyjä omalta puoleltaan hyväksyi kaupankäynnin euroissa ja hänellä oli hallussaan ennakkoon varattuja euroja.[13]

Lisäksi Viron valtiovarainministeriö valmisteli kotitalouksia euron käyttöön omalla kampanjallaan. Jokaiseen kotiosoitteeseen postitettiin joulukuun 2010 alussa kirje ja tavallisen kotitalouden tutustumispaketti uuteen rahaan. Kirje sisälsi ilmaisen eurolaskimen, "Tere euro" -lehtisen viroksi ja venäjäksi sekä saatekirjeen suoraan Viron valtiovarainministeriltä Jürgen Ligiltä ja EU:n talouskomissaarilta Olli Rehniltä. Kampanjan perimmäinen tarkoitus oli ehkäistä rajuja hintamuutoksia ja inflaatiota euroajan alkaessa.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Eesti Pank: Määritä nimeke! Eesti Pank. Viitattu 1.8.2010. (englanniksi)
  2. a b c d e f Ivar Leimus: Estonian Currency from the Mark to the Euro. Esitevihkonen. Tallinna: Eesti Pank Museum, 2010. (englanniksi)
  3. Sirje Sinilind: Viro ja Venäjä, Huomioita Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa 1940-1984, s. 51. Alea-Kirja, 1985. ISBN 951-9272-97-6.
  4. Suomen Pankki: Määritä nimeke! Suomen Pankki. Viitattu 1.8.2010. (suomeksi)
  5. Euroopan keskuspankki: Estonian kroon included in the Exchange Rate Mechanism II (ERM II) (html) 27.6.2004. Euroopan keskuspankki. Viitattu 15.1.2011. (englanniksi)
  6. Eesti Vabariik 90 - Ühiselt ehutatud riik; juhlasetelin myyntikansio, s. 3. Eesti Pank, 2008. (viroksi) (englanniksi)
  7. Viron Keskuspankki: Exchanging kroons for euro Viron Keskuspankki. Viitattu 30.8.2010. (englanniksi) (viroksi)
  8. a b BBC: Estonia becomes 17th member of the euro zone 31.12.2010. BBC. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
  9. Euroopan Keskuspankki: Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotto, Viro Euroopan Keskuspankki. Viitattu 2.8.2010. (suomeksi)
  10. EuroVeeb, haettu 7.9.2008
  11. Swedbank: Sub-frontloading Liikepankki Swedbank. Viitattu 11.12.2010. (englanniksi)
  12. Baltic News for Finns: Huomenna saa jo alkaa vaihtaa euroiksi BN4F uutistoimisto Tallinnassa. Viitattu 11.12.2010. (suomeksi)
  13. Baltic News for Finns: Jouluostokset voi jo onnistua euroissa BN4F uutistoimisto Tallinnassa. Viitattu 11.12.2010. (suomeksi)
  14. Baltic News for Finns: Eurolaskin Ja Aloituskitti Rantautui BN4F uutistoimisto Tallinnassa. Viitattu 17.12.2010. (suomeksi)

Vaihtokurssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämänhetkiset EEK-vaihtokurssit
Currate.com-työkaluista: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
Yahoo! Financesta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viron kruunu.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]