Kroatialaiset eurokolikot
Kroatialaiset eurokolikot ovat Kroatialle suunniteltavia eurokolikoita. Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013, ja se on uusin EU-maa.[1]
Valtio liittyi Euroopan vaihtokurssimekanismin ERM II:n jäseneksi heinäkuussa 2020 ja se täytti kaikki euroon liittymiseen vaaditut lähestymiskriteerit. Valtio otti euron valuutakseen 1. tammikuuta 2023, jolloin siitä tuli euroalueen 20. jäsenmaa.[2][3]
Kroatian entinen valuutta oli kuna, maa otti sen käyttöön 30. toukokuuta 1994.[4]
Kuva-aiheita Kroatian eurokolikoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurokolikoissa arvopuoli on kaikissa euromaissa samanlainen, mutta kääntöpuolen jokainen euromaa suunnittelee itse omille kolikoilleen. Kolikoita on kahdeksan: 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikot sekä 1 ja 2 euron kolikot.[5]
Kroatia valitsi seuraavat kuva-aiheet kolikkoidensa kääntöpuolille:[6][7][8][9]
| 0,01 € | 0,02 € | 0,05 € |
|---|---|---|
|
|
|
| HR-ligatuuri glagoliittisesta kirjaimistosta. Suunnittelija: Maja Škripelj | ||
| 0,10 € | 0,20 € | 0,50 € |
|
|
|
| Nikola Tesla ja šakkilautakuvio. Suunnittelija: Ivan Domagoj Račić | ||
| 1 € | 2 € | Syrjäkirjoitus 2 € |
|
|
|
| Näätä ja šakkilautakuvio.
Suunnittelijat: useita |
Kroatian kartta ja šakkilautakuvio. Suunnittelija: Ivan Šivak | |
Teslan kuva kroatialaisessa rahassa aiheutti vastareaktion Serbiassa. Maan keskuspankki julkaisi tiedotteen, jossa se sanoi Kroatian päätöksen olevan "serbien kulttuurillisen ja tieteellisen perinnön omimista". Kysymys siitä, kumpaa maata Tesla edusti, on yleinen erimielisyyden aihe Kroatiassa ja Serbiassa. Kroatian pääministeri Andrej Plenković myönsi, että Tesla oli etniseltä taustaltaan serbi, mutta halusi myös Teslan kuvaamisen eurokolikoissa olevan positiivinen asia. Teslan itsensä kerrotaan sanoneen olleen ylpeä "serbialaisesta alkuperästään ja kroatilaisesta kotiseudustaan".[10][11]
Kroatian yhden euron kolikon suunnittelukilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kroatian keskuspankki aloitti 14. helmikuuta 2022, avoimen kilpailun Kroatian yhden euron kolikon kansallisen puolen suunnittelusta.
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiseksi sijoittuneen suunnittelun tekijät saivat 70 000 kunaa suunnittelukonseptista ja 30 000 kunaa suunnittelukonseptin mallista.
Toiseksi sijoittuneen suunnittelun tekijät saivat 35 000 kunaa suunnittelukonseptista ja 25 000 kunaa suunnittelukonseptin mallista.
Kolmanneksi sijoittuneen suunnittelun tekijä sai 20 000 kunaa suunnittelukonseptista ja 20 000 kunaa suunnittelukonseptin mallista.
Kilpailun vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa Kroatian tasavallan kansallisen puolen suunnitteluehdotusten valintakomissio valitsivat viisi mallia asettamatta niitä paremmuusjärjestykseen ja esittivät ne ehdotuksina Kroatian keskuspankin valuuttakomitealle.
Kilpailun toisessa vaiheessa, 11. huhtikuuta 2022, valuuttakomitea teki päätöksen Kroatian tasavallan kansallisen puolen 1 euron liikkeeseen lasketun kolikon voittajan valinnasta.
Kroatian keskuspankki vastaanotti 20. huhtikuuta 2022 Euroopan unionin neuvostolta ilmoituksen, jossa hyväksyttiin Kroatian tasavallan kansallisen puolen voittaneen 1 euron kolikon, jossa on näätä ja Kroatian shakkilauta taustalla.
Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiseksi sijoittuneet yhden euron kolikon kansallisen puolen ovat suunnitelleet Jagor Šunde, David Čemeljić ja Fran Zekan. Jagor Šunde on voittajasuunnittelun suunnittelukonseptin suunnittelija, kun taas David Čemeljić ja Fran Zekan ovat suunnittelukonseptin mallin tekijöitä.
Toiseksi sijoittuneen yhden euron kolikon kansallisen puolen suunnittelukonseptin tekijä on Borislav Ljubičić ja suunnittelukonseptin mallin tekijä Sven Ljubičić.
Kolmanneksi sijoittuneen yhden euron kolikon kansallisen puolen suunnittelukonseptin ja suunnittelukonseptin mallin tekijä on Meri Lucijeta Švragulja.[12]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kroatia kasvattaa EU:n 28 maan liitoksi Yle Uutiset. 1.7.2013. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Croatia on track to adopt the euro POLITICO. 1.6.2022. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Enää seitsemällä EU-maalla on oma raha, kuten kruunu ja zloty – Kroatia liittyy tammikuussa euroon keskellä talouden tyrskyjä Yle Uutiset. 12.7.2022. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Banknotes Croatian National Bank. 1.2.2015. Arkistoitu 2022. (englanniksi)
- ↑ Kolikot Euroopan Keskuspankki. 2024. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Plenković otkrio koji hrvatski simboli će biti na eurima: ‘Građani su izabrali - Nikolu Teslu!‘ Jutarnji list. 21.7.2021. Viitattu 29.1.2024. (kroatiaksi)
- ↑ Design of Croatian national side of one euro coin selected Croatia Week. 4.5.2022. Viitattu 28.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Vladisavljevic, Anja: Croatia’s Euro to Feature Inventor Tesla, Claimed Also by Serbia Balkan Insight. 21.7.2021. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Euro coins with the national side of the Republic of Croatia Croatian National Bank. 2024. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Serbian central bank objects to Croatia’s intention to put Tesla on euro coins N1. 23.7.2021. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Could a new euro coin help Serbia and Croatia value a shared history? Euronews. 29.11.2022. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Savjet HNB-a: Odabrano najuspješnije likovno rješenje nacionalne strane Republike Hrvatske na kovanici od 1 eura Hrvatska Narodna Banka. 4.5.2022. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||||||||||
