Viron talous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viron reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos.

Viron talous kuuluu kehittyvien markkinoiden joukkoon. Viron talous kasvoi voimakkaasti aina 2000-luvun alusta vuoteen 2008 asti, jolloin maailmanlaajuinen talouskriisi iski Viroon. Maa on Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön jäsen.

Viro otti käyttöön tasaveron ensimmäisten maailman maiden joukossa vuonna 1994, tulovero on nykyisin 21 prosenttia. Viroon tuli väkilukuun suhteutettuna enemmän ulkomaisia investointeja 1990-luvun toisella puoliskolla kuin yhteenkään muuhun Keski- ja Itä-Euroopan maahan.[1]

Taloudellisen vapauden indeksin vuoden 2008 tilaston mukaan Viron talous on 162 maasta 12. vapautunein, ja maa sijoittui parhaiten entisistä neuvostotasavalloista.

Viron oli suunniteltu liittyvän euroalueeseen vuosien 2011–2013 aikana, mutta suunnitelmaa vaikeutti korkea inflaatio, joka oli 6,6 prosenttia vuonna 2007.[2] Euron käyttöönotto kuitenkin toteutui 1.1.2011, kun inflaatio oli edeltävinä vuosina laskenut alle vaaditun.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen toista maailmansotaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen toista maailmansotaa Viron talous perustui maatalouteen, mutta maassa oli kasvava teollisuussektori, kuten Suomessa. Virolaiset tuotteet, kuten voi, maito ja juusto, olivat Länsi-Euroopassa laajasti tunnettuja. Suurimmat kauppakumppanit olivat Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta, vain noin kolme prosenttia kaupankäynnistä suuntautui naapurimaahan Neuvostoliittoon.

Viron itsenäistymisen jälkeen maan teollisuus suunnattiin erityisesti tyydyttämään kotimaan markkinoiden tarpeet. Yhdysvalloista vuonna 1929 alkanut suuri lama tuntui myös Virossa 1930-luvun alussa, talouden nousu alkoi taas vuosikymmenen puolivälissä. Samalla valtion osuus Viron teollisuudesta kasvoi huomattavasti.[3]

Viron maataloustuotanto kasvoi 1930-luvulla huomattavasti ja suurin osa viljelykelpoisesta maasta otettiin käyttöön. Valtion varoin uudisalueille onnistuttiin luomaan noin 5 000 uutta maatilaa.[4]

Neuvosto-Viron talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron, ja sodan jälkeen Viron taloutta alettiin integroida sosialistiseen suunnitelmatalouteen. Suomella ja Virolla oli lähes sama bruttokansantuote (BKT) henkeä kohti ennen Viron talouden sosialisointia. Vuonna 1987 Suomen BKT henkeä kohti oli 14 370 Yhdysvaltain dollaria, kun taas silloisessa sosialistisessa Neuvosto-Virossa se oli vain 2 000 dollaria.[1]

Talouden modernisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virossa nousi valtaan vuonna 1992 nopeita muutoksia luvannut liberaalioikeisto, ja maa ryhtyi pääministeri Mart Laarin johdolla toteuttamaan hyvin pitkälle menevää liberalistista politiikkaa.[5] Viro on harjoittanut uudelleenitsenäistymisestään lähtien Baltian maiden liberaaleinta ja markkinavetoisinta politiikkaa.[5]

Talousreformit ovat nostaneet maan entisten SEV:n jäsenmaiden parhaiten pärjäävien talouksien joukkoon. Lähes olematon valtionvelka, tasaveron käyttöönotto, kilpailukykyinen yksityinen pankkisektori, hyvä ympäristö ulkomaisille investoinneille ja innovatiiviset internetpalvelut ovat olennainen osa Viron nykyistä talouselämää.

Viron merkittävimmät pankit uudelleenitsenäistymisen jälkeen olivat Hansabank ja Eesti Ühispank, jotka kummatkin myytin ruotsalaisille liikepankeille. Hansabank siirtyi Swedbankin omistukseen ja Eesti Ühispankista tuli osa SEB:tä.

Tallinnan täysin sähköisesti toimiva pörssi avattiin vuonna 1996. Vuonna 2001 Helsingin pörssi osti sen, ja myöhemmin Tallinnan pörssistä tuli osa OMX-yhtiötä.

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron talous oli yksi maailman nopeimmin kasvavista. Vuosien 2001 ja 2013 välillä Viron todellinen bruttokansantuote on kasvanut 152,6 %, kun samalla ajanjaksolla EU 28 maissa todellinen BKT on kasvanut vain noin 114 %[6]. Kansainvälisen talouskriisin alettua vuonna 2008 Viron talous lähti nopeaan laskuun.

Venäjän viennin ongelmat 1990-luvulla aiheuttivat suuria vaikeuksia erityisesti maanviljelijöille. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen elintaso maanseudulla on noussut suuresti. Työttömyysaste oli Virossa heinäkuussa 2006 yksi Euroopan alhaisimmista, eli 4,2 prosenttia, kun se vielä 2001 oli 12,6 %. Kansainvälisen talouskriisin vuoksi Viron työttömyysaste nousi nopeasti, ja vuonna 2008 työttömyysaste oli kohonnut jo 11,4 prosenttiin.[7].

Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä Viron talouskasvu oli vain 0,2 %. Maan hallitus teki alkuvuonna 2008 negatiivisen lisäbudjetin, joka hyväksyttiin Riigikogussa. Budjetin verokertymä laski vuodelle 2008 6,1 miljardiin Viron kruunuun, ja menot arvioitiin noin 3,2 miljardiin kruunuksi.[8] Maan talous kuitenkin jatkoi hiipumistaan supistuen toisella neljänneksellä 1,1 % ja kolmannella 3,3 % edellisvuodesta.[9] Vuonna 2008 Viron talous putosi kokonaisuudessaan 3,6 prosenttia.[10]

Vuonna 2008 Viron bruttokansantuote oli 16,3 miljardia euroa ja keskipalkka noin 780 euroa.[7]

Viron talouteen vaikuttavat eniten Saksa, Suomi ja Ruotsi, jotka ovat maan kolme suurinta kauppakumppania. Maan hallinto on viime aikona korottanut huomattavasti innovaatioihin käytettäviä rahasummia. Hallinto on myös ottanut tavoitteekseen nostaa Viron BKT henkeä kohti Euroopan unionin viiden suurimman joukkoon vuoteen 2022 mennessä.

Sektorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SEB:n omistaman Eesti Ühispankin pääkonttori Tallinnassa.

Virossa on noin 686 000 työssäkäyvää, joista vuonna 2007 arvioiden mukaan teollisuuden palveluksessa työskenteli 33,7 %, maataloudessa 4,7 % ja palvelualoilla 61,6 %.[11]

Alkutuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous, joka oli vielä 20 vuotta sitten kollektivoitu, on yksityistetty ja siitä on tullut Neuvostoaikoihin verrattuna paljon tehokkaampaa. Lisäksi viljelypinta-ala on kasvanut viime aikoina.[12] Maatalouden osuus Viron bruttokansantuotteesta on laskenut 15 %:sta vain 3,3 %:iin vuosien 1991–2000 aikana.

Viron itsenäistyttyä uudelleen Riigikogu hyväksyi syksyllä 1991 maalain, joka palautti Neuvosto-Viron maaomaisuuden niiden aiemmille omistajilleen ja heidän perillisilleen.[13]

Kaivosteollisuus tuottaa maan kansantuotteesta noin yhden prosentin. Itsenäistymisen aikaan vuonna 1991 Virossa toimi kuusi kaivosta ja neljä avolouhosta. Nykyään kaivoksia on vain köyhiltä alueilta jotka sijaitsevat kaukana kaikesta. Merkittävin kaivoksista louhittava luonnonvara on öljyliuske, jota Virossa käytetään pääosin sähköntuotantoon tai kemianteollisuudessa raakaöljyn valmistukseen.[14] Virossa on maailman suurimmat öljyliuskevarannot, arvioiden mukaan noin 500 miljoonaa tonnia. Varantojen arvioidaan riittävän noin sadaksi vuodeksi. Virolaiset nauttivat halvasta sähköstä, joka on mahdollista nimenomaan öljyliuskeen takia, sillä sen hinta on pysynyt vakaana.[15]

Palvelusektori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa virolaisista työskentelee palvelualoilla ja maassa on erityisen suuri ja vahva informaatioteknologiasektori. Väestöstä noin joka kolmas käyttää internetiä päivittäin.[16]

Uudelleenitsenäistyneen Viron merkittävimmät pankit olivat Hansabank ja Eesti Ühispank, oikeastaan maan pankkisektori oli näiden kahden suurpankin hallinnassa.[17] 1990-luvun aikana Virossa perustettiin useita pankkeja, vaikka Viro oli pieni maa ilman mainittavia pääomia. Parhaimmillaan pankkeja oli maassa yli 40, joista useimmat päätyivät konkurssiin tai ne liittyivät suurempiin pankkeihin.[17]

2000-luvulla sekä Hansabank että Eesti Ühispank päätyivät ruotsalaisten liikepankkien omistukseen. Swedbank hankki itselleen Hansabankin ja Eesti Ühispankista tuli osa SEB:tä. Samoihin aikoihin Viron markkinoille saapui myös suomalainen Sampo-pankki, joka osti vaikeuksiin joutuneen Forekspankin.[17]

Valuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron kruunu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Viron kruunu
Virolainen yhden kruunun kolikko vuodelta 1998.

Viron itsenäistyttyä ensimmäisen kerran maan väliaikainen hallitus otti marraskuussa 1918 käyttöön Viron oman valuutan markan (Eesti mark ja penn). Viron markan esikuvana pidetään Saksan miehityshallinnon idässä käyttämää Ostmark-valuuttaa. Vuosina 1918–1919 myös Suomen markka oli laillinen maksuväline Virossa.[18]

Tarton rauha vuonna 1920 vakautti Viron markkaa, sillä silloin Viro sai osuutensa entisen Venäjän keisarikunnan kullasta Neuvosto-Venäjältä. Vuonna 1928 Virossa alettiin suunnitella rahauudistusta Englannin valtionpankin ohjauksella. Maan kultavarat sijoitettiin valuutan vakuudeksi Lontooseen ja uusi raha sidottiin kultakantaan.[18] 20. kesäkuuta 1992 Viro vaihtoi entisen valuuttansa ruplan maan omaan, vapaasti vaihdettavaan valuuttaan, kruunuun. Uusi valuutta sidottiin Saksan markkaan vaihtokurssilla 8 EEK = 1 DEM. Viro liittyi Euroopan unionin ERM II-järjestelmään 27. kesäkuuta 2004. Liittyminen tarkoitti kruunun sitomista euroon vaihtokurssilla 1 EUR = 15,6466 EEK.[16]

Tie euroon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viro suunnitteli ottavansa yhteisvaluutta euron käyttöön jo vuonna 2007. Vähittäiskaupan puolella hintoja alettiin ilmaista kruunujen rinnalla myös euroissa. Euron käyttöönoton esti kuitenkin jo pitkään jatkunut korkea inflaatio, ja keväällä 2006 Viron hallitus totesi, ettei maa pysty pysymään vaaditulla inflaatiotasolla, joten eurotavoitetta siirrettiin vuoteen 2008. Vuonna 2008 inflaatio oli yhä liian korkea ja Viron keskuspankki luopui tavoitevuoden esittämisestä.[19]

Maailmanlaajuisen talouskriisin alkamisesta huolimatta Viro pyrki täyttämään euroalueen kriteerit. Talouslama iski voimakkaasti Baltian maihin, joiden valuutat olivat sidottuja euroon. Valuuttojen devalvoiminen olisi kuitenkin tuhonnut Baltian maiden eurohaaveet, ja Virossa päätettiin pyrkiä täyttämään euroalueen vaatimukset.[20] Valtion budjettia tasapainotettiin esimerkiksi palkkojen alennuksilla.[21] Toukokuussa 2010 Euroopan unionin komissio suositti Viron hyväksymistä euroalueen jäseneksi maan täytettyä euroon liittymisen kriteerit.[22] EU:n huippukokous kesäkuussa 2010 puolsi Viron eurojäsenyyttä. Lopullisesti Viro hyväksyttiin euroalueen jäseneksi Euroopan unionin talous- ja valtiovarainministerien Ecofin -kokouksessa heinäkuussa 2010. Kokouksessa Virolle annettiin lupa alkaa käyttää euroja vuodesta 2011 alkaen.[23]

Viron euroon siirtymisen kestoksi on määritelty yhteensä puolentoista kuukauden aika paikallisten pankkien ohjaamana. Vuoden 2010 joulukuun alusta kauppiaat saivat hakea käteiskassaansa varastoon valmiiksi eurovaluuttaa, jota ei saanut laittaa kiertoon ennen vuodenvaihdetta. Maksimirajaksi pankkien kesken pienille ja keskisuurille yrityksille oli annettu 10 000 euroa. Myönnettyä ennakkosummaa vastaava varaus kruunuissa merkittiin yrityksen pankkitililtä käyttövaroista pois. Eurokolikoita yritys sai pyytää maksimissaan 20 kilogramman verran. Pankki jätti yritykselle vapauden valita, minkä arvoisina kolikoina se halusi tämän 20 kilogramman erän lunastaa. Kaikki ennakkoon saadut eurot oli säilytettävä selvästi erillään lukitussa paikassa vuodenvaihteeseen saakka.[24]

Joulukuun alusta kansalaiset saivat vaihtaa pankeista valmiiksi käteiseuroja ja ostaa virallisia Viron euron tutustumispakkauksia. Asiakkaiden pankkitileillä tapahtui automaattinen muunnos kruunuista euroiksi vuoden vaihtuessa keskiyöllä virallisen vahvistetun kurssin mukaan ilman palvelumaksua. Pankkien velvollisuudeksi ottaa vastaan kierrosta palaavia kruunuja oli määritelty 14. tammikuuta 2011 saakka.[25]

Infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron kuljetussektorin tärkein osa on rautatieliikenne, jonka hoitaa valtio-omisteinen yhtiö Eesti Raudtee, jota tosin on viime vuosina pyritty yksityistämään.[26] Viron rautateiden yhteispituus on hiukan yli 1000 kilometriä, josta kuitenkin vain noin 130 kilometriä on sähköistetty.[27] Rautateiden kautta kulkee suurin osa kaikesta tavarasta. Virossa on 12 lentokenttää ja yksi helikopterikenttä. Lentokentistä suurin ja merkittävin on Tallinnan kansainvälinen lentokenttä. Sen kautta kulki vuonna 2007 1,37 miljoonaa matkustajaa ja 22 764 tonnia rahtia.[28]

Hiilen sijasta yrityksiä rohkaistaan polttamaan öljyliusketta, jota poltetaan lähinnä Narvan seudulla. Öljyliuskeen poltto kattaa 75 % Viron energiantarpeesta. Muita energianlähteitä ovat Venäjältä tuotava maakaasu, puu ja polttoöljy.[29] Tuulivoima tuottaa Virossa noin 58,1 megawattia sähköä, samaan aikaan maassa suunnitellaan uusia tuulivoimalaprojekteja suurin piirtein 399 megawatin edestä.

Virossa on yksityistetty Eesti Raudteen lisäksi runsaasti julkisomisteisia yrityksiä. Vuonna 2000 Tartto myi kaupungin julkisesti liikenteestä huolehtineen AS Liikorin yksityisille sijoittajille. Suurin osa teleliikenneyhtiö Eesti Telekomista myytiin jo vuonna 1998 ruotsalaisen Telian ja suomalaisen Soneran muodostamalle yhteisyritykselle.[27] Vuonna 2009 TeliaSonera hankki omistukseensa loputkin Eesti Telekomista.[30]

Kaupankäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työttömyyden kehitys Virossa vuosina 2005–2009.

Yksi maan julkistalouden tukipilareista on sen 100% omistuksessa oleva satamabisnes, jonka vuoksi kaikki vienti- ja tuontitoiminta tuottaa suoraan valtionyhtiölle AS Tallinna Sadaman[31] kassaan osinkoina käytettävissä olevan tulovirran. Kontti- ja tavaraliikenne on luovutettu kokonaan yksityisten operaattoreiden käsiin vuokraa vastaan ja mainittu yhtiö toimii taustalla vuokranantaja ja satamien infrapalveluiden myyjänä. Merkittävimmät liikenneterminaalit sijaitsevat Muugassa ja Paldiskin nk. Lounaissatamassa.

Yksi voimakkaimmin kasvussa oleva satamien liiketoiminta koostuu transito- eli kauttakulkuliikenteestä Venäjälle. Transitoliikenteen virrat jakautuvat kahteen pääosaan: autojen tuonti Viron läpi Venäjälle ja öljyn vienti maan halki maailman markkinoille. Autoliikenteestä vastaa etupäässä Paldiskin terminaalit ja öljykaupasta Tallinnan läheisin Muugan terminaali.[32][33]

Viron vienti ulkomaille koostuu erilaisista koneista ja laitteista (33 % kaikesta viennistä vuosittain), puusta ja paperista (15 %), tekstiileistä (14 %), ruokatuotteista (8 % ja erityisesti alkoholi), huonekaluista (7 %) sekä metalli- ja kemianteollisuuden tuotteista. Viro myös vie 1 562 miljardia kilowattituntia sähköä vuosittain, ja maahan tuodaan vuosittain noin 200 miljoonaa kilowattituntia sähköä.[11] Tuonti koostuu koneista ja laitteista (33,5 % kaikesta tuonnista vuosittain), kemikaalituotteista (11,6 %), tekstiileistä (10,3 %), ruokatuotteista (9,4 %) ja kuljetuslaitteista (8,9 %).

Viron suurimmat vientikumppanit olivat vuonna 2007 Suomi (17,9 % viennistä), Ruotsi (13,2 %), naapurimaat Latvia (11,4 %) ja Venäjä (8,9 %) sekä Liettua (5,8 %), Saksa (5,2 %) ja Yhdysvallat (4,1 %).[11]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 Virossa otettiin käyttöön tasavero ensimmäisten joukossa maailmassa. Verotusaste oli 26 % riippumatta tuloista.[34] Tammikuussa 2005 tuloveroastetta laskettiin 24 prosenttiin. Myöhemmin, tammikuussa 2006 verotus keveni 23 prosenttiin. Vuonna 2008 tulovero oli 21 %.[34] Tavoitteena on keventää tuloveroa asteittain, kunnes se saavuttaa 18 % vuonna 2011. Viron jälkeen myös monet muut maat, erityisesti entiset neuvostotasavallat ovat ottaneet käyttöön tasaveron.[34]

Virossa yritykset joutuvat maksamaan yritysveroa vasta kun ne jakavat tuottamansa voiton ulos.[35] Yrityksen jakamia osinkoja verotetaan 21 %. Lisäksi yrityksen muista veronalaisista menoista ja tuloista pitää maksaa veroja 21 prosenttia.[36] Viron arvonlisävero on 20 %.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Laar, Mart: The Estonian Economic Miracle 7.8.2007. The Heritage Foundation. Viitattu 12.12.2008. (englanniksi)
  2. Eesti Statistika: Consumer price index increased in 2007 08.12.2008. Eesti Statistika. Viitattu 12.12.2008. (englanniksi)
  3. Teollisuus 1999. Eesti Rahva Muuseum. Viitattu 20.8.2009.
  4. Maatalous 1999. Eesti Rahva Muuseum. Viitattu 20.8.2009.
  5. a b Alenius, Kari: ”Demokratian ja markkinatalouden haasteet”, Viron, Latvian ja Liettuan historia, s. 285. Jyväskylä: Atena, 2000.
  6. EuroStat: National Real GDP growth rate - volume. Percentage change on previous year. viitattu 5.4.2014
  7. a b Pöysä, Jorma: Leasingautoissa kytee hurja tappiopommi Virossa Kauppalehti.fi. 15.6.2009. KL. Viitattu 15.6.2009.
  8. Viron valtionvarainministeriö: Government approves supplementary budget for 2008 15.5.2008. Viitattu 12.12.2008. (englanniksi)
  9. Eesti Statistika: Gross domestic product decreased in the 3rd quarter 13.11.2008. Eesti Statistika. Viitattu 12.12.2008. (englanniksi)
  10. STT: Viro putoaa tänä vuonna 8,5 prosenttia Verkkouutiset. 31.3.2009. Viitattu 31.3.2009.
  11. a b c CIA World Factbook: Estonia
  12. Pro Estonia: The rural economy in Estonia Estonica. Viitattu 30.7.2009. (englanniksi)
  13. Maareformin läpäisseet Viron viljelijät elävät parempia EU-aikoja odottaen 2000. Maatilan Pirkka. Viitattu 27.8.2009.
  14. Viron luonnonvarat Tuglas-seura. Viitattu 20.11.2009.
  15. Palava kivi pysyy Viron energiatuotannon perustana 2.6.2006. Talentum. Viitattu 20.11.2009.
  16. a b Klavina-Kontkanen, Agnese: Viro: Maaprofiili 2.9.2009. Finpro. Viitattu 20.11.2009.
  17. a b c Rotko, Jorma: Viron pankkimaailma on kahden kauppa. Sampo yrittää kenkäänsä oven väliin 2001. The Baltic Guide. Viitattu 20.8.2009.
  18. a b Pro Estonia: Viron uusi kruunu nyt 10 vuotta 2002. Pro Estonia. Viitattu 12.12.2008.
  19. Kunnas, Kaja: Kuihtunut euro-unelma Helsingin Sanomat. 16.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.12.2008.
  20. Tiilikainen, Teppo: Devalvaatio uhkaa Baltiaa Suomen Kuvalehti. 20.6.2009. Otava. Viitattu 4.11.2010.
  21. Kunnas, Kaja: Viro täyttämässä euro-alueen pääsyvaatimukset HS.fi. 26.3.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.7.2010.
  22. EU-komissio tukee Viron siirtymistä euroon 2011 Yle.fi. 12.5.2010. YLE Uutiset. Viitattu 6.7.2010.
  23. Viron eurojäsenyydelle sinetti Yle.fi. 13.7.2010. YLE Uutiset. Viitattu 14.7.2010.
  24. Swedbank: Sub-frontloading Liikepankki Swedbank. Viitattu 11.12.2010. (englanniksi)
  25. Baltic News for Finns: Huomenna saa jo alkaa vaihtaa euroiksi BN4F uutistoimisto Tallinnassa. Viitattu 11.12.2010. (suomeksi)
  26. About Estonian Railways: History Eesti Raudtee. Viitattu 13.7.2010. (englanniksi)
  27. a b Estonia - Infrastructure, power, and communications Encyclopedia of the Nations. Viitattu 13.7.2010. (englanniksi)
  28. TRANSPORTATION Invest in Estonia. 2008. Viitattu 20.12.2008. (englanniksi)
  29. Wind energy in the Baltic Sea Region: Estonia:Overview 2004. Wind energy in the Baltic Sea Region. Viitattu 20.12.2008. (englanniksi)
  30. Savolainen, Henna: Teliasonera saa loputkin Eesti Telekomista Arvopaperi. 23.9.2009. Talentum. Viitattu 13.7.2010.
  31. transitoliikenne Port of Tallinn. 2011. Viitattu 10.1.2011. (englanniksi)
  32. transitoliikenne2 Port of Tallinn, key figures. 2011. Viitattu 10.1.2011. (englanniksi)
  33. Baltic News for Finns: Viron satama ja satamabisnes BN4F uutistoimisto Tallinnassa. Viitattu 11.1.2011. (suomeksi)
  34. a b c Siirtyminen tasaveroon eri valtioissa (PDF) Keskuskauppakamari. Viitattu 18.8.2009.
  35. Mönttinen, Matti: Vastavuoroisuutta verotukseen 2004. Pro Estonia. Viitattu 30.7.2009.
  36. Viron talous 5.5.2009. Viron Helsingin suurlähetystö. Viitattu 27.8.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viron talous.