Haarapääsky

Wikipedia

Haarapääsky
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Pääskyt Hirundinidae Suku: Haarapääskyt Hirundo Laji: rustica
Kaksiosainen nimi
Hirundo rustica Linnaeus, 1758
Katso myös
Haarapääsky Wikispeciesissä   Haarapääsky Commonsissa

Haarapääsky (Hirundo rustica) on pyrstön muodosta helposti tunnistettava mustanpuhuva muuttolintu.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Haarapääsky symbolina 7 Lähteet 8 Aiheesta lisää

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

19–22 cm pitkä ja 13–20 g. Pitkien pyrstöjouhien vuoksi mahdollista sekoittaa vain ruostepääskyyn. Selkä on sinisenmusta, yläperä ei vaalea, mutta pyrstösulissa vaaleita pikkutäpliä. Kurkussa ja otsassa punainen laikku. Pyrstön uloimmat sulat huomattavasti sisempiä pitemmät, naaraalla hieman lyhyemmät kuin koiraalla. Alapuoli vaihtelevan värinen, Euroopassa valkea tai hiukan kermanvärinen, Vähä-Aasiassa ruosteensävyisempi ja Egyptissä voimakkaan ruskeanpunainen. Nuorilla syksyllä vain 1 cm pitkät pyrstöjouhet, otsa ja kurkku vaaleat, ruosteenruskehtavat, rintajuova harmaanruskea. Poikaset ovat niukasti harmaanuntuvaisia; kita keltainen, suupielet lähes valkoiset. Laulu on iloista lirkutusta, joka päättyy tukahdutettuun narinaan.

Kaikilla haarapääskyillä on täydellinen sulkasato talvehtimisalueilla, jonka jälkeen eri ikäluokkia ei voi erottaa toisistaan.

Vanhin suomalainen rengastettu haarapääsky on ollut 7 vuoden 1 kuukauden ja 24 päivää vanha.

[muokkaa] Levinneisyys

Haarapääsky pesii laajalla alueella Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Talveksi se muuttaa etelämmäs Afrikkaan, Etelä-Aasiaan, Australiaan ja Etelä-Amerikkaan. Maailman populaatio on kooltaan noin 190 miljoonaa yksilöä, joista Euroopassa pesii 13–19 miljoonaa paria. Suomessa laji pesii koko maassa, Tunturi-Lapissa harvinaisena. Pesimäkanta Suomessa on 150 000 – 200 000 paria. Suomeen haarapääskyt saapuvat vapusta alkaen, ensimmäisiä haarapääskyjä voi nähdä Suomessa jo huhtikuun loppupuolella, syysmuutto on elo–syyskuussa. Meikäläiset haarapääskyt talvehtivat eteläisessä Afrikassa.

[muokkaa] Elinympäristö

Mangrovemetsät, taajamat, pellot ja laitumet. Syysmuuttoaikaan parvet yöpyvät ruoikoissa, ja kansa luuli muinoin, että pääskyset kaivautuvat pohjamutaan talveksi ja nousevat sieltä sitten taas keväällä jäiden sulattua ja vesien lämmettyä. Itse Carl von Linné meni halpaan tässä asiassa.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesii touko–elokuussa Lapin pohjoisosia lukuun ottamatta koko maassa (Suomessa), ennen kaikkea maaseudulla, missä on runsaasti ulkorakennuksia, myös kaupunkien laitamilla ja teollisuusalueilla. Pesii rakennuksen sisällä, kattohirren päällä tai vastaavanlaisessa paikassa. Joskus harvoin pesä rakennetaan räystään tai muun ulokkeen alle paremman paikan puuttuessa. Puolisot rakentavat yhdessä kuppimaisen, päältä avoimen pesän ruohosta, korsista ja savesta, ja vuoraavat sen korsilla tai höyhenillä. Naaras munii 4–7 valkoista, punaruskeapilkkuista munaa. Se hautoo niitä noin 2 viikkoa. Yhden kesän aikana saattaa olla kaksi poikuetta ja ensimmäisen poikueen poikaset voivat syöttää toisen poikasia. Molemmat emot ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä noin 3-viikkoisina.

[muokkaa] Ravinto

Lentävät hyönteiset.

[muokkaa] Haarapääsky symbolina

Haarapääsky on Viron kansallislintu. Se onkin varsin tyypillinen näky virolaisessa maalaismaisemassa. Haarapääsky valittiin kansallislinnuksi 1960-luvulla ornitologien aloitteesta.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta lisää

• Alatalo, Rauno 1976: Haarapääskyn Hirundo rustica pesinnästä Oulussa vuosina 1966–74. – Lintumies 3.1976. SLY.
• Kosonen, Lasse & Orell, Hannu 1977: Haarapääskyn Hirundo rustica poikkeuksellinen pesäpaikka. – Lintumies 1.1977 s. 24–25. LYL.
• Linkola, Pentti 1977: Haarapääskyn Hirundo rustica suru. – Lintumies 1.1977 s. 24. LYL.