Vironniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vironniemi
Estnäs
Kaupungin kartta, jossa Vironniemi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vironniemi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 101
Pinta-ala 2,07 km² 
Väkiluku 12 111 (1.1.2013) 
Väestötiheys 5431 as./km²
Osa-alueet Kluuvi, Kruununhaka, Katajanokka
Postinumerot 00100, 00160, 00170
Lähialueet Kaartinkaupunki, Kamppi, Etu-Töölö, Siltasaari, Sörnäinen

Vironniemi (ruots. Estnäs) on Helsingin kantakaupungin ydinosan muodostava peruspiiri ja samalla Suomen hallinnollisen ja taloudellisen päätöksenteon keskus sekä Helsingin tärkeimpien kirkkojen sijaintipaikka. Vironniemellä sijaitsevat Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, Senaatintori, Tuomiokirkko, Uspenskin katedraali ja Suomen pankki.

Muita merkittäviä kohteita alueella ovat esimerkiksi Helsingin yliopiston päärakennus, Helsingin kaupungintalo, Helsingin rautatieasema ja Postitalo. Usealla pankilla ja suuryrityksellä on pääkonttori Vironniemellä, samoin sieltä löytyvät Sokoksen ja Stockmannin tavaratalot ja maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien Sanomatalo. Kulttuurielämän ytimestä osa toimii täällä: Kansalliskirjasto, Kansallisteatteri, Ateneum, Kiasma ja Musiikkitalo.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töölönlahdesta etelään työntyi aikoinaan kapea Kluuvinlahti, joka ulottui nykyisen Esplanadin puiston alueelle saakka. Siihen aikaan Vironniemellä tarkoitettiin mainitun lahden itäpuolelle jäänyttä aluetta.

Nykyisen Helsingin keskustan synty juontuu vuoteen 1640. Tuolloin kaupungin keskus siirrettiin Vironniemelle syntypaikastaan Vantaanjoen suusta, nykyisen Vanhankaupungin kaupunginosan maisemista.

Kaupunki kasvoi ja kehittyi. Se näkyy yhä: vanhat, 1700- ja 1800-luvulta peräisin olevat talot muodostavat noin neljänneksen alueen nykyisestä rakennuskannasta. Vielä 1850-luvulle saakka kaupungin rakentaminen keskittyi lähinnä Vironniemen alueelle ja sen eteläpuolelle.

Kun Kluuvinlahti 1800-luvulla vähitellen täytettiin, jäi myös Vironniemen nimi pois käytöstä muissa paitsi historiallisissa yhteyksissä. Vasta 1980-luvulla nimi palautettiin käyttöön peruspiirin nimenä, kun peruspiirijako otettiin käyttöön.

Vironniemen kaupunginosat ja naapurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vironniemen peruspiiri jakaantuu kolmeen hallinnolliseen osa-alueeseen (kaupunginosaan): Kruununhaka, Kluuvi ja Katajanokka.

Naapurikaupunginosia ovat eteläpuolella sijaitsevan Ullanlinnan peruspiiriin kuuluva Kaartinkaupunki. Lännessä Vironniemeä sivuavat Kampinmalmin peruspiirin osa-alueet Kamppi ja Etu-Töölö. Pohjoispuolella vieressä ovat Kallion peruspiirin Siltasaari Pitkänsillan toisella puolella ja Sörnäinen edellistä itäisemmän Hakaniemen sillan takana.

Työpaikka ja koti tuhansille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vironniemi on erittäin merkittävä työllistäjä (35 040 työpaikkaa, 31.12.2003) ja samalla 11 242 kaupunkilaisen koti (2005 alun tilanne). Yli 80 % alueen asuntokannasta on rakennettu ennen vuotta 1960, ja runsas 10 % 1980-luvulla,[1] kun asuntotuotantoa ohjattiin Katajanokalle.

Alueen asukkaiden koulutustaso on peruspiireistä kaupungin korkein - korkeakoulututkinto löytyy 36,4 prosentilla alueen asukkaista.[1] Ruotsinkielisiä alueen asukkaista on 10,6 % (1.1.2005), mikä on selvästi korkeampi osuus kuin kaupungissa keskimäärin. Työttömyysaste on varsin alhainen ja tulotaso tavanomaista korkeampi.

Liikenneyhteydet ovat erinomaiset, joskin liikenne on ruuhkaista. Vironniemelle tai sen kautta kulkee lukuisia raitiotie-, linja-auto-, juna- ja lauttareittejä. Metron kaksi asemaa – Rautatientorin metroasema ja Kaisaniemen metroasema – sijaitsevat alueella. Liikenneväylät – kadut, ratapiha ja laiturialueet – ovat kuitenkin vallanneet noin 45 % kantakaupungin ytimen maapinta-alasta. Alueella sijaitsee useita arvostettuja koulutuslaitoksia, kuten Helsingin yliopisto ja Sibelius-lukio.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsinki alueittain