Kuntoportaat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuntoportaat Möskärin täyttömäellä Vantaan Simonkylässä.

Kuntoportaat tai kuntoiluportaat ovat portaat, jotka on rakennettu kuntoilua varten. Niiden nouseminen kävellen tai juosten parantaa hapenottokykyä ja harjoittaa erityisesti alavartalon suuria lihaksia.[1] Askelmia on keskimäärin parisataa, eli kuntoportaiden nousu vastaa esimerkiksi kiipeämistä useampaan kerrokseen kerrostalossa.[2] Portaat rakennetaan niin leveiksi, että niissä mahtuu kulkemaan ja ohittamaan vastakkain.[2] Juoksemisen lisäksi portaissa voi esimerkiksi kyykätä ja hyppiä.[3]

Kuntoportaat sijaitsevat usein ulkoilureittien varrella.[4] Niille on suuri kysyntä,[4] ja Suomessa kuntoportaita on rakennettu useille paikkakunnille, erityisesti täyttömäkiin. Suomen suurimmissa kuntoportaissa Tahkolla on 1 054 askelmaa.[5]

Kuntoportaat Viitasaarella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nyberg, Henrietta: Porrastreeni koukuttaa suomalaisia – muista nämä viisi asiaa ennen porrastreenin aloittamista Yle Uutiset. 29.8.2019. Viitattu 19.5.2022.
  2. a b Kuntoiluportaat 26.10.2017. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.5.2022.
  3. Eskeli, Oona: Kuntoportaissa voi treenata monipuolisesti – vinkkejä kesän porrasharjoitteluun Akaan Seutu. 7.6.2019. Viitattu 19.5.2022.
  4. a b Helsingin kuntoporrasohjelma 2020-2030 (PDF) (s. 6) hel.fi. 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.5.2022.
  5. Collin, Paula: Korona sai suomalaiset kuntoportaille, eikä buumille näy loppua – kartalla on 277 portaat, katso mitkä ovat sinua lähimmät Yle Uutiset. 21.11.2021. Viitattu 19.5.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]