Eimo
Eimo Oy (aikaisemmin Eimo-Muovi Oy) on päijäthämäläinen muovin ruiskupuristusyritys, joka valmistaa matkapuhelinten kuoria. Eimo-Muovi Oy:stä, Teräspeikko Oy:stä, Makron Oy:stä ja Fixron Oy:stä sai perustaja Jalo Paananen Suomen Yrittäjien palkinnon 1986.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eimo Muovi Oy aloitti toimintansa Pertunmaalla Kuortissa 1981. Eimo-Muovin perusti Unto Eilamo, jolta Jalo Paananen osti yrityksen 1985. 2001 Eimo Oyj myi Kuortin yksikön sen viidelle työntekijälle, jotka perustivat Plastep Oy:n.
Uudessakaupungissa Teräsnailon Ky:nä aloittanut ja Laitilaan 1975 muuttanut ja vuodesta 1985 Tasoplast Oy:nä toiminut yritys myytiin 1989 Eimo Oy:lle, johon se myös fuusioitiin. Pörssiin Eimo Oy tuli 1999. Matkapuhelinten kuorien teko loppui Laitilassa 2000.
Foxconn - Hon Hai Precision Industry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lunastustarjouksella pörssistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eimo Oy:n osakekannan osti vuonna 2003 taiwanilainen Hon Hai Precision Industry Co., Ltd., joka tunnetaan myös nimellä Foxconn. Eimon nimi vaihtui Foxconn Oy:ksi. Hon Hai myi vuonna 2004 Foxconn Oy:n Laitilan tehtaan sen toimivalle johdolle, Laitilan tehtaan tehdaspäällikkö Mikko Koivistolle ja myyntipäällikkö Kauko Kämäräiselle, sekä ulkopuoliselle Keijo Parviaiselle ja turkulaiselle pääomasijoitusyhtiö Aboa Venture Management Oy:lle. Omistus jakaantui tasan neljän omistajan kesken. Uuden yrityksen nimeksi tuli Coreplast Laitila Oy, ja sen toimitusjohtajaksi valittiin Koivisto, myyntijohtajaksi Kämäräinen ja tuotantojohtajaksi Parviainen. Yritys aloitti toimintansa 12. lokakuuta 2004. Foxconnille jäi Hollolan ja Lahden tehtaat.[1]
Parhaimmillaan Foxconnin Suomen tehtailla työskenteli noin 1300 henkilöä (2004). Foxconn alkoi kehittää voimakkaasti Unkarin toimintoja ja Suomen toimintoja pyrittiin saneeraamaan.
Toimialarationalisointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Foxconn siirtyi Teknologiateollisuus ry:een ja edellytti työntekijöiden seuraavan Kemian liitosta Metallityöväen Liittoon, koska Teknologiateollisuus noudattaa Metallityöväenliiton työehtosopimusta. Pohjoiskarjalalaisen Perloksen esimerkkiin nojautuen työntekijät päättivät edelleen pysyä Kemian liitossa ja työehtosopimuksessa, mistä oli tuloksena pitkä lakko, jonka aikana pyrittiin käyttämään tavanomaista laajemmin Jarnasol Oy:n vuokratyövoimaa myös Virosta.
Lakon tuloksena päätettiin jatkaa Kemian liiton työehtosopimuksen noudattamista toistaiseksi. Lakko aiheutti paljon keskustelua, mm. Etelä-Suomen Sanomien sähköisellä keskustelupalstalla yli 7 000 viestin keskustelun yrityksen tilasta ja globalisoitumisesta sekä lakosta yleensä. Kemian liiton lakon aikana niin Hollolan kuin Lahdenkin tehtaalla työt jatkuivat lahtelaisen vuokratyövoimayhtiön palkkaaman henkilökunnan turvin.
Toisen Suomen tehtaan lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loppukevään 2005 ja kesän aikana investoinnit Lahden tehtailla jatkuivat ja Hollolan tehtaan lakkauttamisesta ilmoitettiin 23. elokuuta 2005 Hon Hai Precision Industryn saatua laajennuksensa kesällä 2005 valmiiksi Unkarin tehtaillaan.
Foxconnin Hollolan tehtaat olivat suurin yksityinen työnantaja Hollolan kunnassa noin 600 työntekijällä, joista noin puolet oli vakituisia. Päijäthämäläiset kansanedustajat Maija-Liisa Lindqvist ja Matti Kauppila vetosivat valtioon erityistoimiksi tilanteen jälkihoidoksi.
26. elokuuta 2005 perjantaina järjestivät Foxconnin työntekijät Lahden torilla mielenosoituksen, jossa poltettiin lippu. Foxconnin irtisanotut työntekijät ovat järjestämässä myös kunnan tukemaa organisoitua työnhakua.
29. elokuuta 2005 Hollolan kunnanhallitus päätti hakea sisäasiainministeriön tarveharkintaista apua, ns. "kuntien köyhien apua" Foxconnin vuoksi menetettävien verotulojen korvaamiseksi.
Suomen viimeisen tehtaan lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahden tehdasta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena 24. huhtikuuta 2006 julkistettiin tieto siitä, että matkapuhelinten kuorien valmistus lakkaa Lahdessa ja että ainoa tuotannollinen toiminta, mikä Lahteen jää voi olla Kiinasta tuotujen kuorien viimeistely siten, että niihin painetaan logoja. Irtisanottavat eivät saa varsinaista tukipakettia. Vajaassa kahdessa vuodessa noin 1200 työpaikkaa katosi matkapuhelinten valmistuksesta Päijät-Hämeestä. [1] Lahden tehdas työllistää noin 100 henkilöä (tarkistettu 17.7.2008). Helsingissä toimii myyntiorganisaatio.
Foxconn päätti syksyllä 2009 siirtää matkapuhelinten kuorien viimeistelytyöt Lahdesta Saloon Nokian matkapuhelintehtaan tiloihin.[2] Lahdesta irtisanottiin tuolloin liki 60 työntekijää, jotka eivät suostuneet muuttamaan koneiden mukana. Ensimmäiset koneet tuotiin Saloon joulukuussa 2009, ja 2010 alkuvuoden yritys toimi parinkymmenen työntekijän voimin.
Foxconn aloitti Nokian jälkeen yt-neuvottelut 2012 maaliskuussa koko tuotannon lopettamiseksi Salosta.[3] Yrityksellä oli noin 130 työntekijää ja neuvottelujen päätöksenä irtisanottiin niistä yli 100. 15 työntekijän tiimi jäi hoitamaan jäljelle jääneen tuotannon syksyyn 2012 asti.[4] Nykyään samoissa tiloissa toimii Valmet Automotiven akkutehdas.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sankkila, Heikki: Tehtaan johto osti Foxconnin (19. vsk, ISSN: 0356-133X, Talous) ts.fi. 14.10.2004. Turun Sanomat Oy. Viitattu 27.12.2013.
- ↑ STT: Foxconn palkkaa yli sata Salossa Ilta-Sanomat. 31.3.2010. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Heidi Vaalisto: SSS: Foxconn voi lopettaa tuotannon Suomessa Ilta-Sanomat. 15.3.2012. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Taloussanomat: SSS: Foxconn irtisanoo 100 Salosta Ilta-Sanomat. 1.6.2012. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Salon Seudun Sanomat: Valmet Automotive perustaa Saloon sähköautojen akkutehtaan – luvassa yli 300 työpaikkaa SSS.fi. 28.2.2019. Viitattu 21.7.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Foxconn
- Foxconnin tarjousasiakirja Eimo Oyj:stä 2003 (.pdf)[vanhentunut linkki]
- Foxconn
- Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot 1968-2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lipunpoltto
- Eimo-osakkeen pörssihistoriaa (Pörssitieto)
- Syntyneitä yrityksiä
- Plastep Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
- Te: Coreplast Laitila Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tuotannon lopettaminen
- Irtisanomisia ja vuokratyöntekijöitä
- Yhdestoista hetki, Kimmo Kevätsalo, Käyttötieto, 2005, toinen painos 2006, Helsinki, ISBN 951-98873-1-8 ja ISBN 978-951-98873-1-9 [2] (Arkistoitu – Internet Archive)