Oklahoma Cityn pommi-isku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 35°28′23″N, 97°31′01″W

Oklahoma Cityn pommi-isku
Alfred P. Murrah Federal Building kärsi suurta tuhoa pommi-iskussa. Se purettiin räjäyttämällä hieman yli kuukausi iskun jälkeen.
Alfred P. Murrah Federal Building kärsi suurta tuhoa pommi-iskussa. Se purettiin räjäyttämällä hieman yli kuukausi iskun jälkeen.
Paikka Oklahoma City, Yhdysvallat
Kohde Valtion virasto
Ajankohta 19. huhtikuuta 1995
9:02 – (UTC-5)
Iskutyyppi autopommi
Kuolleita 168
Haavoittuneita yli 800
Epäilty/epäillyt Timothy McVeigh ja Terry Nichols

Oklahoma Cityn pommi-iskuksi kutsutaan Yhdysvaltojen liittovaltion Alfred P. Murrah Federal Buildingiin Oklahoma Cityssä 19. huhtikuuta 1995 tehtyä pommi-iskua. Räjähdyksen seurauksena 168 kuoli ja yli 800 loukkaantui. Lisäksi rakennus koki osittaisen sortuman ja tulipalon.

Virallisen tutkimusraportin mukaan tuhon aiheutti rakennuksen eteen pysäköidyssä Ryder-kuorma-autossa räjähtänyt noin 2 300 kg ammoniumnitraattipommi. Liittovaltion poliisin FBI:n mukaan syylliset olivat Timothy McVeigh ja Terry Nichols, joista McVeighillä oli kytkentöjä militanttiin äärioikeistoon. McVeigh tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Nichols tuomittiin eliniäksi vankeuteen ilman ehdonalaisen mahdollisuutta.

Pommi-iskuun liittyviä salaliittoteorioita on esitetty useita.

Iskun suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McVeigh, Nichols ja Michael Fortier tapasivat toisensa maavoimissa[1] Fort Benningissä. Miehiä yhdisti kiinnostus aseisiin ja liittovaltiota kohtaan tunnettu viha.[2] McVeigh oli erityisen raivostunut liitovaltion agenttien toiminnasta Wacon piirityksessä, jossa kuoli kulttijohtaja David Koreshin lisäksi 82 ihmistä.[3] Hän päätti tehdä pommi-iskun liittovaltion virastoon kostona Wacon tragediasta[4] ja valitsi nimen omaan Alfred P. Murrah Federal Buildingin, koska uskoi että juuri sieltä annettiin käsky käyttää voimaa Wacossa[5].

Rakennuksessa sijaitsivat Bureau of Alcohol, Tobacco, Firearms and Explosives, DEA, Salainen palvelu, Social Security Administration, ja useiden ministeriöiden toimipisteet ja maavoimien sekä merijalkaväen rekrytointitoimistot[6].

McVeigh käytti Nicholsin kanssa useita kuukausia voimakkaan pommin rakentamiseen. Hän osti väärällä nimellä suuria määriä ammoniumnitraattia ja muita materiaaleja.[5]

Räjähdys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McVeighin reitti räjäytyspaikalle punaisella ja jalan kulkema matka pakoautolle sinisellä.
Ilmakuva tuhoutuneesta rakennuksesta.

19. huhtikuuta 1995 kello 9:02 tapahtunut räjähdys tuhosi Alfred P. Murrah Federal Building -rakennuksen Oklahoma Cityssä. Pommi oli kuljetettu paikalle vuokratulla Ryder -kuorma-autolla. Se tuhosi pohjoisen julkisivun kokonaan ja jokainen kerros kärsi pahoja vaurioita. Rakennuksessa oli räjähdyshetkellä noin 600 työntekijää töissä ja 250 vierailijaa.[6]

Yhteensä räjähdyksessä kuoli 168. Menehtyneistä 19 oli lapsia, joista 15 oli hoidossa virastotalon päiväkodissa.[7]

Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvernööri Frank Keating julisti hätätilan kello 9:45 ja määräsi kaupungin alueelta kaikki osavaltion työntekijät, joita ei tarvittu pelastustöissä, jäämään pois töistä turvallisuuden vuoksi. Presidentti Bill Clinton antoi kello 16:00 määräyksen liittovaltion tuesta ihmishenkien pelastamiseksi ja lisävahinkojen välttämiseksi.[6]

Pelastustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeinen henkiin jäänyt pelastettiin rauniosta kello 22:05. Oklahoma Cityn palokunta lopetti kadonneiden etsinnän 5. toukokuuta jolloin raunioissa arveltiin olevan vielä kolme ruumista, mutta turvallisuussyistä etsintää ei voitu jatkaa. Rakennus purettiin räjäyttämällä 23. toukokuuta jolloin löydettiin viimeisetkin ruumiit.[6]

Avustukset uhreille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kongressi ei myöntänyt taloudellista tukea, mutta kaupunki sai lahjoituksina yli 40 miljoonaa dollaria uhrien auttamiseen. Lahjoitusvaroista oli vuonna 2005 jäljellä noin 18 miljoonaa, millä kustannettiin college-koulutus jokaiselle toisen tai molemmat vanhemmat menettäneelle lapselle.[8]

Rikostutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmalla FBI:n käyttämä piirros McVeighista, oikealla pidätysvalokuva.

Tutkintaa johti kokenut FBI:n tutkija Weldon L. Kennedy[9]. FBI pääsi jäljille, kun he löysivät pommirekan akselin, joka oli säilynyt räjähdyksessä. Akselin tiedoista saatiin selville, että rekan oli vuokrannut Robert Kling, joka pian paljastui McVeighin käyttämäksi salanimeksi.[10] Autovuokraamon myyjä pian kuvailikin poliisille Terry Nicholsin ja Timothy McVeighin tuntomerkit. Nichols pidätettiin pian ja samoin myös McVeigh, joka oli tuolloin jo muutenkin pidätettynä muista rikoksista.

Epäiltyjen pidätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iskun suunnitellut ja toteuttanut McVeigh pysäytettiin vain 90 minuuttia räjähdyksen jälkeen Oklahoma Cityn ulkopuolella, koska pakoautossa ei ollut ollenkaan rekisterikilpiä. Pysäyttämisen ohessa McVeighilta löydettiin ladattu laiton pistooli ja hänet pidätettiin epäiltynä autovarkaudesta ja laittoman aseen hallussapidosta. Hieman ennen hänen takuuoikeudenkäyntinsä alkamista, FBi pidätti hänet iskusta syytettynä.[10][11]

Oikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McVeigh tuomittiin kuolemaan 14. elokuuta 1996, mutta oikeusministeri John Ashcroft lykkäsi teloitusta koska FBI ei ollut luovuttanut kaikkia todisteita puolustusasianajajille[12]. McVeigh pyysi joulukuussa 2000 liittovaltion tuomaria Richard Matschia hylkäämään hänen tuomiostaan tehdyt valitukset ja määräämään teloituspäivän, mihin tämä suostui. Hänet teloitettiin myrkkyruiskeella liitovaltion vankilassa Terre Hautessa 11. kesäkuuta 2001.[11][13]

Nichols todettiin 1997 syylliseksi kahdeksan liittovaltion agentin surmaan. 26. toukokuuta 2004 hänet todettiin erillisessä osavaltion oikeudenkäynnissä syylliseksi muiden 161 iskussa menehtyneen murhaan.[14] FBI löysi kotietsinnässä räjähdysaineita hänen vanhasta kodistaan[15].

Michael Fortier tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen ja 75 000 dollarin sakkoihin. Tuomioon vaikutti alentavasti Fortierin tekemä yhteistyö syyttäjien kanssa.[16] Hänet vapautettiin hyvän käytöksen perusteella puolitoista vuotta etuajassa tammikuussa 2006[17].

Salaliittoteorioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalliset TV-kanavat raportoivat tuoreeltaan raunioista löytyneistä räjähtämättömistä pommeista ja silminnäkijät kertoivat kuulleensa kaksi tai kolme erillistä räjähdystä. Todellisuudessa "räjähtämättömät pommit" olivat rakennuksessa sijainneessa FBI:n toimistossa säilytettyjä pommikoirien koulutukseen käytettyjä laitteita. Muutamaa kuulohavaintoa lukuun ottamatta merkkejä useista räjähdyksistä ei ole löytynyt.

Ilmavoimien räjähdysaineasiantuntija, prikaatikenraali evp Benton K. Partin teki pommi-iskusta oman raporttinsa, joka on liitetty asiaa koskeviin USA:n kongressin dokumentteihin. Partinin mukaan rakennukselle aiheutuneet vauriot eivät ole voineet aiheutua kuorma-autossa räjähtäneestä pommista, koska vauriot rakennukselle olivat epäsymmetrisiä suhteessa väitettyyn räjähdyksen keskipisteeseen ja koska kantavissa rakenteissa havaittiin vaurioita, joissa teräsbetonipilarin betoni oli pulverisoitunut jättäen jäljelle pelkän raudoituksen. Tällainen vaurio voi aiheutua ainoastaan silloin, kun räjähdyspanos sijaitsee kiinni kyseisessä rakenteessa. Kenraali Partinin raportin mukaan rakennuksessa on täytynyt olla hävityspanoksia useissa ratkaisevissa kohdissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Crothers, Lane: Rage on the Right: The American Militia Movement from Ruby Ridge to Homeland Security. Rowman & Littlefield, 2003. ISBN 0742525473. Google books (viitattu 22.6.2013). (englanniksi)
  • McCann, Joseph T.: Terrorism on American Soil: A Concise History of Plots and Perpetrators from the Famous to the Forgotten. Sentient Publications, 2006. ISBN 1591810493. Google books (viitattu 17.6.2013). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Crothers 2003, s. 125
  2. Joe Swickard: The Life Of Terry Nichols The Seattle Times. 11.5.1995. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
  3. Baker, Al; Dave Eisenstadt, Paul Schwartzman, and Karen Ball: Revenge for Waco Strike Former Soldier is Charged in Okla. Bombing New York Daily News. 22.4.1995. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
  4. McVeigh's Apr. 26 Letter to Fox News 26.4.2001. Fox News. Viitattu 17.6.2013. (englanniksi)
  5. a b McCann, 2006, s. 214
  6. a b c d After Action Report Alfred P. Murrah Federal Building Bombing 19 April 1995 in Oklahoma City, Oklahoma (PDF) The Oklahoma Department of Civil Emergency Management. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
  7. Romano, Lois: Prosecutors Seek Death For Nichols Washington Post. 30.12.1997. Viitattu 25.6.2013. (englanniksi)
  8. Witt, Howard: Torment lingers in OK City Chicago Tribune. 17.4.2005. Viitattu 18.6.2013. (englanniksi)
  9. RONALD J. OSTROW: Chief of Oklahoma Bomb Probe Named Deputy Director at FBI Los Angeles Times. 9.8.1995. Viitattu 21.6.2013. (englanniksi)
  10. a b Crothers 2003, s. 133
  11. a b Library Factfiles: The Oklahoma City Bombing The Indianapolis Star. 9.8.2004. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
  12. Crothers 2003, s. 134
  13. Truck bomb explodes in Oklahoma City history.com. Viitattu 25.6.2013. (englanniksi)
  14. Monica Davey: Nichols found guilty of murder San Francisco Chronicle. 27.5.2004. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
  15. FBI: Explosives Found in Nichols' Old Home 2.4.2005. Fox News. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)
  16. 12-Year Sentence Given Again to Witness in Oklahoma Bombing New York Times. 9.10.1999. Viitattu 21.6.2013. (englanniksi)
  17. Friday, January 20 21.1.2006. CNN. Viitattu 21.6.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]