Malminkartanonhuippu

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malminkartanonhuippu eli Helsingin Malminkartanon täyttömäki.

Koordinaatit: 60°15′4″N, 24°50′39″E Malminkartanonhuippu (ruots. Malmgårdstoppen) eli Malminkartanon täyttömäki on Helsingin korkein paikka. Se yltää keskimäärin 90 metrin korkeuteen merenpinnasta. Mäkeä kutsutaan myös Kaarelanhuipuksi, ja nuoriso kutsuu sitä Kilimanjaroksi tai Jätemäeksi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistä

Tuulet-teemaa, osa Hanna Vainion ympäristötaideteoksesta Malminkartanonhuipulla Helsingin Malminkartanossa.

Malminkartanonhuippu on syntynyt vuosina 1976–1996. Se on syntynyt, kun rakentamisen ylijäämämassoja on kasattu Malminkartanon pohjoisosaan Helsingin ja Vantaan rajan tuntumaan.

Malminkartanonhuippu on yhdistänyt kaupunkilaisia esimerkiksi auringonpimennysten aikaan, kun satoja ihmisiä on kiivennyt huipulle luonnonilmiötä seuraamaan.

Huipulle on sijoitettu Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos Tuulet ja suunnat. Täyttömäen korkeimmalla kohdalla on lipputankoihin kiinnitetyistä värillisistä tuulipusseista koostuva, taideteoksen yksi, jo heikollakin tuulella uljaannäköinen osa. Toiseen, mäenharjan reunalla sijaitsevaan, Helsingin kantakaupungista kohti tätä kaupungin huippua osoittavaan nuolimaiseen osuuteen on käytetty suomalaista kalkkikiveä.

[muokkaa] Kuinka huipulle pääsee

Suunnat-teemaa, osa Hanna Vainion ympäristötaideteoksesta Malminkartanonhuipulla. Tämä vanhoista Finlandiatalon marmorilaatan palasista koottu nuoli osoittaa Kantakaupungista kohti huippua.

Täyttömäen huipulle johtavat uudet portaat alkavat heti Helsingin sisäisen liikenteen bussilinjojen 39 ja 45 kääntöpaikan vierestä. Portaissa on 426 askelmaa ja ne ovat siksi Helsingin pisimmät. Matkalla voi istahtaa tarvittaessa parissa kohtaa. Myös huipulla on penkkejä, joilla voi pitää taukoa – vaikka evästä syöden ja maisemia kiikaroiden. Useilla seutuliikenteen Vihdintietä pitkin kulkevilla (linjojen 315–364) busseilla pääsee mäen toiselle puolelle ja sieltä käsin huipulle.

Vähemmän jyrkkää kevyen liikenteen hiekkatietä pitkin huipulle voivat hyväkuntoiset edetä myös maastopyörällä, lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla.

Mäelle kaavailtiin aikanaan hiihtohissiä. Väliaikaiseti sellainen 1980-luvulla oli ilmeisesti hetken käytössäkin. Pysyvämmistä suunnitelmista kuitenkin luovuttiin.

[muokkaa] Sijainti ja viherväylien osa

Mäki sijaitsee Helsingin luoteiskulmilla Malminkartanon kaupunginosassa. Mäen länsipuolella on Konalan teollisuusalue. Malminkartanonhuippu muodostaa osan viheralueesta, joka Helsingissä jatkuu kapeana (joskus Länsipuistoksi kutsuttuna) vihersormena Etelä-Haagaan. Viherväylä jatkuu Malminkartanonhuipun pohjoispuolella Vantaan Vapaalaan ja Myyrmäkeen ja jatkuu edelleen Kehä III:n yli pohjoiseen laajoille Länsi-Vantaan pohjoisosien pelto- ja viheralueille. Lännessä alue liittyy Espoon Lintuvaaraan, sekä edelleen viherkäytävänä Laajalahteen.

[muokkaa] Nykytila ja lähivuodet

Täyttömäen laajentamisesta on luovuttu äskettäin. Tällä hetkellä alue on Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan kesäkuussa 2006 asettamassa rakennuskiellossa. Mäen virkistyskäyttöä pyritään monipuolistamaan. Lähivuosina muutospaineita Malminkartanonhuipun virkistyskäytölle, sekä laajemmin tälle Länsi-Helsingin, Espoon ja Vantaan yhtenäiselle viherväylälle saattavat tuoda valmistelussa oleva Honkasuon pientalovaltainen asuinalue ja alustava Kehä II:n suunnitelma.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Muita lähteitä

Näkymä Malminkartanonhuipulta etelään. Kuvan vasemmassa laidassa horisonttia vasten erottuu muun muassa Helsingin Energian laitoksen savupiippu Lassilassa vieressään TietoEnatorin toimistotaloja Kehä I:n kyljessä, keskempänä Länsi-Pasilan tv-torni, oikealla esimerkiksi Digian toimistotorni Pitäjänmäen teollisuusalueella, sekä ääriviivoja Jätkäsaaren satamanostureista, Ruoholahden Salmisaaren voimalasta ja Lauttasaaren vesitornista
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä