Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vangit käskettiin esimerkiksi muodostamaan ihmispyramidi.

Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali paljastui huhtikuussa 2004 60 Minutes II -ohjelman julkaistua yhdysvaltalaisten sotilasvanginvartijoiden ottamia valokuvia vankien pahoinpitelyistä ja kidutuksista irakilaisessa Abu Ghraibin vankilassa. Vankilaan teljettyjä vankeja oli kidutettu esimiesten määräyksestä tai oma-aloitteisesti. Tapahtumista levisi myös internetissä valokuvia, ja se aiheutti maailmanlaajuisen kohun.

Abu Ghraibin vankila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abu Ghraibin vankila sijaitsee Irakissa 32 kilometriä länteen Bagdadista. Vankilakompleksin rakensi brittiläinen urakoitsija 1960-luvulla, se on pinta-alaltaan 1,15 neliökilometriä. Vankilassa säilytettiin Saddam Husseinin valtakautena tuhansia poliittisia vankeja, ja siellä on teloitettu jopa 4 000 vankia pelkästään vuonna 1984.lähde? Saddamin kaudella vankilassa oli 40 000–60 000 vankia.[1]

Liittouman joukkojen otettua Irakin haltuunsa vankilan nimi muutettiin Baghdad Central Confinement Facilityksi (BCCF). Liittouman johdolla vankilassa pidettiin 7 000 vankia, osa vastarintataistelijoita, osa rikollisia ja osa ilman syytteitä. Vankilaa valvoi yksi sotilaspoliisipataljoona.

Vankila suljettiin elokuussa 2006 ja tyhjä vankilarakennus luovutettiin irakilaisille.[2] Se nimettiin uudelleen Bagdadin keskusvankilaksi ja otettiin käyttöön vuonna 2009.[3] Uusittuun vankilaan mahtuu 13 000–14 000 vankia.[1]

Vankien kohtelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2004 Yhdysvaltain asevoimien sotilaspoliisi kersantti Joseph Darby sai haltuunsa CD-ROM:in jolle oli tallennettu valokuvia vankien kidutuksista. Hän ilmoitti kuvista esimiehilleen, jolloin liittouman komentaja kenraaliluutnantti Ricardo Sanchez määräsi asiasta tutkinnan. Kenraalimajuri Antonio Taguba luovutti 4. huhtikuuta 53-sivuisen raportin, joka määrättiin salaiseksi.lähde?

Taguban raportin valmistuessa 17 sotilasta, mukaan lukien laitoksen aiempi johtaja, prikaatikenraali Janis Karpinski vapautettiin palveluksesta. Taguba nimesi myös muita, mutta skandaalin tultua julki osa nimetyistä oli edelleen töissä vankilassa.

Tapaus sai kansainvälistä huomiota 60 Minutes II -ajankohtaisohjelman julkaistua vankilasta otettuja valokuvia. Valokuvista tunnistettiin ainakin korpraali Lynndie England ja spesialisti Charles Graner. Valokuvia julkaistiin tiedotusvälineissä ympäri maailman. Vankilan vankeja oli kuvattu häpeällisissä tilanteissa, ja toisinaan kuvissa esiintyi hymyileviä sotilaita.

Yhdysvaltalainen kirjailija Susan Sontag on analysoinut näiden kuvien voimaa esseessä Muiden kidutusta katsellen (Kulttuurivihkot 4-5/2004 s. 33-39).

Kuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeinen osa väärinkäytöksiä oli nöyryyttävien kuvien ottaminen kidutuksen uhreista.[4] Kidutusskandaalin aiheuttaneet kuvat ovat levinneet laajalle niin perinteisessä mediassa kuin Internetissäkin. Alla eräitä kuvia tapahtumista.

Tuomiot ja korvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen sotaoikeus on tuominnut 11 sotilasta vankeuteen väärinkäytöksistä. Pisimmät tuomiot ovat olleet kymmenen vuotta. Vankilan komentaja Janis Karpinski menetti kenraalin asemansa.[4]

  • 19. toukokuuta 2004 erikoissotaoikeus tuomitsi Jeremy Sivitsin vuoden vankeuteen, lisäksi hänet alennettiin ja erotettiin armeijasta hänen tunnustettuaan syyllisyytensä.
  • 11. syyskuuta 2004 spesialisti Armin Cruz 325. tiedustelupataljoonasta tuomittiin kahdeksan kuukauden vankeuteen, alennettiin ja erotettiin vastineeksi hänen todistuksestaan muita sotilaita vastaan.
  • 20. lokakuuta 2004 ylikersantti Ivan Frederick tunnusti syyllisyytensä salaliittoon, pahoinpitelyyn ja vankien väärinkohteluun vapautuakseen muista syytteistä. Hänet tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen, palkan menetykseen, erottamiseen ja alentamiseen.
  • 26. syyskuuta 2005 sotatuomioistuin totesi Lynndie Englandin syylliseksi syytteisiin, jotka koskivat vankien kidutusta ja hyväksikäyttöä.

Vuonna 2013 vankilassa toiminut turvayritys maksoi korvauksia vangeille. Oikeudenkäynti toista turvayritystä vastaan jatkuu.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Abu Ghraibin vankila avataan jälleen Irakissa Keskisuomalainen. 24.1.2009. Viitattu 9.5.2014.
  2. a b Turvayritys maksoi 5 miljoonaa Abu Ghraibin vangeille Helsingin Sanomat. Viitattu 24.3.2013.
  3. Uudistettu Abu Ghraib jälleen käyttöön YLE. Viitattu 24.3.2013.
  4. a b Q&A: Iraq prison abuse scandal BBC. Viitattu 24.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]