Tarkka-ampuja

Tarkka-ampuja niin sanotussa ghilliepuvussa.

Neuvostoliittolainen toisen maailmansodan aikainen tarkka-ampuja Vasili Grigorjevitš Zaitsev.

Saksalainen tarkka-ampuja toisen maailmansodan ajalta.

Unkarilaisvalmisteinen M91/30 Mosin-Nagant-kiikarikivääri.

M 40, Yhdysvaltain merijalkaväen käyttämä 7,62 mm tarkkuuskivääri.

Tarkka-ampuja (ennen tarkk'ampuja) on sotilas- tai poliisiorganisaatioon kuuluva erikoismies. Tarkka-ampujan erikoisala on tarkkuuskiväärin käyttö kaikilla ampumaetäisyyksillä.

Sotilasorganisaation tarkka-ampuja pyrkii aiheuttamaan pelkoa sekä paniikkia viholliselle, mutta ennen kaikkea henkilö- ja kalustotappioita pitkältä etäisyydeltä. Tarkka-ampuja pyrkii naamioitumaan ja valitsemaan kohteensa huolella, jotta saavuttaisi yhdellä luodilla suurimman mahdollisen haitan viholliselle. Tarkka-ampujan tehtävänä voi olla mm. tiedustelu, tulituki, kiinteiden kohteiden tuhoaminen. Tarkka-ampujat toimivat nykypäivänä useimmiten vähintään taistelupareittain. Ampumaetäisyydet ovat 50–2 500 metriä, aseesta ja ympäristöstä riippuen. Poliisin erikoisryhmät käyttävät tarkka-ampujia esimerkiksi panttivankitilanteiden selvittämisessä.

Sala-ampuja ei ole suomen kielessä tarkka-ampujan synonyymi. Sala-ampuja on rikollinen, eikä toimi osana mitään laillista organisaatiota.

Historia ja merkitys

Varhaisten muskettien osumatarkkuus oli hyvin heikko pidemmillä etäisyyksillä. Rihlatussa tuliaseessa kuten kiväärissä luoti pyörii pituusakselinsa ympäri, mikä parantaa osumatarkkuutta merkittävästi pitkillä etäisyyksillä. Kiväärin keksimisen myötä tähtäämisestä ja tähtäimistä alkoi olla todellista hyötyä, ja sotilaan oli mahdollista valita kohteensa tarkasti jopa useiden satojen metrien päästä. Ensimmäisten kiväärien valmistaminen oli kallista ja hidasta, joten niitä käytettiin pitkään valiojoukkojen aseena.

Suomen suuriruhtinaskunnassa asevelvollinen armeija järjestettiin vuodesta 1880 eteenpäin tarkk'ampujapataljooniksi, joita oli henkivartioväen kaartin lisäksi kahdeksan läänien pääkaupungeissa. Tarkk'ampuja-nimitys johtui siitä, että joukot oli aseistettu tarkoilla rihlakivääreillä.

Kiikarikiväärillä aseistettujen tarkka-ampujien käyttö yleistyi jo ensimmäisessä, mutta varsinkin toisessa maailmansodassa, jossa mm. neuvostoliittolaiset massatuottivat kiikarikivääreitä laajamittaista tarkka-ampujien rintamakäyttöä varten. Tarkka-ampujakiväärit olivat yleensä jalkaväen kivääreistä muunnettuja malleja. Nykyiset tarkka-ampujat on yleensä aseistettu erityisesti tarkoitukseen suunnitelluilla kivääreillä, joissa käytetään tehokkaita kiikaritähtäimiä.

Tarkka-ampujan läsnäolo taistelukentällä aiheuttaa aivan erityistä pelkoa vihollisen joukoissa. Ainakin entisaikoina vangiksi jääneet tarkka-ampujat teloitettiin lähes aina. Monesti taistelevat joukot välttävät arvomerkkien käyttöä ja ylempien upseerien tervehtimistä, jotta nämä eivät erottuisi muista sotilaista vihollisen tarkka-ampujille. Vietnamin sodassa tarkka- ampujia käytettiin yleisesti vihollisen etenemistä ja alueiden raivausta hidastavissa tehtävissä.

Sala-ampujia on käytetty terrorisoimaan vastapuolen siviiliväestöä muun muassa Libanonin ja Bosnian sodissa. Nimitys viittaa taktisesti samaan kuin tarkka- ampuja, mutta sala- ampuja ei edusta mitään auktorisoitua aselajia tai viraomaista.

Kuuluisia tarkka-ampujia

• Talvisodassa palvellut suomalainen Simo Häyhä mainitaan usein maailmanhistorian menestyneimpänä tarkka-ampujana. Häyhän tarkka-ampujana surmaamien vihollissotilaiden määrä vaihtelee eri lähteiden mukaan 200 ja 542:n välillä. Häyhä haavoittui aivan talvisodan loppuvaiheissa ja oli yhteensä rintamalla vain 100 päivää. Häyhä ei käyttänyt kiikaritähtäintä tai äänenvaimenninta, vaan tavallista avotähtäimellä varustettua "pystykorva" kivääriä. Hänen apukeinonsa, kuten esimerkiksi tapa jäädyttää lumi ampumapaikkansa edessä vedellä olivat yksinkertaisen tehokkaita: näin ei esimerkiksi pölyävä pakkaslumi paljastanut hänen sijaintiaan aseen lauetessa.
• Neuvostoliittolainen Vasili Grigorjevitš Zaitsev tuli kuuluisaksi Stalingradin taistelun aikana. Hänen kerrotaan ampuneen 242 saksalaista sotilasta. Zaitsevista on tehty myös elokuva nimeltä Vihollinen porteilla, eng. Enemy At the Gates.
• Neuvostoliittolainen Ljudmila Pavlitšenko on tilastojen mukaan tappavin naistarkka-ampuja 309 varmistetulla tapollaan, jotka hän ampui toisen maailmansodan aikana. Pavlitšenkosta tuli maailmankuulu ja hän oli ensimmäinen neuvostoliittolainen, joka vieraili Valkoisessa talossa.

Asejärjestelmät ja käyttö

Viranomais- ja sotilaskäyttöön on suunniteltu useita asejärjestelmiä, kuten Sako TRG ja M16/ Armalite -erikoisversioita painavalla piipulla. Yhteistä useimmille tarkkuuskivääreille on säädettävä poskipakka, useamman sulkuolakkeen lukko, ruostumattomasta teräksestä valmistettu tarkkakäyntinen piippu ja monipuoliset kiinnitysoptiot optiikalle ja varusteille. Jos käyttötarkoitus on ampua useampia laukauksia voidaan kiväärinä käyttää myös itselataavaa asejärjestelmää. Mekaanisesti hiljaisemmat ja toimintavarmemmat pulttilukkoiset aseet ovat kuitenkin yleisempiä. Tunnettuja tarkoitukseen soveltuvia kalipereja ovat: 7,62 NATO (tunnetaan myös merkinnöillä .308, 308 win, tai 7,62/51) .338 Lapua Magnum, 7 mm Rem Mag. ja 50 BMG Myös monet ns. wild cat kaliperit ovat jalostuneet kasa- ammunnasta tarkka- ammuntaan ja päinvastoin. Aseen ja kaliperin valintaan vaikuttavat olennaisesti kohde ja etäisyys. Luodin suora lentorata vähentää tähtäimen säätämisen tarvetta ja erityisesti viranomaiskäytössä Lapuan kehittämä 338 Lapua Mag. on erittäin yleinen monipuolisuutensa ja tehokkuutensa vuoksi.

Nykyaikaisessa sodankäynnissä tarkka- ampujan tehtävä voi olla myös tietoliikennejärjestelmien vaurioittaminen ja tyypillisesti tehtävä vaatii huolellista valmistautumista ja tutustumista kohteeseen. Ampujan lisäksi yksikköön kuuluu tavallisesti etäisyyden tarkkailija. Hänen tehtäviin kuuluvat kommunikointi komentoketjussa, naamiointi, etäisyyden ja tuulen tarkkailu. Tarkka-ampujat voivat myös toimia ryhmissä, jos kohde liikkuu nopeasti tai pyritään hämäämään operaation todellinen luonne. Tarkka-ampujan käyttö on erityisen edullista vaikeakulkuisessa maastossa tai mikäli kohde vaatii jatkuvaa suojelua avomaastossa. Esimerkiksi Persianlahden sodassa merijalkaväen tarkka- ampuja sai yksinään toimiessaan irakilaisen autosaattueen antautumaan suojattomassa erämassa ampumalla auton moottorin käyttökelvottomaksi kilometrin etäisyydeltä.

Pisimmät ampumamatkat

• Marraskuussa 2009 brittiläinen Corporal of Horse (vastaa kersanttia) Craig Harrison ampui kaksi taliban-liikkeen jäsentä AWM L115A3 -kiväärillä käyttäen .338 Lapua Magnum -patruunaa. Laukaukset ammuttiin 2 475 metrin etäisyydeltä.

Kirjallisuutta

• Salo, Pauli: Tarkka-ampuja 1. 7. painos. Salo, Pauli, 2007. ISBN 9789529221295.
• Salo, Pauli: Tarkka-ampuja 2. 5. painos. Salo, Pauli, 2007. ISBN 9789529141463.

Aiheesta muualla

• Tarkka-ampujakillan kotisivut